Olen uupunut feministien naisille ja miehille asettamiin paineisiin / T.Nainen 30v
Olin vuosia tosi moderni, mutta olen tosi uupunut feministien naisille asettamiin paineisiin. Pitää olla bosslady, pitää olla "en tarvitse miestä mihinkään" asenteella ja on oltava oikeastaan enemmän ja kaikkea, ja miehen tarvitsemien on kuin rikollista. Tuntuu myös että miehille jopa kuin pitää olla kiukkuinen ja valittaa jotta on tiedostavan feministin kuuloinen ja viljellä termiä "toksinen maskuliinisuus".
Olen vuosien varrella biseksuaalina tapaillut ja seurustellut niin naisten, miesten kuin myös muiden sukupuolien kanssa. Olen käynyt läpi monet roolit ja yllätyksenä minä haluankin olla vaan ns. "tavallinen perinteinen nainen". Haluaisin uskaltaa sanoa sen, mutta koen että ilmapiiri on heti tuomitseva. Siis että jos haluan olla pullantuoksuinen äiti, haluan myöntää että tarvitsen miestä, haluan sukupuoliroolit parisuhteessa heteromiehen kanssa
enkä halua tätä että miehet ja naiset on pakko olla." samoja" . 
Tämä on se mihin olen päätynyt, mutta suvaitsevuus ei tunnukaan ulottuvan siihen jos haluat olla tavallinen nainen. Ja jopa tämäkin sitten että ei kuulemma saisi käyttää sanoja tavallinen tai normaali kun mitä ne tarkoittaa.. Mutta varmaan moni tajuaa mitä tarkoitan termillä tavallinen nainen?
Moni feministi tuntuu sanovan että joo joo kaikki on ok ja kaikki saa olla sellaisia kun on... Kunnes sanot ääneen sen että et halua olla bosslady, supernainen vaan ihan vaan tavallinen nainen, olla naisellinen, eikä ylianalysoida puhki asioita. Kaikkea ei tarvitse analysoida niin perkeleesti.
Eli olen todella uupunut ja lopen kyllästynyt feministien puheisiin ja analyyseihin ja miesvihaan.
Jos tästä sai selvää. En vaan jaksa tätä enää.
Kommentit (443)
Paineita asettua muiden asettamiin raameihin on juuri sen verran, kun niitä suostuu itselleen ottamaan.
Eikö AP:lle olisi itselleen kiitollisinta olla vaan avoimesti oma itsensä ja elää sen mukaan?
Jokainen saa tietysti valita kuten haluaa. Mutta se, että nyky-yhteiskunnassa asettuu ihan tietoisesti todella haavoittuvaan asemaan toisen armoille ei vaan kieltämättä mene meikäläisellä jakeluun. En vaan pysty pitämään sellaista ihmistä kovinkaan älykkäänä, varsinkin kun olen niin monta kertaa nähnyt mihin se yleensä johtaa. Siinä nimittäin on ihan liian usein tietynlaiset miehetkin kysymyksessä, kun halutaan pitää pikkuvaimo vaan neljän seinän sisällä.
Mun mielestä feminismi taas tuossa kohtaa usein asettaa ihan toisenlaisen ansan naisille: sellaisen, että kotiäitinäkin naisen pitäisi olla itsenäinen ja itsensä elättävä, niinpä mies on oikeutettu omiin rahoihinsa, ja nainen sitten kituuttaa jollain kotihoidontuella.
Noin lähtökohtaisesti mun mielestä jokainen tekee kuten tahtoo, mutta järkevä nainen pitää huolen omasta taloudestaan. Jos jää kotiin yhteisiä lapsia hoitamaan, silloin naiselle maksetaan eläkettä ja puolet miehen tuloista palkkaa kotona tehdystä työstä. Muu on tyhmyyttä.
Noin yleisesti en myöskään ymmärrä miksi kotiäitejä/rouvia pitäisi jotenkin arvostaa tekemästään työstä? Me työssäkäyvät hoidetaan ne hommat ihan samalla lailla työn ohessa, ja lasten hyvinvointiinkaan se, onko äiti kotona vai ei, ei oikeasti vaikuta yhtään. Kyllä ne on ihan muut isommat kokonaisuudet, jotka homman ratkaisee.
Ohiksena: tällä palstalla on ilmeisesti Suomen parhaat sijoitusasiantuntijat. Kaikki sijoittavat menestyksekkäästi. Jännä juttu. Todellisuudessa kun sijoittamiseen liittyy aina riski
Veikkaan myös, että aika harva tämän palstan käyttäjä on siinä tilanteessa, että perhe elää yhden tulonsaajan varassa ja toisella on aikaa esim. hoidella sijoituksia.
Ei mulla muuta.