En ymmärrä ateistien logiikkaa yhdessä asiassa
Monesti kuulee uskovaisten sanovan, että mikäli Jumalaa ei ole, ei ihminen voi olla hyvä. Ateistit alkavat yleensä vänkäämään, että kyllä ihminen voi olla hyvä vaikkei Jumalaa olisikaan.
Ateistit (ei ihan kaikki, mutta reilu 99%) ymmärtävät väitteen väärin. Uskovaiset tarkoittavat sillä, että sitä mittaria, jolla arvioidaan tekojen hyvyys/pahuus ei ole olemassa. Eli ateisti voi auttaa köyhiä, silitellä kissoja, pelastaa mummoja merihädästä, mutta kaikki nuo teot ovat neutraaleja tapahtumia, eivät "hyviä". Ne voivat tuottaa monelle ihmisille iloa, mutta niiden arvioiminen moraalisella mittarilla on älyllisesti epärehellistä.
Uskovaisilla on olemassa hyvyys/pahuus -mittari, ateisteilla ei. Ei uskovaisuus tee kenestäkään automaattisesti hyvää ja moraalista, mutta ainakin he voivat arvioita tekojaan hyviksi tai pahoiksi.
Kommentit (105)
Eikö uskovainen pysty arvioimaan asioita hyväksi tai pahaksi ilman uskontoa? Sisäinen kompassi on pahasti rikki, sillä jo taaperot osaavat arvioida tällaisia.
Oletko sitä mieltä, että ateisti ei voi myöskään pitää jotain ruokaa tai musiikkia parempana kuin jotain toista? Ateisti ei erota, onko ruoka hyvää vai huonosti valmistettua?
Kerro mikä on uskovaisten hyvyys-pahuus -mittari ja miten sitä käytetään.
Mikäs ihmeen mittari se sellainen on? Onko kyseinen mittari vain kristityillä, vai jonkun muunkin uskontokunnan edustajilla? Puuttuuko mittari vain ateistilta? Miksi mummon auttaminen kadun yli on kilttiä vain, jos sen tekee uskovainen ja neutraalia, jos sen tekee ateisti? Entäs jos mummo sanoo että: "Kiitos, olipa kilttiä." Eikö se silloinkaan ollut kilttiä?
Ettekö te uskovaiset edes yritä enää?
Ajatella, että käytät niin paljon energiaa tämän asian pohtimiseen, mutta et oikeasti pääse alkua pitemmälle.
Meillä muilla on sisäsyntyinen mittari sille onko joku asia hyvä (auttaa muita) vai paha (haittaa muita). Me emme tarvitse sen tajuamiseen jotain kirjaa.
Kaikissa uskonnoissa, jotka ovat ihmisen keksimiä, on lähes tulkoon samat meriitit sille onko jokin hyvä vai paha.
Googlaa nyt vaikka kategorinen imperatiivi. Se voi jeesata alkuun.
Luitteko edes aloitusta ajatuksen kanssa? Teidän vastaukset ovat juuri sitä mistä yritin puhua.
ap
Vierailija kirjoitti:
Googlaa nyt vaikka kategorinen imperatiivi. Se voi jeesata alkuun.
Ei ole Kantin moraalillakaan mitään perustaa.
ap
Ja tyyppi peräänkuuluttaa logiikkaa 🤔
Moraali ei edellytä uskontoa. Virheolettama näiden kahden väistämättömästä yhteydestä vaivaa monia uskovaisia. Ehkä siksi, että heillä itsellään ei ole muuta moraalia kuin uskonnon tarjoama.
1) jumalaa ei ole
2) on voitu karkeasti määritellä mikä on hyvää ja mikä ei.
3) tämän voi määritellä ilman jumalaa.
4. MOT.
Sehän on muutenkin aina kätevä vedota siihen kirjaan kaikissa tekemisissään, niin ei tarvitse ikinä itse ottaa vastuuta elämästään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä muilla on sisäsyntyinen mittari sille onko joku asia hyvä (auttaa muita) vai paha (haittaa muita). Me emme tarvitse sen tajuamiseen jotain kirjaa.
Kaikissa uskonnoissa, jotka ovat ihmisen keksimiä, on lähes tulkoon samat meriitit sille onko jokin hyvä vai paha.
Onko tämä asia oikeasti noin vaikea? Sinulla ei ole sisäsyntyistä mittaria. Arvioit tekojasi kulttuurin mukaan, tajuamatta kuin hataralla pohjalla moraali todellisuudessa on.
Luepa aloitus uudelleen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Moraali ei edellytä uskontoa. Virheolettama näiden kahden väistämättömästä yhteydestä vaivaa monia uskovaisia. Ehkä siksi, että heillä itsellään ei ole muuta moraalia kuin uskonnon tarjoama.
Missä väitin että moraali edellyttää uskontoa. Lue aloitus.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ja tyyppi peräänkuuluttaa logiikkaa 🤔
Nooh, uskontojen logiikkahan on tyyliin: Jumala on olemassa, koska raamatussa sanotaan niin ja raamattu on oikeassa, koska se on jumalan kirjoittama.
Vierailija kirjoitti:
1) jumalaa ei ole
2) on voitu karkeasti määritellä mikä on hyvää ja mikä ei.
3) tämän voi määritellä ilman jumalaa.
4. MOT.
Mitä mittaria käytät arvioidessasi tekojen hyvyyttä? Miksi jokin teko on hyvä? Se ei riitä että jokin teko
on hyödyllinen.
ap
On ihan normaalia ajatella, että ne teot, jotka edistävät yleistä hyvinvointia, ovat hyviä tekoja.