Lue keskustelun säännöt.
Miten olette lopulta sopeutuneet seksuaalisesti epätyydyttävään parisuhteeseen?
03.08.2021 |
En jaksa taustoja ruveta isommin kirjoittelemaan, mutta olen vuosien toivomisen, uskomisen ja lukemattomien yritysten jälkeen ymmärtänyt, että en tule tässä avioliitossa koskaan saamaan seksielämää, jota toivoisin. Paljon en vaatisi, mutta se vain ei ole mahdollista. Erota en halua, koska rakastan vaimoani. Koska tiedän, että tilanteessani on kymmeniä tuhansia suomalaisia, arvostaisin kovasti asiallista keskustelua aiheen tiimoilta.
Ja koska kaikki kivet on oikeasti käännetty tilanteen parantamiseksi, en kaipaa neuvoja asioiden muuttamiseen, vaan nimenomaan siihen, miten muut olette asiaan sopeutuneet ja pystytte elämään ilman suurta katkeruutta? Millaisia asioita olette mielessänne käyneet läpi, että tuohon tilanteeseen olette päässeet?
Ja koska se kaikkia kuitenkin kiinnostaa ja varmaan myös jollakin tavalla on asian ymmärtämisen kannalta merkityksellistäkin, voin kertoa, että harrastamme seksiä yleensä yhden kerran kuukaudessa. Muina päivinä suhteemme on käytännössä täysin platoninen poislukien minun vaimolleni antama hellyys ja hieronta.
Kiitos paljon asiallisista vastauksista ja siitä, että asiattomat jätetään kirjoittamatta.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua sapettaa sanoinkuvaamattoman paljon nämä kommentit, jossa maalaillaan kuvaa naisen seksuaalisuudesta sellaisena, jossa seksiä vältellään viimeiseen asti ja siihen suostutaan vain, jos mies on sen eteen tehnyt töitä. Käsitys on todella vanhanaikainen ja En sitä hyväksy!!
Nykypäivänä on yhä enemmän ikäisiäni (20-30) naisia, jotka kaipaavat paljon seksiä ja jotka myös osaavat vaatia niin laatua kuin määrääkin. Tällaisia naisia ei todellakaan tarvitse seksiin maanitella. Ja täälläkin moneen kertaan esitetty väite siitä, että nainen kiihottuu, kun mies siivoaa, hoitaa hyvin lapset tai ottaa vastuuta metatöistä, pidän kyllä suomeksi sanottuna paskapuheena.
Niin ja nämä ovat pitkässä parisuhteessa, hoitavat lapsia ja haluavat vielä aktiivisesti seksiä. Saavat vielä tutkimustenkin mukaan harvemmin orgasmeja kuin vanhemmat ikäpolvet. Jossain nyt mättää pahasti.
Sitten tuosta "maanittelusta". En todellakaan usko, että naiset tahallaan panttaa seksiä. Muut asiat vain kuormittavat liikaa naisten arkea ja jos mies keskittyy vain omiin juttuihinsa ja ainoastaan illan tullen naiseensa, niin en yhtään ihmettele, että seksiä ei tee mieli. Kyse on todellakin siitä, että miesten pitäisi enemmän osallistua vaimon juttuihin, olla läsnä ja tukena. Helpottaa naisen arkea, niin jaksaisi seksiäkin useammin. Ei luulisi, että on mieheltä liikaa vaadittu jos haluaa seksiäkin.
Sitten sellainenkin juttu, että olepa 10, 20 tai 30v kimpassa. Tilanne elää ja naisen on vielä vaikeampi pitää halujaan yllä, jos mies ei tee mitään sen eteen. Sama toki koskee naisiakin, mutta heille on sälytetty yleensä perheessä enimmät hommat. Ei ole ihan helppo juttu pitää pitkässä suhteessa nainen halukkaana ja keksiä koko ajan jotain jolla piristää arkea ja saada vaimo pysymään niin kiimaisena, että saa orgasmeja. Ei ole ihan helppoa ehkäistä puuduttavia ruutiineja, jotka haittaa naisen orgasmien saantia.
Voi olla, että olen vanhanaikainen, mutta joutunut koko ikäni huolehtimaan vaimon orgasmeista ja seksihaluista. Näillä varmistanut seksin jatkuvan saannin. Enkä varmasti ole ainut mies.
En kyllä naisena lainkaan allekirjoita tuota miesten syyllistämistä vaimojen haluttomuudesta. Olen itse useimpia naisia halukkaampi, mutta olen keskustellut seksuaalisuudesta paljon ystävieni kanssa joista moni on enemmän tai vähemmän haluton. Ja arvaa mikä meidän miehissä on erona? No ei mikään! Ihan samanlaisia perustyyppejä vikoineen ja plussineen päivineen. Minun mieheni ei todellakaan ole mistään huomioivimmasta päästä (vaikka hyvä mies onkin), ei vie ravintolaan eikä ole varmaan ikinä ostanut kukkia. Tiskikoneenkin täyttää vain pakon edessä. Mutta minä haluan ihan itse seksiä ja teen jopa valtaosan aloitteista. Ei siksi, että mies olisi niin paljon muita parempi, vaan siksi että minulla on korkea libido.
Osalla kavereista haluttomuuden syyt on täysin miehen ulkopuolella (lääkitys, työstressi ym) ja vähemmistöllä kiinni väärästä aloitteentekotavasta. Kukaan ei ole antanut syyksi kotitöitä, yleistä huomioimattomuutta tai sitä ettei mies anna orkkua - osa jopa päinvastoin toivoi ettei mies olisi niin fiksoitunut naisen orkkuun. Ja se väärä aloitteentekotapa ei ainakaan minun "aineistossani" tarkoita että vaadittaisiin koko päivän liehittelyä, vaan sitä että kumppani esim. tökkää varoittamatta sormella pakaraan niin että sattuu. Monelle esimerkiksi suora sanallinen ehdotus oli ihan okei.
Ei sillä, varmaan jollain noinkin kuin teillä. Mutta aina tuntuu yhtä pöljältä kuunnella, kun joku esiintyy yhden parisuhteen pohjalta suurenakin parisuhdeopettajana. Onneksi olkoon, sinä olet oman vaimosi hoitelemisen maisteri. Muut naiset saattaakin sitten toimia eri tavoin.
Se on raskasta, jos mies mittaa itseään sillä miten monta orkkua nainen on saanut. Karmeaa ihan, seksistä menee maku täysin.
Muuten olen aikalailla samaa mieltä. Kaikille seksi ei ole ihan yhtä tärkeä asia elämässä, vaan moni muu asia menee edelle tai lähes kaikki. Ehkä nuo ovat niitä naisia, joille pitää olla oikea tähtien asema Singaporessa, että seksi kiinnostaa ja heidän miehensäkin asettavat seksin tärkeysjärjestyksessä aika alhaiselle tasolle, jos avioliitossaan pysyvät. Meitä on niin moneen junaan. Löytyyhän jopa kokonaan seksittömiä liittojakin.
Ymmärrän. Ja tätä orkkujuttua on ilmeisesti libidoltaan hyvinkin erilaisten naisten parissa. Osa haluttomista ei halua kumppanin nyhvertävän väkisin orkkua joka ei kumminkaan tule, vaan haluton menisi mieluummin suoraan asiaan jotta pääsisi nukkumaan. Karua, mutta näinkin joskus on. Osa halukkaista taas ei halua orkun nuolemista/sormettamista, koska on niin kiire jo itse asiaan. Itsellä ainakin joskus näin. Minulla tuntuu se klitoriskiima ja munakiima olevan vähän eri juttuja, ja joskus saattaa olla se jälkimmäinen hyvinkin akuuttina vaikka klitta nukkuu ja orkun eteen pitäisi nähdä vaivaa.
Jos seksiä on vain hyvin harvoin, se on palkinto, niin ehkä pitäisi uskaltaa kysyä ensin itseltään ja sitten toiselta mikä sen toisen halukkuus ihan oikeasti on vai harrastaako hän seksiä vain siksi, että velvollisuus tulee täytettyä. Miten itse siihen suhtautuu, jos näin on.
Hyvä huomio tuo, että orgasmien tavoittelu suorittamalla ja väkisin päkistämällä ei liity naisen libidoon, vaan miehen ongelmiin, josta sitten tulee naisenkin ongelma.
Tarkennan tätä kommenttiani, koska sen voidaan ilmeisesti lukea tuomitsemisena. Pointtini olisi se, että tilanteen hyväksymisessä voisi auttaa se, että saisi enemmän tietoa siitä miten kumppani seksuaalisuuden kokee. Ne syyt eivät yleensä kumppaniin liity lainkaan, vaan omaan henkilöhistoriaan.
Esimerkiksi jos suhteessa on pääosin velvollisuusseksiä, niin melkoisella todennäköisyydellä taustalta löytyy iso kimppu selvittämistä kaipaavia asioita. Niistä puhuttaessa suhde voi syventyä, mutta varmaan sen tyyppinen työskentely vaatisi jo seksuaaliterapiaa. (Seksuaaliterapeutteja on muuten nykyisin aika monenlaisia. Olen käynyt itse ammattitaitoisella, jolla oli pitkä ja laaja koulutus psykoterapiasta, mutta nykyisin kuka tahansa ilman pohjakoulutusta voi kouluttautua seksuaaliterapeutiksi, mitä pidän varsin arveluttavana. Seksuaalisuus on niin herkkä ja pitkältä juuriva alue ihmiselämässä, että siinä vaadittaisiin kyllä vahva osaaminen psykoterapiasta.)
Haluttomuuteen ja velvollisuusseksiinkin on erilaisia syitä, joista kaikki ei seksuaaliterapialla siitä miksikään parane. Esimerkiksi osa psyykelääkkeistä voi tappaa halut todella tehokkaasti ilman, että suhteessa tai omassa seksuaalisuudessa on lähtökohtaisesti jotain vikaa. Tai toki siitäkin voi siinä mielessä "parantua", että nykytrendin mukaisesti haluttoman oletetaan kieltäytyvän velvollisuusseksistä. Sitten ne vaihtoehdot on ero, selibaatti tai luvan kanssa vieraissa käyminen. Ei nämäkään mitään kevyitä ratkaisuja ole, ja jos joku pari kokee sen velvollisuusseksin näistä itselleen parhaiten sopivaksi vaihtoehdoksi niin en käsitä miksi siitäkin pitäisi tehdä ongelma.
Jos haluttomuus ei ole ongelma, niin se ei ole ongelma. Tässä ketjussa se kuitenkin on ongelma ainakin sille toiselle osapuolelle. On lukuisia tiloja missä haluttomuus johtuu ulkoisista syistä, niitäkään ei tarvitse tähän sekoittaa, koska se ei ole keskustelun aihe.
Mikäs keskustelupoliisi sinä olet? Tässä alaketjussa jokainen kommentti on liittynyt edellisen viestin sisältöön, lue vaikka koko alaketju jos et usko. Näin keskustelupalstalla joskus käy, että keskustelu rönsyilee ja liikkuu laajemminkin aloituksen aihepiirin ympärillä.
Tarkkaan ottaen en kyllä ymmärrä, millä perusteella ulkoisesta syystä johtuva haluttomuus ei liittyisi keskustelun aiheeseen "miten olette sopeutuneet epätyydyttävään parisuhteeseen".
Oli vähän tylysti muotoiltu viesti, pahoittelen. Keskustelu rönsyilee, mutta se on eri aihe, jos haluttomuus ei ole ongelma kummallekaan parisuhteen osapuolelle, joten se ei siinä mielessä tähän aiheeseen kuulu. Sekin on ymmärrettävää, jos vaikka sairauden (ja lääkityksen) takia ei haluta, sekin on hiukan eri keskustelu mielestäni kuin tässä. Isoja asioita silloinkin, koska vaikka krooninen masennus lääkityksineen voi olla pitkäaikainen tilanne, johon ei välttämättä tule parannusta koskaan.
Joo, pahoittelut omastakin tympeästä sävystä. Otin sen velvollisuusseksin vaan alunperin yhtenä esimerkkinä tilanteesta jossa nainen ei aina tarvitse orkkua. Tuolla kun korostettiin orgasmin tärkeyttä naisen halukkuudelle. Tarkoitus oli tuoda esiin, että mitä olen itse ystävieni kanssa keskustellut, niin se orgasmi ei ole läheskään kaikille niin iso juttu kuin miehet luulee ja joskus jopa toivottaisiin suoraan asiaan menemistä. Niin haluttomien kuin halukkaidenkin toimesta, toki eri syistä. Tärkeintä tässä lienee se oman puolison kuunteleminen. Se taitaa ainakin oman ystäväpiirini otoksella olla yksi yleisimmistä haluttomuuden syistä, että puoliso olettaa asioita muttei tosissaan kuuntele. Esimerkiksi olettaa että vaimo haluaa pitkää esileikkiä orkkuineen vaikkei se pidä paikkaansa. Tai olettaa, että pitkin päivää puolihuumorilla lääppiminen on parempi tapa lähestyä kuin suora sanallinen ehdotus. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla taas niin päin, että saatan olla kuiva vaikka kuinka kovasti haluttaisi. Erityisesti raskaus- ja imetysaikana oli näin. Onneksi meillä ei ole ollut mitään ongelmaa kaivaa liukkaria esiin jos siltä tuntuu.