Lääketehtaat rules!!!

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:15"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:08"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 16:15"]

Kertokaa viisaat siis mitä vakavasti sairas, joka ei pysty kävelemään ja hädin tuskin hengittämään, voi tehdä. Ota vastuu itse. No niin teinkin, raahauduin lääkäriin, sain lääkkeen ja oloni parantui vähitellen. Niin tekin teette, kun sairastutte. Vai kieltäydyttekö kaikista lääkkeistä vaikka henkenne uhalla. Te ette ymmärrä mitä masennus on. Se ei ole pientä alakuloa.

[/quote]

Minä tiedän mitä masennus on. Mutta kun ne lääkkeet eivät paranna! Jatkat vuosikausia niiden käyttöä, tulee sivuvaikutuksia jne, eikä vointi muutu, koska tarvitset samoja riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä, ehkä suuremmalla annoksella, vuodesta toiseen! Luvattoman moni jää myös työkyvyttömyyseläkkeelle. Luitko itse artikkelin? Näitä "lääkkeitä" jotka eivät oikeasti edes lääkkeitä ole, ei pitäisi syödä kuin korkeintaan vuosi. Ei enempää. Missä vaiheessa, jos vointi kerran kuin sanoit parani, lopetat "lääkkeitten" käytön ja otat sen vastuun? 

Joka kymmenes suomalainen syö näitä psyykenlääkkeitä. Eikö se herätä sussa kysymyksiä, lääkeuskis?

[/quote] 

Olet väärässä. Vain otettu lääke auttaa. Olet vaan niin tyhmä ettet sitä huomaa. Huh huh 

[/quote]

Voin olla yhtä ja toista muuta, mutta tyhmä en todellakaan ole. Akateeminen loppututkinto, huippuarvosanat yliopistosta, ja taustalla toistuva masennus. Olen osani niistä myrkyistä syönyt, enkä yhtäkään tabua enää suuhuni laita. Mulle on oma terveys sen verran tärkeä asia, ja välitän myös muista, vaikka sinä pahvi et sitä tajua. Juuri sunkaltaisten takia yritän selittää tämän asian niin että yskinkertaisempikin ymmärtää. Turhaa työtä. Syö siis mömmösi, ja elä seurausten kanssa. Lihavat lääkeyhtiöt senkun pulskistuu ja käärii muhkeat voitit. Kiitos sinun.

Viestinviejä tosiaan ammutaan. 

Että voi ihminen olla tyhmä. Jokaisen masennus"lääkettä" popsivan pitäisi kiittää Kopakkalaa polvillaan rohkeudesta, mutta ei... Taas mennään koura ojossa terveyskeskukseen hakemaan uutta reseptiä. Vuosi vuoden jälkeen. Onnea zombit. Ethän jää työkyvyttömyyseläkkeelle, koska minä en halua pätkätyöläisenö maksaa sinun masennus"lääke"riippuvuutesi hedelmiä.

Masennuslääkkeet sisältävät samoja ainesosia kuin kokaiini. Käyttäjän serotoniinitaso nousee pilviin ja tuottaa mieletöntä hyvänolontunnetta. Olo on eufoorinen. Siksi jää koukkuun ja lopettaessa tulee aivan järkyttävä masennus. Sitä ei kestä joten mömmöt kehiin taas uudestaan ja uudestaan. Itsekin kokeilin cipramileja, kun kouluun meno aikuisena ahdisti helvetisti. Lapsena jouduin syömään masislääkkeitä, koska lopetin syömisen enkä voinut lähteä kotoa minnekään. Pelkäsin kaikkea. Äitini myös hermoheikko ja pelkää kaupassa käyntiä yksin. Pelkää että kuolee tai sekoaa ja pyörtyy kassalla kun ei osaa maksaa ostoksia pankkikortilla.Miettii sitä jo etukäteen ennenkuin edes lähtee kauppaan. Vihaan äitiäni, koska hänen takia itsekin sairastuin lapsena paniikkihäiriöön. Kouluun meno ala-asteella olisi ollut mahdotonta ilman lääkitystä. Olin kuin humalassa enkä pelännyt mitään kun noita lääkkeitä söin. Aikuisena pääsin eroon ahdistusoireista muuttamalla ajatusmaailmaa, liikkumalla säännöllisesti ja ottamaan kaiken rennosti. Huvikseni kokeilin masennuslääkkeitä kouluun mentäessä. Olin juuri eronnut väkivaltaisesta suhteesta ja valvoin yöt ja huomasin olevani vähän Down ja hermostunut ihmisjoukoissa. Lääkkeet auttoivat ja koulussa oli helvetin kivaa ja elämä oli ihanaa. Sama tunne koko ajan kuin mukavassa pikkupöhnässä. Lopetin kuurin koulun jälkeen ja totesin, että noi lääkkeet ovat kuin huumetta joitten avulla tunnet olisi jatkuvasti hyväksi ja onnelliseksi. Pystyt myös uskomattomiin suorituksiin ja kaikki on ihanaa ja mahtavaa, jopa lenkkeily marraskuussa vesisateessa pimeällä kello neljä aamulla, wau !. Teepä lenkki selvinpäin tai ilman masislääkkeitä niin ei kiinnosta VITTUAKAAN !!

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:45"]

Masennuslääkkeet sisältävät samoja ainesosia kuin kokaiini. Käyttäjän serotoniinitaso nousee pilviin ja tuottaa mieletöntä hyvänolontunnetta. Olo on eufoorinen. Siksi jää koukkuun ja lopettaessa tulee aivan järkyttävä masennus. Sitä ei kestä joten mömmöt kehiin taas uudestaan ja uudestaan. Itsekin kokeilin cipramileja, kun kouluun meno aikuisena ahdisti helvetisti. Lapsena jouduin syömään masislääkkeitä, koska lopetin syömisen enkä voinut lähteä kotoa minnekään. Pelkäsin kaikkea. Äitini myös hermoheikko ja pelkää kaupassa käyntiä yksin. Pelkää että kuolee tai sekoaa ja pyörtyy kassalla kun ei osaa maksaa ostoksia pankkikortilla.Miettii sitä jo etukäteen ennenkuin edes lähtee kauppaan. Vihaan äitiäni, koska hänen takia itsekin sairastuin lapsena paniikkihäiriöön. Kouluun meno ala-asteella olisi ollut mahdotonta ilman lääkitystä. Olin kuin humalassa enkä pelännyt mitään kun noita lääkkeitä söin. Aikuisena pääsin eroon ahdistusoireista muuttamalla ajatusmaailmaa, liikkumalla säännöllisesti ja ottamaan kaiken rennosti. Huvikseni kokeilin masennuslääkkeitä kouluun mentäessä. Olin juuri eronnut väkivaltaisesta suhteesta ja valvoin yöt ja huomasin olevani vähän Down ja hermostunut ihmisjoukoissa. Lääkkeet auttoivat ja koulussa oli helvetin kivaa ja elämä oli ihanaa. Sama tunne koko ajan kuin mukavassa pikkupöhnässä. Lopetin kuurin koulun jälkeen ja totesin, että noi lääkkeet ovat kuin huumetta joitten avulla tunnet olisi jatkuvasti hyväksi ja onnelliseksi. Pystyt myös uskomattomiin suorituksiin ja kaikki on ihanaa ja mahtavaa, jopa lenkkeily marraskuussa vesisateessa pimeällä kello neljä aamulla, wau !. Teepä lenkki selvinpäin tai ilman masislääkkeitä niin ei kiinnosta VITTUAKAAN !!

[/quote] 

Niin, että koukussa olet ja pysyt! 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:45"]

Masennuslääkkeet sisältävät samoja ainesosia kuin kokaiini. Käyttäjän serotoniinitaso nousee pilviin ja tuottaa mieletöntä hyvänolontunnetta. Olo on eufoorinen. Siksi jää koukkuun ja lopettaessa tulee aivan järkyttävä masennus. Sitä ei kestä joten mömmöt kehiin taas uudestaan ja uudestaan. Itsekin kokeilin cipramileja, kun kouluun meno aikuisena ahdisti helvetisti. Lapsena jouduin syömään masislääkkeitä, koska lopetin syömisen enkä voinut lähteä kotoa minnekään. Pelkäsin kaikkea. Äitini myös hermoheikko ja pelkää kaupassa käyntiä yksin. Pelkää että kuolee tai sekoaa ja pyörtyy kassalla kun ei osaa maksaa ostoksia pankkikortilla.Miettii sitä jo etukäteen ennenkuin edes lähtee kauppaan. Vihaan äitiäni, koska hänen takia itsekin sairastuin lapsena paniikkihäiriöön. Kouluun meno ala-asteella olisi ollut mahdotonta ilman lääkitystä. Olin kuin humalassa enkä pelännyt mitään kun noita lääkkeitä söin. Aikuisena pääsin eroon ahdistusoireista muuttamalla ajatusmaailmaa, liikkumalla säännöllisesti ja ottamaan kaiken rennosti. Huvikseni kokeilin masennuslääkkeitä kouluun mentäessä. Olin juuri eronnut väkivaltaisesta suhteesta ja valvoin yöt ja huomasin olevani vähän Down ja hermostunut ihmisjoukoissa. Lääkkeet auttoivat ja koulussa oli helvetin kivaa ja elämä oli ihanaa. Sama tunne koko ajan kuin mukavassa pikkupöhnässä. Lopetin kuurin koulun jälkeen ja totesin, että noi lääkkeet ovat kuin huumetta joitten avulla tunnet olisi jatkuvasti hyväksi ja onnelliseksi. Pystyt myös uskomattomiin suorituksiin ja kaikki on ihanaa ja mahtavaa, jopa lenkkeily marraskuussa vesisateessa pimeällä kello neljä aamulla, wau !. Teepä lenkki selvinpäin tai ilman masislääkkeitä niin ei kiinnosta VITTUAKAAN !!

[/quote] 

Niin, että koukussa olet ja pysyt! 

[/quote] Monet on, onneksi minä en ole.ENÄÄ IKINÄ !

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:08"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 16:15"]

Kertokaa viisaat siis mitä vakavasti sairas, joka ei pysty kävelemään ja hädin tuskin hengittämään, voi tehdä. Ota vastuu itse. No niin teinkin, raahauduin lääkäriin, sain lääkkeen ja oloni parantui vähitellen. Niin tekin teette, kun sairastutte. Vai kieltäydyttekö kaikista lääkkeistä vaikka henkenne uhalla. Te ette ymmärrä mitä masennus on. Se ei ole pientä alakuloa.

[/quote]

Minä tiedän mitä masennus on. Mutta kun ne lääkkeet eivät paranna! Jatkat vuosikausia niiden käyttöä, tulee sivuvaikutuksia jne, eikä vointi muutu, koska tarvitset samoja riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä, ehkä suuremmalla annoksella, vuodesta toiseen! Luvattoman moni jää myös työkyvyttömyyseläkkeelle. Luitko itse artikkelin? Näitä "lääkkeitä" jotka eivät oikeasti edes lääkkeitä ole, ei pitäisi syödä kuin korkeintaan vuosi. Ei enempää. Missä vaiheessa, jos vointi kerran kuin sanoit parani, lopetat "lääkkeitten" käytön ja otat sen vastuun? 

Joka kymmenes suomalainen syö näitä psyykenlääkkeitä. Eikö se herätä sussa kysymyksiä, lääkeuskis?

[/quote]

Lopetin lääkkeen vuoden kuluttua. Jonkin aikaa pärjäsin ilman, mutta jouduin aloittamaan uudestaan. Toisenkin kerran vielä lääke lopetettiin, mutta ahdistus palasi niin voimakkaana, että oli taas aloitettava uudestaan. Otan mielestäni vastuun sairaudesta, kun hoidan sitä lääkkeellä, niin että pystyn normaaliin elämään. Nämä serotoniinitasoon vaikuttavat sairaudet eivät valitettavasti läheskään aina parane. Kuten ei ole parantunut verenpainetautini, kilpirauhasen vajaatoimintani ja vatsakatarrikaan. Ainoastaan viimeksimainitusn sairauden kohdalla voin olla välillä ilman lääkkeitä. On mitä suurinta vastuuta hoitaa itseään. En todellakaan halua jäädä sänkyyn makaamaan ja pelkäämään ulosmenoa. Keskusteluapu on hyvä, samoin tukiryhmät, mutta ne vaan eivät aina riitä. Olisi aika vastuutonta, jos jättäisin nyt jonkun tarvitsemistani lääkkeistä pois. Verenpaine nousisi pilviin ja kilpirauhanen lakkaisi toimimasta.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:25"]

Että voi ihminen olla tyhmä. Jokaisen masennus"lääkettä" popsivan pitäisi kiittää Kopakkalaa polvillaan rohkeudesta, mutta ei... Taas mennään koura ojossa terveyskeskukseen hakemaan uutta reseptiä. Vuosi vuoden jälkeen. Onnea zombit. Ethän jää työkyvyttömyyseläkkeelle, koska minä en halua pätkätyöläisenö maksaa sinun masennus"lääke"riippuvuutesi hedelmiä.

[/quote]

Eläkkeelle näiden sairauksien takia harvemmin pääsee tai joutuu, joten parempi syödä lääkkeet ja olla työkykyinen. Masennuslääkkeitä ei popsita vaan käytetään ohjeen mukaan. Ne eivät myöskään tee ihmisestä zompia. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:45"]

Masennuslääkkeet sisältävät samoja ainesosia kuin kokaiini. Käyttäjän serotoniinitaso nousee pilviin ja tuottaa mieletöntä hyvänolontunnetta. Olo on eufoorinen. Siksi jää koukkuun ja lopettaessa tulee aivan järkyttävä masennus. Sitä ei kestä joten mömmöt kehiin taas uudestaan ja uudestaan. Itsekin kokeilin cipramileja, kun kouluun meno aikuisena ahdisti helvetisti. Lapsena jouduin syömään masislääkkeitä, koska lopetin syömisen enkä voinut lähteä kotoa minnekään. Pelkäsin kaikkea. Äitini myös hermoheikko ja pelkää kaupassa käyntiä yksin. Pelkää että kuolee tai sekoaa ja pyörtyy kassalla kun ei osaa maksaa ostoksia pankkikortilla.Miettii sitä jo etukäteen ennenkuin edes lähtee kauppaan. Vihaan äitiäni, koska hänen takia itsekin sairastuin lapsena paniikkihäiriöön. Kouluun meno ala-asteella olisi ollut mahdotonta ilman lääkitystä. Olin kuin humalassa enkä pelännyt mitään kun noita lääkkeitä söin. Aikuisena pääsin eroon ahdistusoireista muuttamalla ajatusmaailmaa, liikkumalla säännöllisesti ja ottamaan kaiken rennosti. Huvikseni kokeilin masennuslääkkeitä kouluun mentäessä. Olin juuri eronnut väkivaltaisesta suhteesta ja valvoin yöt ja huomasin olevani vähän Down ja hermostunut ihmisjoukoissa. Lääkkeet auttoivat ja koulussa oli helvetin kivaa ja elämä oli ihanaa. Sama tunne koko ajan kuin mukavassa pikkupöhnässä. Lopetin kuurin koulun jälkeen ja totesin, että noi lääkkeet ovat kuin huumetta joitten avulla tunnet olisi jatkuvasti hyväksi ja onnelliseksi. Pystyt myös uskomattomiin suorituksiin ja kaikki on ihanaa ja mahtavaa, jopa lenkkeily marraskuussa vesisateessa pimeällä kello neljä aamulla, wau !. Teepä lenkki selvinpäin tai ilman masislääkkeitä niin ei kiinnosta VITTUAKAAN !!

[/quote]

Ai jaa. Ei minulle ainakaan mitään euforiaa tule. Ihan normaali olo vaan. Mitähän lääkettä oikeen olet syönyt. Tuskin ainakaan masennuslääkettä.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 16:19"]

Sanotko diabeetikolle, rr-tautia sairastavalle, sydänsairaalle, epileptikolle, syöpää sairastavalle samoin? Lääkkeet pois ja vastuu itselle. Lenkille vaan niin kyllä se siitä.

[/quote]

Älähän liioittele! Menneinä vuosikymmeninä oli sama buumi näitten antibioottien vuoksi. Niitä määrättiin pilvin pimein eikä kuunneltu varoittavia lausuntoja ajattelevilta lääkäreiltä. Se oli sitä huuhaata! Entäpä nyt, mikä onkaan seuraus? Nyt meillä on viruksia ja bakteereja ja sana resistenssi.

up!

up

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:45"]

Masennuslääkkeet sisältävät samoja ainesosia kuin kokaiini. Käyttäjän serotoniinitaso nousee pilviin ja tuottaa mieletöntä hyvänolontunnetta. Olo on eufoorinen. Siksi jää koukkuun ja lopettaessa tulee aivan järkyttävä masennus. Sitä ei kestä joten mömmöt kehiin taas uudestaan ja uudestaan. Itsekin kokeilin cipramileja, kun kouluun meno aikuisena ahdisti helvetisti. Lapsena jouduin syömään masislääkkeitä, koska lopetin syömisen enkä voinut lähteä kotoa minnekään. Pelkäsin kaikkea. Äitini myös hermoheikko ja pelkää kaupassa käyntiä yksin. Pelkää että kuolee tai sekoaa ja pyörtyy kassalla kun ei osaa maksaa ostoksia pankkikortilla.Miettii sitä jo etukäteen ennenkuin edes lähtee kauppaan. Vihaan äitiäni, koska hänen takia itsekin sairastuin lapsena paniikkihäiriöön. Kouluun meno ala-asteella olisi ollut mahdotonta ilman lääkitystä. Olin kuin humalassa enkä pelännyt mitään kun noita lääkkeitä söin. Aikuisena pääsin eroon ahdistusoireista muuttamalla ajatusmaailmaa, liikkumalla säännöllisesti ja ottamaan kaiken rennosti. Huvikseni kokeilin masennuslääkkeitä kouluun mentäessä. Olin juuri eronnut väkivaltaisesta suhteesta ja valvoin yöt ja huomasin olevani vähän Down ja hermostunut ihmisjoukoissa. Lääkkeet auttoivat ja koulussa oli helvetin kivaa ja elämä oli ihanaa. Sama tunne koko ajan kuin mukavassa pikkupöhnässä. Lopetin kuurin koulun jälkeen ja totesin, että noi lääkkeet ovat kuin huumetta joitten avulla tunnet olisi jatkuvasti hyväksi ja onnelliseksi. Pystyt myös uskomattomiin suorituksiin ja kaikki on ihanaa ja mahtavaa, jopa lenkkeily marraskuussa vesisateessa pimeällä kello neljä aamulla, wau !. Teepä lenkki selvinpäin tai ilman masislääkkeitä niin ei kiinnosta VITTUAKAAN !!

[/quote]

Täyttä puppua. Nimeäisitkö sen ainesosan mikä löytyy myös kokaiinista? SSRI-lääkkeet eivät aiheuta hyvää oloa, riippuvuutta tai euforiaa, niillä ei ole ns. viihdekäyttöpotentiaalia. Totta kyllä että löytyy myös toisentyyppisiä masennuslääkkeitä eri vaikutusmekanismilla mutta niilläkään ei oloaan euforiseksi saa.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 19:27"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 16:19"]

Sanotko diabeetikolle, rr-tautia sairastavalle, sydänsairaalle, epileptikolle, syöpää sairastavalle samoin? Lääkkeet pois ja vastuu itselle. Lenkille vaan niin kyllä se siitä.

[/quote] 

Älähän liioittele! Menneinä vuosikymmeninä oli sama buumi näitten antibioottien vuoksi. Niitä määrättiin pilvin pimein eikä kuunneltu varoittavia lausuntoja ajattelevilta lääkäreiltä. Se oli sitä huuhaata! Entäpä nyt, mikä onkaan seuraus? Nyt meillä on viruksia ja bakteereja ja sana resistenssi.

[/quote]

Tuo psykologi ei ole lääkäriä nähnytkään eikä omaa minkäänlaista asiantuntemusta farmakologian suhteen.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 14:20"]

Oikeastaan minulle on sama mitä suuri viisas av-kansa ajattelee. Hekin ajattelevat toisin siinä vaiheessa, kun itselle se sairaus kolahtaa. Ja kyllä se on ihan todistettu, että kun serotoniin taso elimistössä laskee, seurauksena on masennus tai paniikki tai molemmat. Minä olen terve lääkkeen ansiosta. Tai jos nyt en terve, niin työkykyinen. Työelämässä asia menee niin, että lääkäri kirjoittaa todistukseen vain onko henkilö hänen mielestään työhön sopiva vai ei. Ei mitään muuta. Eli työpaikalla ei sairauksien takia ketään karsita. Tietenkin esim. diabeetikon täytyy miettiä tarkoin mihin työhön voi mennä. Vuorotyö ei ole välttämättä mahdollinen. Masennuslääkkeitä voi syödä vaikka paketillisen eikä siitä kuitenkaan mitään huumevaikutusta saa aikaan. Henki voi kyllä lähteä, joten en suosittele kokeilemaan. Kaikkia lääkkeitä käytetään ohjeen mukaan, sehän on selvä.

[/quote]

Seotoniinin tason laskuun ei ole verikoetta. Eli et voi tietää onko kyse siitä. 

Itse söin turhaan kymmenen vuotta masennuslääkkeitä, joiden annostusta ja merkkiä välillä muutettiin. Sitten osui kohdalle viisas lääkäri, joka diagnosoi kilpirauhasen vajaatoiminnan. Verikokeet ja thyroxin, ja elämä hymyilee vuosien jälkeen. Ei sekoa aivokemia. 

Niinpä niin, serotoniinivajaushan se... Kiitettävää lääkeuskovaisuutta! 

[/quote] Sun kohdallasi varmasti sattui sitten ikävä virhediagnoosi, ilman muuta kilpirauhaskokeet kuuluvat masennusoireista kärsivän tutkimuksiin! Sinua siis on hoidettu väärin mikä on ehdoton virhe, vika ei kuitenkaan ole masennuslääkkeiden, jotka ovat tehokkaita oikein käytettyinä. Vouhkaus masennuslääkkeitä vastaan on kuin joku aukoisi sinulle päätäsi että kilpirauhasongelmasi menee itsestään ohi kun otat itseäsi niskasta kiinni ja jätät lääketehtaan dollarin kiilto silmissä tuottamat tyroksiinit ottamatta!

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:06"]

Päinvastoin, selvinpäin. Pihalle menee lääkkeistä ja te saatte rahanne tästä lääkeiden lobbaamisesta. Muut puhuu kokemuksista. Siinä on se suurin ero tässä. 

[/quote] En saa rahaa lääkkeiden lobbaamisesta penniäkään, hyvä yritys. Satun muuten vaan tietämään asiasta ja kyllä - omakohtaista kokemusta on SSRI-lääkkeiden käytöstä. Auttoivat minua aikoinaan, käytin tarvittavan ajan enkä tullut euforiseksi, riippuvaiseksi tai ikuiseksi lääkezombieksi. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:08"]

Minä tiedän mitä masennus on. Mutta kun ne lääkkeet eivät paranna! Jatkat vuosikausia niiden käyttöä, tulee sivuvaikutuksia jne, eikä vointi muutu, koska tarvitset samoja riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä, ehkä suuremmalla annoksella, vuodesta toiseen! Luvattoman moni jää myös työkyvyttömyyseläkkeelle. Luitko itse artikkelin? Näitä "lääkkeitä" jotka eivät oikeasti edes lääkkeitä ole, ei pitäisi syödä kuin korkeintaan vuosi. Ei enempää. Missä vaiheessa, jos vointi kerran kuin sanoit parani, lopetat "lääkkeitten" käytön ja otat sen vastuun? 

Joka kymmenes suomalainen syö näitä psyykenlääkkeitä. Eikö se herätä sussa kysymyksiä, lääkeuskis?

[/quote] Lähes joka kymmenes syö näitä lääkkeitä, kyllä. Kuitenkin masennuksesta kärsii n. 5% väestöstä. Masennuslääkkeitä käytetään myös moniin muihin psyykkisiin häiriöihin kuten erilaisiin ahdistuneisuushäiriöihin, joihinkin psykoosisairauksiin, unihäiriöihin, kiputiloihin, pakko-oireisiin, lieviin tarkkaavuusongelmiin jne. Varmasti myös väärinkohdennettua käyttöä on, esim. jos masennuksen aiheuttaa perhetilanne tai työttömyys, eivät lääkkeet eivätkä välttämättä keskusteluhoitokaan auta asiaan, jos olosuhteet eivät muutu. Lääkkeet ovat kuitenkin oikein kohdennettuina tehokkaita. Kaikkien kohdalla eivät tietystikään tepsi, näin on tainnut käydä sinulle. Riippuvuutta lääkkeet eivät aiheuta. Lääkkeitä ei kuulu syödä vuositolkulla paitsi joissain erityistapauksissa, esim. jos masennus toistuu uudelleen ja uudelleen, jolloin on mietittävä estohoitoa. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu valitettavan moni, ei kuitenkaan lääkkeiden takia vaan sairauden.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 17:19"]

Nuo sairaudet pystytään diagnosoimaan. Kliinistä masennusta ei. Sitä serotoniinverikoetta ei ole olemassakaan. Väitäkö tosissasi, että joka kymmenennellä suomalaisella on lääkitystä (ja ne ei edes ole lääkeitä, vaan aivokemiaa sekoittavia mömmöjä!) vaativa kliininen depressio? Paskapuhetta. 

Nämä masennus"lääkkeet" aiheuttavat myös riippuvuutta, minkä huomaa näitten kiihkeiden lääkeuskovaisten aggressiivisissa kannannotoissa. Onko se riippuvuus jo niin vahva, ettet uskalla olla ilman, vaikka kuten kehuit, "olo parani"? Kemiallinen riippuvuus, kuin huumeisiin. Eikö yhtään huolestutat? Ei vain itsesi, vaan niitten miljoonien muiden puolesta? Lääkebisnes on likainen ja verinen bisnes. 

Katso elokuva Uskollinen puutarhuri. 

[/quote]

Lopeta jo tuo jauhaminen lääkeriippuvuudesta. SSRI-lääkkeet eivät riippuvuutta aiheuta. Masennus pystytään diagnosoimaan, tosin tottahan toki psyykkisten sairauksien kohdalla diagnostiikka eroaa sairauksista joiden toteamisessa apuna voidaan käyttää esim. labrakokeita. Jokainen lääkäri tietää masennuksen olevan oirediagnoosi, oireyhtymä, jonka alle mahtuu useita erilaisia ja eritasoisia sairauksia. Lievä depressio eroaa hyvin voimakkaasti psykoottistasoisesta masennuksesta, masennusta on myös epätyypillistä. Tämän takia kaikki lääkkeet eivät tehoa kaikkiin, onneksi masennuslääkkeitä on monenlaisia. Ja kukaan ei väitä että joka kymmenennellä suomalaisella olisi kliininen depressio, lääkkeitä käytetään myös muiden sairauksien hoitoon. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 08:56"]

Aito sairaudesta paraneminen on lääketehtaiden pahin vihollinen. 

[/quote]

Pari apteekkaria ala-peukuttanu :D