Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Valitsin toisella kierroksella kumppanin järki edellä ja nappiin meni
29.07.2021 |
Huomasin, ettei tunteiden kannata antaa sumentaa järkeä, joten toiselle kierrokselle lähdin järki edellä. Tein listan niistä asioista, joista en tingi eli kaikenlaiset päihteet, riippuvuudet, itsekkyys, väkivaltaisuus (myös henkinen) ja epävakaus. Lähdin etsimään itselleni sopivaa kumppania eli sellaista, joka on vastaavassa elämänvaiheessa, elämänarvot ja tulevaisuuden haaveet kohtaavat, elämänrytmi ja -hallinta vastaavat omiani, luonteemme sopivat toisille ja myös sängyssä mieltymykset kohtaavat.
Tarkan seulonnan avulla löysin etsimäni ja olen edelleen 2,5 vuoden jälkeen erittäin tyytyväinen. Ihanaa elää oikeasti hyvässä ja onnellisessa parisuhteessa.
Kommentit (94)
Ok. Itselle ensimmäinen kriteeri on tunteet. Ilman niitä en näe syytä alkaa suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ok. Itselle ensimmäinen kriteeri on tunteet. Ilman niitä en näe syytä alkaa suhteeseen.
Tunteet kyllä tulevat nopeasti mukaan kuvioon, kun huomaa kumppanin olevan itselleen sopivan. ap
Itse lähdin tilalle kierrokselle järjen sijasta tunteet edellä ja nappiin meni! 13vuotta takana ja huhhuh. Ei voi sanoin kuvailla vieläkään tätä rakkauden määrää!
Ja ihan muka vapailta markkinoilta löysit ? uskoo ken tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Itselle ensimmäinen kriteeri on tunteet. Ilman niitä en näe syytä alkaa suhteeseen.
Tunteet kyllä tulevat nopeasti mukaan kuvioon, kun huomaa kumppanin olevan itselleen sopivan. ap
Ok. En näe tarpeelliseksi lähteä kokeilemaan. Epäilen vahvasti, voisin muuten olla suhteessa monien kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa. Jos itse pariudun vielä (luultavasti en), aion painottaa tunteita. Jos jokin tuntuu väärältä, vaikka en osaisi eritellä, mikä siinä on vikana, se myös on väärin. Järkimetodilla löysin pitkäaikaisen kumppanin, joka oli kova rationalisoimaan ja jonka kanssa neuvotellen syntyi vain sellaisia yhteispäätöksiä, jotka olivat minulle epäedullisia. Päällepäin toimiva paketti, sisällä kaikki ihmisyyden peruspalikat päin kettua. Nyt hyväksyn, että minun ei tarvitse tietää, mikä täsmälleen toisessa on vikana, voin silti vetää pelin poikki jäämättä "korjaamaan" suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Jos itse pariudun vielä (luultavasti en), aion painottaa tunteita. Jos jokin tuntuu väärältä, vaikka en osaisi eritellä, mikä siinä on vikana, se myös on väärin. Järkimetodilla löysin pitkäaikaisen kumppanin, joka oli kova rationalisoimaan ja jonka kanssa neuvotellen syntyi vain sellaisia yhteispäätöksiä, jotka olivat minulle epäedullisia. Päällepäin toimiva paketti, sisällä kaikki ihmisyyden peruspalikat päin kettua. Nyt hyväksyn, että minun ei tarvitse tietää, mikä täsmälleen toisessa on vikana, voin silti vetää pelin poikki jäämättä "korjaamaan" suhdetta.
Sama kokemus. Jos tuntuu jo parin eka vuoden sisällä hankalalta, ei pidä jäädä "tekemään työtä parisuhteen eteen" . Se ei siitä parane, vaan kyseessä on huono match.
Voi herttinen. Ihanko kokonaiset 2,5 vuotta tyytyväinen 😂 Sinä aikana ei ehdi edes alkukiima kadota. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että löytänyt sopivan miehen itsellesi 😍. Nauti ja anna kateellisten nauttia olostaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi herttinen. Ihanko kokonaiset 2,5 vuotta tyytyväinen 😂 Sinä aikana ei ehdi edes alkukiima kadota. Palataan asiaan 30 vuoden kuluttua.
Niin, paisti ettei tuossa ole mitään alkukiimaa edes tai mitään mistä "nauttia" (kuten joku kehotti). Mutta yhtälailla paperilla hyvään kaverimieheen kyllästyy, ja haluaa taas hakea muuta.
Itse toimin noin ensimmäisellä "kierroksella". Tosin en ole joutunut ap:n luettelemia piirteitä (väkivaltainen, riippuvuudet yms.) miettimään, kun en ole koskaan sen tyyppisiin tuntenut vetoa, mutta ilman ihastumisen huumaa valitsin kivan miehen parisuhteeseen ja lasteni isäksi.
Eron jälkeen toisella kierroksella seurustelin täysin päinvastaisen miehen kanssa, tunne edellä, ilman mitään muuta ajatusta. Kun sekin suhde loppui 4v jälkeen tajusin, että jokaisesta suhteesta voi myös oppia jotain. Eikä vastakohta välttämättä ole se oikea ratkaisu. On helppo erotessa miettiä mikä oli pielessä ja mitä ei ainakaan ikinä enää halua. Vaikeampi on nähdä mitä hyvää suhteessa oli, ja onko siinä jotain mitä haluaa jatkossakin.
No, en nyt tiedä kannattiko tuokaan, sen jälkeen vasta vaikeaksi on muuttunut, kun kriteerit vaan kasvaa. :D Kuitenkin sanoisin, että oikean tunteen tullessa eteen olisin valmis aika paljon joustamaan. Enkä tarkoita mitään huonoa kohtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen avioliittoni kariutui, kun päätin mennä järkiliittoon. Eihän siitä mitään tullut, kun ei ollut täysillä tunteilla mukana. Kiitos ei mitään järkiliittoa enää.
No eikö nämä ole ihan itsestään selvyyksiä:
"Tein listan niistä asioista, joista en tingi eli kaikenlaiset päihteet, riippuvuudet, itsekkyys, väkivaltaisuus (myös henkinen) ja epävakaus."
Ei noista kyllä tarvitse edes mitään listaa tehdä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No eikö nämä ole ihan itsestään selvyyksiä:
"Tein listan niistä asioista, joista en tingi eli kaikenlaiset päihteet, riippuvuudet, itsekkyys, väkivaltaisuus (myös henkinen) ja epävakaus."
Ei noista kyllä tarvitse edes mitään listaa tehdä....
Ja kaikki paljastavat nuo piirteet heti ensi treffeillä?
Ap, miten aiot toimia seuraava/illa kerra/oilla?
Outoa, että joku joutuu varta vasten erikseen miettimään sitä, että ei halua esimerkiksi väkivaltaista kumppania. Taitaa olla aika rankka traumatausta ja pahoja mielenterveyden häiriöitä. Hyvä että olet pärjännyt näistä rajoitteista huolimatta.
Meille, jotka olemme niin onnekkaita, että olemme saaneet kasvaa tasapainoisessa ja terveessä ympäristössä, tuollaiset asiat ovat aivan itsestäänselvyyksiä, eikä niille tarvitse koskaan uhrata yhtään ajatusta.
Eipä minullakaan toimisi ap:n idea. En nimittäin olisi onnellinen suhteessa, josta puuttui kipinä, intohimo ja tunteet, enkä kokisi sellaista suhdetta hyväksi ja onnelliseksi. Ikävä kyllä kokemusta on sellaisestakin.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että joku joutuu varta vasten erikseen miettimään sitä, että ei halua esimerkiksi väkivaltaista kumppania. Taitaa olla aika rankka traumatausta ja pahoja mielenterveyden häiriöitä. Hyvä että olet pärjännyt näistä rajoitteista huolimatta.
Meille, jotka olemme niin onnekkaita, että olemme saaneet kasvaa tasapainoisessa ja terveessä ympäristössä, tuollaiset asiat ovat aivan itsestäänselvyyksiä, eikä niille tarvitse koskaan uhrata yhtään ajatusta.
Luulen että tuo ap:n tarina on keksitty, mutta siitä huolimatta hyvä huomio - olisi voinut edes tuohon keksittyyn stooriinsa miettiä jotain muutakin kuin itsestäänselvyyksiä. Nythän hän listasi asioita, jotka ovat suurimman osan mielestä oletusarvo, eikä niitä muunlaisia edes harkita.
Ensinnäkin, hienoa että löysit hyvän kumppani .
Onneksi olkoon!
Minä taas lakkasin tekemästä samaa virhettä mitä olin aina tehnyt:
Olin aina se joka rakasti miestä enemmän kuin hän minua.
Joten tarkoituksella etsin ja löysin viimein miehen, joka rakastaa minua enemmän.
Ja täytyy sano että toimii.
Tasapainoisin ja reiluin ja rauhallisin suhde missä olen koskaan ollut!
Alue: Aihe vapaa
Suosittelen samaa muillekin. ap