Lastensuojelulla on valta ottaa lapsesi pois.

Mietitään hetki Pikku erikaa ja sitä olisiko niitä lapsia syytä ottaa pois hieman helpommin...

Vierailija kirjoitti:

Mietitään hetki Pikku erikaa ja sitä olisiko niitä lapsia syytä ottaa pois hieman helpommin...

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Kukaan kunnollinen vanhempi ei valita lastensuojelusta. Yhtäkään lasta ei tässä maassa syyttä huostaanoteta. Päinvastoin, useammin lapsi jätetään huostaanottamatta vaikka aihetta olisi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietitään hetki Pikku erikaa ja sitä olisiko niitä lapsia syytä ottaa pois hieman helpommin...

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

"Puuttuminen"=lastensuojelun työntekijä ottaa yhteyttä perheeseen ja kartoittaa mahdollisten tukitoimien tarpeellisuutta. Jos ilmoitus todetaan asiattomaksi, kukaan ei tee mitään eikä lasta varsinkaan viedä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Varmasti tapahtuu paljon turhia ilmoituksia, mutta mitä väliä sillä on, jos tällä matalan kynnyksen ilmoittamisen järjestelmällä saadaan YKSIKIN lapsi pelastettua? Kun niistä turhista ilmoituksista ei tule mitään seurauksia.

Sitä ilmoitusta tuntuvan pelkäävän aina ne vanhemmat, joilla on jotain salattavaa, vaikka esittävät muka niin täydellisiä vanhempia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Sitten kukaan ei enää uskaltaisi tehdä ilmoituksia ja vanhemmat saisivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa. Ei ne lastensuojelun työntekijät ole mitään meedioita, jotka kristallipallosta katsovat, että nyt jossain on lapsi hädässä. 99% näistä vakavista tapauksista tulee tietoon päiväkodin, tuttavan tai naapurin kautta. MIten muutenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Vakava tapaus: lapseen on käytetty henkeä uhkaavaa kuritusväkivaltaa? Ei vakava tapaus: lasta tukistetaan ja läpsitään ja hänelle puhutaan epäystävällisesti ja ivallisesti, matkitaan lapsen itkua jne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Sitten kukaan ei enää uskaltaisi tehdä ilmoituksia ja vanhemmat saisivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa. Ei ne lastensuojelun työntekijät ole mitään meedioita, jotka kristallipallosta katsovat, että nyt jossain on lapsi hädässä. 99% näistä vakavista tapauksista tulee tietoon päiväkodin, tuttavan tai naapurin kautta. MIten muutenkaan?

Oliko siis esim. 90-luvulla se tilanne, että vanhemmat saivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa? Silloin ei vielä tehty tavallisista perheistä massiivisella skaalalla ilmiantoja niin kuin nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti tapahtuu paljon turhia ilmoituksia, mutta mitä väliä sillä on, jos tällä matalan kynnyksen ilmoittamisen järjestelmällä saadaan YKSIKIN lapsi pelastettua? Kun niistä turhista ilmoituksista ei tule mitään seurauksia.

Sitä ilmoitusta tuntuvan pelkäävän aina ne vanhemmat, joilla on jotain salattavaa, vaikka esittävät muka niin täydellisiä vanhempia..

 

Tuolla ajattelutavalla kaikista perheistä tulisi tehdä vähintään kerran kuussa sekä lasu- että rikosilmoitukset, jotta viranomaiset pääsisivat kunnolla penkomaan perheiden asioita mahdollisten huolenaiheiden varalta. Varmasti paljastuisi monta väärinkäytöstä tällä tavalla.

Sitä paitsi eihän useimpia perheitä (riippumatta siitä ovatko rikkoneet kasvatussuosituksia vai eivätkö ole) toki yhtään häiritse se, että lasu kutsuu kuulusteluun ja että kodin sohvan nurkassa istuu perhetyöntekijä kirjaamassa tabletilleen perhe-elämän yksityiskohtia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Sitten kukaan ei enää uskaltaisi tehdä ilmoituksia ja vanhemmat saisivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa. Ei ne lastensuojelun työntekijät ole mitään meedioita, jotka kristallipallosta katsovat, että nyt jossain on lapsi hädässä. 99% näistä vakavista tapauksista tulee tietoon päiväkodin, tuttavan tai naapurin kautta. MIten muutenkaan?

Miten lastensuojelija tietää ilman meedion kykyjä sen, että perhe X on kunnollinen ja suosituksia noudattava malliperhe jonka toimintaan ei tule puuttua?

No eipä se tiedä sitä mistään, joten kun koulusta tulee ilmoitus, että perheen lapsi hakee liian usein ruokaa lisää tai että lapsen housuissa on reikä, niin varmuuden saamiseksi asiasta on pyöräytettävä koko koneisto toimintaan ja tutkittava perheen asiat juurta jaksaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Sitten kukaan ei enää uskaltaisi tehdä ilmoituksia ja vanhemmat saisivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa. Ei ne lastensuojelun työntekijät ole mitään meedioita, jotka kristallipallosta katsovat, että nyt jossain on lapsi hädässä. 99% näistä vakavista tapauksista tulee tietoon päiväkodin, tuttavan tai naapurin kautta. MIten muutenkaan?

Oliko siis esim. 90-luvulla se tilanne, että vanhemmat saivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa? Silloin ei vielä tehty tavallisista perheistä massiivisella skaalalla ilmiantoja niin kuin nykyisin.

Ruumiillinen kuritus oli 90-luvulla todella yleistä. Vanhemmat tiesivät, ettei siitä jää kiinni, joten se oli käytössä useimmissa perheissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Sitten kukaan ei enää uskaltaisi tehdä ilmoituksia ja vanhemmat saisivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa. Ei ne lastensuojelun työntekijät ole mitään meedioita, jotka kristallipallosta katsovat, että nyt jossain on lapsi hädässä. 99% näistä vakavista tapauksista tulee tietoon päiväkodin, tuttavan tai naapurin kautta. MIten muutenkaan?

Oliko siis esim. 90-luvulla se tilanne, että vanhemmat saivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa? Silloin ei vielä tehty tavallisista perheistä massiivisella skaalalla ilmiantoja niin kuin nykyisin.

Ruumiillinen kuritus oli 90-luvulla todella yleistä. Vanhemmat tiesivät, ettei siitä jää kiinni, joten se oli käytössä useimmissa perheissä.

Tukistajien jahtaamiseksiko tämä järjestelmä on luotu?

Minä tunnen yhden lastensuojelun sos.tt:n, jonka kanssa olen yrittänyt virittää keskustelua esim. Vilja-Eerikasta ja Koskelan tapauksesta. Hän ei kertakaikkiaan pystynyt keskustelemaan aiheista, vaan sanoi, että ne ovat niin kamalia, ettei pysty käsitellä niitä, vaan painaa ne vain pois mielestään. Jotenkin vain mielessään kielsi koko asiat, koska olivat niin hirveitä. Kuitenkin on huolissaan milloin mistäkin lasten "kaltoinkohtelusta" einesruuista masentuneisiin yksinhuoltajiin. Tämän jälkeen en ole ihmetellyt, miksi kamalia tapauksia pääsee lastensuojelun ohi ja taas toisaalta, miksi johonkin "lapsi tuli päiväkotiin reikäisessä sukassa" -huoleen puututaan välillä kohtuuttomasti.

Enkä sano, että olisi hyvä syödä eineksiä tai etteikö masennus voisi olla vakava asia, jossa joskus kyky huolehtia lapsesta kärsisi, mutta asiat pitäisi laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Oliko siis esim. 90-luvulla se tilanne, että vanhemmat saivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa? Silloin ei vielä tehty tavallisista perheistä massiivisella skaalalla ilmiantoja niin kuin nykyisin.

No se tilanne oli, että nykyiseen verrattuna lapsia sai rääkätä melkolailla rauhassa.

Pieksämiseen, asianmukaisen ravinnon puutteeseen, likaisuuteen, sadistisiin kasvatusmalleihin, lapsen terveydestä huolehtimattomuuteen, koulutuksen laiminlyöntiin ja valvonnan täydelliseen laiminlyöntiin on onneksi onnistuttu usein puuttumaan jo pidempään. Mutta noiden edellämainittujen lisäksi on valtavasti asioita, joissa vanhempien toimia tulee valvoa ja selvittää. Se, että noita edellämainittuja ei tapahdu, ei todellakaan tarkoita, etteikö huolelle ja selvittelylle olisi pirun hyvää aihetta monesta muusta syystä.

Mä tein joskus lasuja yhdestä entisestä kaverin lapsista kiusallani. Ja joutui se pulaan. Vaikka ne oli perättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelun sossut on sairaita! Koulukiusattuja yökastelijoita.

Yökastelu ei ole psyykkinen vaiva, vaan virtsajärjestelmän kehitysnopeuteen liittyvänormaali asia. Toisilla lähtee aiemmin maitohampaat, oppii puhumaan ja kävelemään eri tahtia, murroikä alkaa eri aikoihin. Eikä mikään noista kehitysaikatauluista edes liity toisiinsa, vaan on kyse perinnöllisistä asioista. Ihan kuten sukupuolielinte kokoonkin liittyvissä asioissa, esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä tunnen yhden lastensuojelun sos.tt:n, jonka kanssa olen yrittänyt virittää keskustelua esim. Vilja-Eerikasta ja Koskelan tapauksesta. Hän ei kertakaikkiaan pystynyt keskustelemaan aiheista, vaan sanoi, että ne ovat niin kamalia, ettei pysty käsitellä niitä, vaan painaa ne vain pois mielestään. Jotenkin vain mielessään kielsi koko asiat, koska olivat niin hirveitä. Kuitenkin on huolissaan milloin mistäkin lasten "kaltoinkohtelusta" einesruuista masentuneisiin yksinhuoltajiin. Tämän jälkeen en ole ihmetellyt, miksi kamalia tapauksia pääsee lastensuojelun ohi ja taas toisaalta, miksi johonkin "lapsi tuli päiväkotiin reikäisessä sukassa" -huoleen puututaan välillä kohtuuttomasti.

Enkä sano, että olisi hyvä syödä eineksiä tai etteikö masennus voisi olla vakava asia, jossa joskus kyky huolehtia lapsesta kärsisi, mutta asiat pitäisi laittaa oikeisiin mittasuhteisiin.

Ymmärsinkö nyt oikein, että sinä kyseenalaistat tutun sosiaalityöntekijän kyvyn "laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin", koska hän ei halunnut (oletettavasti vapaa-ajallaan) keskustella sinun kanssasi lapsenmurhasta, jonka kanssa hänellä ei ole mitään tekemistä? Ja yritätkö sinä tuon pohjalta kentien ihan oikeasti vihjata, että sosiaalityöntekijät saattaisivat työssään keskittyä enemmän "lievempiin" tapauksiin kun ne ovat "helpompia" käsitellä? Sellaisen kuvan tuosta nimittäin voi saada. Voi jeesus sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kritisoi oikeasti vakavien tapausten huostaanottoa. Vaan kyse on siitä, että on luotu ilmiantojärjestelmä joka puuttuu aivan tavallisten perheiden elämään.

Miten homman pitäisi mielestäsi toimia, jos "ilmiantojärjestelmästä" tulisi hankkiutua eroon? Onko sinulla muita ehdotuksia, kuin se iänikuinen ympäripyöreä mutina "turhista" ja/tai nimettömistä ilmoituksista?

Tulisi palauttaa käyttöön se kulttuuri, missä lastensuojelu on vakavia tapauksia varten. Nykyisin vakaville tapauksille ei usein edes riitä lastensuojelulla aikaa kunnolla, kun aika menee tavallisten perheiden oletetuista "huolenaiheista" tehtyjen ilmiantojen parissa.

Ensimmäiset asiat mitä pitäisi tehdä olisi eräiden ammattiryhmien lasuvelvollisuuden poistaminen sekä väärän lasu-ilmiannon kriminalisointi samalla tapaa kuin väärä rikosilmoitus on kriminalisoitu.

Sitten kukaan ei enää uskaltaisi tehdä ilmoituksia ja vanhemmat saisivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa. Ei ne lastensuojelun työntekijät ole mitään meedioita, jotka kristallipallosta katsovat, että nyt jossain on lapsi hädässä. 99% näistä vakavista tapauksista tulee tietoon päiväkodin, tuttavan tai naapurin kautta. MIten muutenkaan?

Oliko siis esim. 90-luvulla se tilanne, että vanhemmat saivat pahoinpidellä ja laiminlyödä lapsiaan rauhassa? Silloin ei vielä tehty tavallisista perheistä massiivisella skaalalla ilmiantoja niin kuin nykyisin.

Ruumiillinen kuritus oli 90-luvulla todella yleistä. Vanhemmat tiesivät, ettei siitä jää kiinni, joten se oli käytössä useimmissa perheissä.

Ei ole tiedossa, oliko käytössä useimmissa perheissä. Laki lasten fyysisen ja alistavan kurittamisen kieltämisestä tuli voimaan 1984. Asiasta oli uutisissa niin paljon juttuja, että kenellekään ei ole voinut jäädä epäselväksi, että kuritus on rikos.