Valitsin toisella kierroksella kumppanin järki edellä ja nappiin meni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Itselle ensimmäinen kriteeri on tunteet. Ilman niitä en näe syytä alkaa suhteeseen.

Tunteet kyllä tulevat nopeasti mukaan kuvioon, kun huomaa kumppanin olevan itselleen sopivan. ap

Ei välttämättä. Olin minäkin miehen kanssa joka raitis ja samanlainen arvomaailma. Virhe. Tunteita ei tullut mukaan missään vaiheessa, seksikin inhottavaa pakkopullaa.

Vierailija kirjoitti:

Olette siis vähän kuin kämppiksiä?

Ei olla, vaan rakastavaisia. Kun on löytänyt rinnalle itselleen sopivan kumppanin, jonka kanssa on hyvä olla ja onnellinen ja tehdään molempia miellyttäviä asioita yhdessä, niin silloin luonnostaan myös hakeutuu hänen lähelleen joka ikinen päivä. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Itselle ensimmäinen kriteeri on tunteet. Ilman niitä en näe syytä alkaa suhteeseen.

Tunteet kyllä tulevat nopeasti mukaan kuvioon, kun huomaa kumppanin olevan itselleen sopivan. ap

Ei välttämättä. Olin minäkin miehen kanssa joka raitis ja samanlainen arvomaailma. Virhe. Tunteita ei tullut mukaan missään vaiheessa, seksikin inhottavaa pakkopullaa.

Ette siis olleet toisillenne sopivia. Muuten olisit rakastunut häneen ja seksiäkin olisit himoinnut. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok. Itselle ensimmäinen kriteeri on tunteet. Ilman niitä en näe syytä alkaa suhteeseen.

Tunteet kyllä tulevat nopeasti mukaan kuvioon, kun huomaa kumppanin olevan itselleen sopivan. ap

Ok. En näe tarpeelliseksi lähteä kokeilemaan. Epäilen vahvasti, voisin muuten olla suhteessa monien kavereiden kanssa.

Taisit käsittää väärin. En ole kaverisuhteessa, vaan rakkaussuhteessa. Enkä näe siinä mitään pahaa, että rakastettuni on myös hyvä ystäväni. Päinvastoin. ap

Käsitit väärin. Tarkoitin että voisi sitten alkaa jonkun kaverin kanssa suhteeseen odottamaan muuttuuko tunteet koskaan romattisiksi.

En tiedä olenko sitten liian vanhanaikainen vai mitä, mutta en tykkää tai tajua tästä nykyisestä lihatiski meiningistä, jossa tehdään kaikenmaailman listoja siitä mitä kaikkea kumppanilla pitäisi olla ja vaikka väkisin etsitään tätä kriteerit täyttävää ihmistä. Tämäkin keskustelu on pelkästään täynnä vaatimuksia ja oletuksia siitä millaisen kumppanin pitäisi olla. Eihän sitä voi tuolla tavalla suunnitella ja tietää etukäteen kenen kanssa homma toimisi. En ole ikinä käyttänyt myöskään tinderiä tai muita deittisovelluksia koska en juuri tykkää tästä nykytavasta. Haluan että kumppani tulee luonnollisesti vastaan vaikka töissä, kavereiden kautta tai harrastuksissa jos on tullakseen, ja jos sopivaa ei tule vastaan niin voi voi, ei haittaa. Kaikki suhteeni ovat tulleet luonnollisesti vastaan eikä väkisin etsimällä. Ja osassa näissä suhteissa on nimenomaan ollut selvä etu siitä että on tavattu harrastusten kautta, koska luultavasti pelkän ulkonäön ja nettikuvien perusteella en olisi näihinkään upeisiin ihmisiin alkanut tutustumaan ja ihastumaan. 

Noi kaikki on itsestäänselvyyksiä. Kuka ottaa edes ensimmäiselle kierrokselle kumppanin joka on päihderiippuvainen, väkivaltainen tai epävakaa? En minä ainakaan! Noita nyt vaadin itsestäänselvyyksinä, kuten myös että arvomaailma kohtaa. Nuo vaatimukset ei mitenkään sulje pois että vaadin myös ehdottomasti tunteita. Erittäin voimakas vetovoima ja ihastumisen huumaava tunne on tultava, muuten on turha edes yrittää suhdetta. Kaverisuhde se silloin olisi, ei sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Noi kaikki on itsestäänselvyyksiä. Kuka ottaa edes ensimmäiselle kierrokselle kumppanin joka on päihderiippuvainen, väkivaltainen tai epävakaa? En minä ainakaan! Noita nyt vaadin itsestäänselvyyksinä, kuten myös että arvomaailma kohtaa. Nuo vaatimukset ei mitenkään sulje pois että vaadin myös ehdottomasti tunteita. Erittäin voimakas vetovoima ja ihastumisen huumaava tunne on tultava, muuten on turha edes yrittää suhdetta. Kaverisuhde se silloin olisi, ei sen enempää.

Sama minulla. Ehkä en vaan ymmärrä tätä, koska en ole ikinä ollut se päätä pahkaa-rakastuja, vaan lämpenen hyvin hitaasti, enkä yleensä törmää edes ihmisiin, jotka herättäisivät kiinnostuksen heti simpsala pim.

AP:n suhdehan kuulostaa ihan normaalin, fiksun, aikuisen ihmisen parisuhteelta ja sen etsinnältä. Tiedetään omat arvot ja tulevaisuuden suunnitelmat, mikä on parisuhteessa OK ja mikä ei, ja sitten etsitään siihen sopiva puoliso, joka myös herättää tunteita ja seksuaalista vetovoimaa, jos ei siis ole a-seksuaali. Ihan normaali setti, jota en edes kutsuisi miksikään järkiliitoksi, koska minulle järkiliitto tarkoittaa, että katsotaan listalta kylmän viileästi mikä sopii ja valkataan sitten puoliso, tunteista viis.

Esimerkiksi minulla on rakas pitkäaikainen miespuolinen ystävä. Hän täyttää kaikki laatikot, mitä arvostan ihmisessä ja miehessä. Hän on paperilla täydellinen, meillä on samanlaiset arvot, kiinnostuksen kohteet ja harrastukset. Puhumme tuntikausia aina, kun ehdimme tapaamaan. Ulkoisesti hänessä ei ole mitään vikaa myöskään. Mutta, minulla ei ole minkäänlaista kiinnostusta mitäänm halausta intiimämpään hänen kanssaan. Jos olisin päättänyt lähteä hänen peräänsä hänen ollessaan sinkku ja suhde olisi syntynyt siitä, se olisi ollut järkiliitto. Ihan perusteltuna sillä, että "No, hän on paperilla 10/10 ja alan olla keski-ikäinen vanha piika, joka ei ole vielä kertakaan ollut naimisissa tai vakavassa suhteessa, tässä on hyvä mies, miksipäs ei?"

Siksipäs ei, kun niitä tunteita ei ole siellä sillä tavalla, että hän voisi muuttua rakkaasta ystävästä rakkaaksi puolisoksi samaan asuntoon, elämään ja vuoteeseen.

2,5 vuotta takana ja itsevarmasti toteat että nappiin meni? Tuu kehuu 20 vuoden päästä. Tai ees kymmenen.

Mun 23 vuotiaalla tyttärelläkin on takanaan tuplasti pidempi suhde kuin sinulla. Ja ihan tunteet edellä sitä on rakennettu.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä olenko sitten liian vanhanaikainen vai mitä, mutta en tykkää tai tajua tästä nykyisestä lihatiski meiningistä, jossa tehdään kaikenmaailman listoja siitä mitä kaikkea kumppanilla pitäisi olla ja vaikka väkisin etsitään tätä kriteerit täyttävää ihmistä. Tämäkin keskustelu on pelkästään täynnä vaatimuksia ja oletuksia siitä millaisen kumppanin pitäisi olla. Eihän sitä voi tuolla tavalla suunnitella ja tietää etukäteen kenen kanssa homma toimisi. En ole ikinä käyttänyt myöskään tinderiä tai muita deittisovelluksia koska en juuri tykkää tästä nykytavasta. Haluan että kumppani tulee luonnollisesti vastaan vaikka töissä, kavereiden kautta tai harrastuksissa jos on tullakseen, ja jos sopivaa ei tule vastaan niin voi voi, ei haittaa. Kaikki suhteeni ovat tulleet luonnollisesti vastaan eikä väkisin etsimällä. Ja osassa näissä suhteissa on nimenomaan ollut selvä etu siitä että on tavattu harrastusten kautta, koska luultavasti pelkän ulkonäön ja nettikuvien perusteella en olisi näihinkään upeisiin ihmisiin alkanut tutustumaan ja ihastumaan. 

Ihmisillä on nykyään kohtaamisongelma, joka korostuu etenkin nyt korona-aikana. Monen elämänpiiri on suppea, eikä siihen kuulu lainkaan potentiaalisia kumppaniehdokkaita, joten perinteisellä livekohtaamisella saattaa helposti jäädä ilman parisuhdetta. Deittisovellukset ovat tulleet tarpeeseen ja suuri osa löytää nykyään sen kautta puolison itselleen. Sen kautta voi yhtälailla etsiä samoista asioista ja harrastuksista kiinnostuneita.

Omassa elinpiirissäni ei ole ollut yhtään potentiaalista elämänkumppaniehdokasta, enkä pystyisi tai edes haluaisi lähteä vain sen takia kiertelemään minnekään tapahtumiin.  Vaikka lenkkeiltiin samassa kaupunginosassa, en ollut ikinä aiemmin törmännyt kumppaniini. Ei tulisi mieleenkään alkaa hieroa tuttavuutta kesken juoksu- tai pyöräilylenkin vieraiden ihmisten kanssa, joten rakkautemme olisi jäänyt syttymättä ilman treffisivustoa. Treffisivustojen ansiosta on helppoa seuloa itselleen parhaiten sopivimmat kumppanit, enkä puhu nyt ulkonäöstä, vaan elämäntilanteesta, tavoitteista ja luonteiden yhteensopivuudesta. ap

Olen todennut ettei miehet osaa käyttäytyä, olen siis yksin. Onneksi kaupat myy miehen korvikkeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä olenko sitten liian vanhanaikainen vai mitä, mutta en tykkää tai tajua tästä nykyisestä lihatiski meiningistä, jossa tehdään kaikenmaailman listoja siitä mitä kaikkea kumppanilla pitäisi olla ja vaikka väkisin etsitään tätä kriteerit täyttävää ihmistä. Tämäkin keskustelu on pelkästään täynnä vaatimuksia ja oletuksia siitä millaisen kumppanin pitäisi olla. Eihän sitä voi tuolla tavalla suunnitella ja tietää etukäteen kenen kanssa homma toimisi. En ole ikinä käyttänyt myöskään tinderiä tai muita deittisovelluksia koska en juuri tykkää tästä nykytavasta. Haluan että kumppani tulee luonnollisesti vastaan vaikka töissä, kavereiden kautta tai harrastuksissa jos on tullakseen, ja jos sopivaa ei tule vastaan niin voi voi, ei haittaa. Kaikki suhteeni ovat tulleet luonnollisesti vastaan eikä väkisin etsimällä. Ja osassa näissä suhteissa on nimenomaan ollut selvä etu siitä että on tavattu harrastusten kautta, koska luultavasti pelkän ulkonäön ja nettikuvien perusteella en olisi näihinkään upeisiin ihmisiin alkanut tutustumaan ja ihastumaan. 

Ihmisillä on nykyään kohtaamisongelma, joka korostuu etenkin nyt korona-aikana. Monen elämänpiiri on suppea, eikä siihen kuulu lainkaan potentiaalisia kumppaniehdokkaita, joten perinteisellä livekohtaamisella saattaa helposti jäädä ilman parisuhdetta. Deittisovellukset ovat tulleet tarpeeseen ja suuri osa löytää nykyään sen kautta puolison itselleen. Sen kautta voi yhtälailla etsiä samoista asioista ja harrastuksista kiinnostuneita.

Omassa elinpiirissäni ei ole ollut yhtään potentiaalista elämänkumppaniehdokasta, enkä pystyisi tai edes haluaisi lähteä vain sen takia kiertelemään minnekään tapahtumiin.  Vaikka lenkkeiltiin samassa kaupunginosassa, en ollut ikinä aiemmin törmännyt kumppaniini. Ei tulisi mieleenkään alkaa hieroa tuttavuutta kesken juoksu- tai pyöräilylenkin vieraiden ihmisten kanssa, joten rakkautemme olisi jäänyt syttymättä ilman treffisivustoa. Treffisivustojen ansiosta on helppoa seuloa itselleen parhaiten sopivimmat kumppanit, enkä puhu nyt ulkonäöstä, vaan elämäntilanteesta, tavoitteista ja luonteiden yhteensopivuudesta. ap

Paitsi että en nimenomaan usko tuohon, että kukaan tavan pulliainen oikeasti voi tietää tai ennustella kenen kanssa olisi onnistunein suhde, vaikka miten tekisi erilaisia vaatimuslistoja päässänsä. Itselläni oli selvästi tasapainoisin ja onnellisin suhde nimenomaan sellaisen kanssa, jota en varmasti olisi osannut valita mistään tinderistä. Enkä tarkoita tällä pelkästään ulkonäköä, vaan luonteiltammekin olimme todella erilaisia mutta silti suhde pelitti paljon paremmin kuin sellaisen kanssa, jonka olisin olettanut etukäteen olevan minulle paljon sopivampi harrastusten ja luonteiden perusteella. Ainoa ongelma oli että vuosien kuluessa mies tajusi haluavansa lapsia, minä taas en ikinä tule haluamaan, joten oli pakko erota. Jos tuota ongelmaa ei olisi ollut, luultavasti olisin vieläkin hänen kanssaan, vaikka tuolla nykyajan vaatimus/yhteensopivuuslista - menetelmällä hän ei vaikuttanut sopivalta minulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi herttinen. Ihanko kokonaiset 2,5 vuotta tyytyväinen 😂 Sinä aikana ei ehdi edes alkukiima kadota. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua.

Niin, paisti ettei tuossa ole mitään alkukiimaa edes tai mitään mistä "nauttia" (kuten joku kehotti). Mutta yhtälailla paperilla hyvään kaverimieheen kyllästyy, ja haluaa taas hakea muuta.

Itse toimin noin ensimmäisellä "kierroksella". Tosin en ole joutunut ap:n luettelemia piirteitä (väkivaltainen, riippuvuudet yms.) miettimään, kun en ole koskaan sen tyyppisiin tuntenut vetoa, mutta ilman ihastumisen huumaa valitsin kivan miehen parisuhteeseen ja lasteni isäksi.

Eron jälkeen toisella kierroksella seurustelin täysin päinvastaisen miehen kanssa, tunne edellä, ilman mitään muuta ajatusta. Kun sekin suhde loppui 4v jälkeen tajusin, että jokaisesta suhteesta voi myös oppia jotain. Eikä vastakohta välttämättä ole se oikea ratkaisu. On helppo erotessa miettiä mikä oli pielessä ja mitä ei ainakaan ikinä enää halua. Vaikeampi on nähdä mitä hyvää suhteessa oli, ja onko siinä jotain mitä haluaa jatkossakin.

No, en nyt tiedä kannattiko tuokaan, sen jälkeen vasta vaikeaksi on muuttunut, kun kriteerit vaan kasvaa. :D Kuitenkin sanoisin, että oikean tunteen tullessa eteen olisin valmis aika paljon joustamaan. Enkä tarkoita mitään huonoa kohtelua.

Ymmärsit väärin. Kyse ei ole kaverimiehestä, vaan rakastetusta. Romanttinen puoli ja seksi on tärkeä osa suhdetta, kuten jo aloituksessa mainitsin. Kun mennään järki edellä, niin ei siinä tietenkään tunteettomana olla. ap

Olen eri, mutta en tiedä mitä tarkoitat tuolla järki edellä menemisellä jos kuitenkin on myös vahvoja romanttisia tunteita ja seksuaalista vetoa. Ei se minusta ole mitään järjen tai tunteiden mukaan menemistä jos ei näissä ole edes ristiriitaa. Sehän se paras tilanne on, että sydän ja pää osoittaa samaan ihmiseen eikä tarvitse valita. Siinä se valinta vasta tehdään kun ne vie eri suuntiin.

Ei mitään valintaa tarvitse tehdäkään, sillä järki edellä meno ei poissulje rakastumista, vaan se vain lisää suhteen onnistumismahdollisuutta pitkällä tähtäimellä. Sydän ja pää osoittaa samaan ihmiseen myös järki edellä valittuna. ap

Riippuu ihmisestä. Sinulla ilmeisesti on ollut kompastuskivenä huonoihin vaihtoehtoihin ihastuminen. Jollain muulla se suurin ongelma taas on kyvyttömyys ihastua ja rakastua niihin liikaa järki edellä valittuihin ja silloin lähestymistapa on tietysti toinen.

”Tein listan niistä asioista, joista en tingi eli kaikenlaiset päihteet, riippuvuudet, itsekkyys, väkivaltaisuus (myös henkinen) ja epävakaus. Lähdin etsimään itselleni sopivaa kumppania eli sellaista, joka on vastaavassa elämänvaiheessa, elämänarvot ja tulevaisuuden haaveet kohtaavat, elämänrytmi ja -hallinta vastaavat omiani, luonteemme sopivat toisille ja myös sängyssä mieltymykset kohtaavat.”

Nämähän ovat itsestäänselvyyksiä, eikä mitään järki edellä menemistä?

Minulle on selvää, että tunteiden ja intohimon lisäksi täytyy olla nuo luettelemasi jutut - eivätkä ne missään nimessä sulje pois tunteita ja oikein intohimoista rakastumista!

Tavallisia juttuja ns. intohimosuhteissa(kin).