Eronneet - miten ihmeessä tulette toimeen?
Meillä hyvinkin mahdollisesti ero edessä. Puolisoni on suurituloinen, minä tienaan noin2200e/kk josta siis verot pois. Meillä on omakotitalo joka tietysti menee myyntiin sitten...
Tähtäämme yhteishuoltajuuteen. Nyt vaan huolestuttaa, että miten IHMEESSÄ tulen toimeen eron sattuessa? Asumme pääkaupunkiseudulla, täällä vuokrat on huomat, ei mulla ole tuosta, käteen jää siis noin 1800e, varaa maksaa monen sadan vuokria, + lasten harrastukset yhteensä 200e /kk, sähköt ja autot ja muute :(
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:15"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:11"]
Miten niin kaksio ei riitä kodiksi?
Kysyy kaksiossa asuva yh
[/quote]
Vanhemmalle ja yhdelle lapselle se ehkä riittääkin. Tai vanhemmmalle ja kahdelle alle kouluikäiselle. Kouluikäiset lapset jo tarvitsevatkin sitä omaa intiimiätilaan jne.
[/quote]
Saahan sitä aina tarvita. Kaikkea ei voi saada, vaikka muiden mielestä sitä tarvitsisikin.
Myös nelivuotias tenavani sanoo aina tarvitsevansa kaikkea.
[/quote]
terveisin: tuleva lastensuojelun asiakas! Yhteiskunnan instansit kyllä puuttuvat tälläisiin asioihin.
Miten minulla on sellainen tunne, että jos AP tosissaan ehdottaisi tulevalle ex-puolisolle sellaista vaihtoehtoa, jossa tämä olisi lähivanhempi, tuleva ex-puoliso ei niin huikean innoissaan ajatuksesta olisikaan? Joka tapauksessa kyllä tätä kannattaa ehdottaa, koska tuleva ex-puolisi joutuisi oikeasti miettimään esim. sitä, kuinka työnsä ja menonsa järjestäisi ja lapset hoitaisi. Sitä useimmat itse eroa ehdottavat miehet eivät ole ajatelleet. Sinkkuelämää tai dinkkeilyä uuden kullan kanssa miehet useinmiten kaipaavat, kun eroa ehdottavat.
Näin sanon siis itse yh-isän kanssa kasvaneena, ja edelleenkin hyvin harvoin sellaista uhrautumista lapsien hyvinvoinnin eteen isiltä näkevänä kuin mitä oma isäni osoitti 30 vuotta sitten.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:40"]
Miten minulla on sellainen tunne, että jos AP tosissaan ehdottaisi tulevalle ex-puolisolle sellaista vaihtoehtoa, jossa tämä olisi lähivanhempi, tuleva ex-puoliso ei niin huikean innoissaan ajatuksesta olisikaan? Joka tapauksessa kyllä tätä kannattaa ehdottaa, koska tuleva ex-puolisi joutuisi oikeasti miettimään esim. sitä, kuinka työnsä ja menonsa järjestäisi ja lapset hoitaisi. Sitä useimmat itse eroa ehdottavat miehet eivät ole ajatelleet. Sinkkuelämää tai dinkkeilyä uuden kullan kanssa miehet useinmiten kaipaavat, kun eroa ehdottavat.
Näin sanon siis itse yh-isän kanssa kasvaneena, ja edelleenkin hyvin harvoin sellaista uhrautumista lapsien hyvinvoinnin eteen isiltä näkevänä kuin mitä oma isäni osoitti 30 vuotta sitten.
[/quote]
Muutostrendi vuonna 2014! Isä ja lapset perheiden määrä jatkaa kasvuaan. Äidit antavat lapsia huostaan uuden onnen tieltä.
On aivan selvää, että ero vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen. Mitä suurempi on ollut puolisoiden tuloero, sitä suurempi pudotus toiselle tulee. Varsinkin, jos pienituloisemmasta tulee lähivanhempi. Vaikka oletkin ap se jätetty, kannattaa niellä katkeruus ja koittaa olla lastesi isän kanssa hyvissä väleissä. Elatusmaksut määräytyy tiettyjen laskennallisten seikkojen perusteella, mutta mikään maailmassa ei kiellä etävanhempaa antamasta lapsilleen vaikka kuuta taivaalta. Entäpä jos lasten isä maksaisikin harrastukset? Harrastuksista tulevat laskut menemään miehen nimellä hänen osoitteeseensa, niin ei tule sitten sitäkään vänkytystä, että pitäisi antaa ex-vaimolle ylimääräistä rahaa. Elatusmaksunkin voitte keskenänne sopia juuri niin suureksi kuin haluatte. Lastenvalvojan tehtävä on ainoastaan varmistaa, ettei tekemänne sopimus ole lasten edun vastainen.
Jokainen meistä joutuu elämään tulojemme mukaan. Jos ei ole johonkin asiaan varaa, niin sitten ei ole. Aivan sama, onko sinkku, yh vai parisuhteessa. Uuteen kotiin ei tarvitse saada kaikkea kertaheitolla eli jos malttaa hieman eikä suuntaa suuna päänä osamaksulla ostamaan kaikkea, talous pysyy paremmin tasapainossa. Irtaimisto varmaan jaetaan jotenkin tasapuolisesti, mutta on olemassa monia paikkoja, joista voi saada käyttötavaraa (esim astiastoja, kattiloita jne) ihan ilmaiseksikin.
Kannattaa myös miettiä, voisiko omaa taloudellista tilannettaan jollain keinolla parantaa. Uusi työpaikka? Uusi ammatti? Voisiko muutaman vuoden kituutella vähän vähemmällä ja opiskella esim työn ohella?
Ja otsikon kysymykseesi: kiitos kysymästä, pärjään oikein hyvin. Nykyisin tienaan jopa enemmän kuin ex-mieheni.
Mä taas tulin parhaiten toimeen juuri ollessani 3 lapsen yh 20v sitten. Tuloja oli yhteensä 8800mk, siitä asumistuen jälkeen jäi maksettavaa vuokraa 3600mk, ruokaan meni 1800mk, laskuihin paritonnia ja joka vuosi saatiin vielä matkarahatkin säästöön! Exä ei maksanut mitään lasten kuluja, vain sen minimielarin 600mk/lapsi eikä pitänyt lomilla ja viikonloppuisinkin vain yhden yön.
Sossusta en ole pyytänyt enkä saanut penniäkään koskaan.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:05"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:49"]
Miksi äiti saa aina lapset? Mielestäni lasten pitäisi saada jäädä isän kanssa isoon taloon, eikä muutaa äitin kanssa.. Minkähän ikäsiä lapsia ap:lla on?
[/quote]
Äiti ei pärjää ilman lapsia. :(
[/quote]
Isänkö sitten pitää pärjätä? Missä isän oikeudet? Tai jos ihan rehellisiä tässä asiassa ollaan, niin lasten pitäisi aina saada valita kummanko luona haluaa asua, ei vanhempien!
En nyt tiedä, auttaako tämä, sillä me mieheni kanssa olemme suhtkoht "samantuloisia" mutta kun me erosimme, jäimme suht lähekkäin asumaan ( välimatka noin 1,5km). Tämä auttaa lasten joustavaan siirtymiseen paikasta toiseen. Lapset ovat siis jo koululaisia, joten voivat suhata tässä edestakaisin pyörillään. Lapset asuvat vuorotellen kaksi viikkoa putkeen aina toisen luona, jolloin toinen on päävastuussa lapsista ja heidän menoistaan. Mutta siis joustamme tästä tarvittaessa, jos lapsilla on joku syy, miksi haluaa olla toisen luona tai jos jommallakummalla vanhemmista on jokin välttämätön meno (esim yönyli kestävä työmatka).
Lapsilisät ohjautuvat omalle tililleen ja tälle samalle tilille me molemmat maksamme tietyn summan kuukaudessa. Tältä tililtä maksetaan lasten harrastukset, isommat menot (esim. polkupyörät) yms. Näin kumpikaan ei pääse vinkumaan, että olisi maksanut lasten kuluja enemmän. Olemme kirjanneet ihan paperille, mitä maksetaan, minä kuukauden päivänä ja mitä kuluja tuolla katetaan. Nyt, kun lapset ovat kasvaneet ja heidän kulunsa sen myötä, olemme sopineet (ja edelleen kirjanneet paperille), etta maksamme isomman summan. Kannattaa siis nämä raha-asiat kirjata ylös, jos tulee jälkeenpäin sanomista.
Olemme ns. eronneet sovussa ja onneksi pystymme järkevästi hoitamaan nämä asiat, ja molemmat joustamme tarvittaessa. Pystymme myös esim. järjestämään lasten synttärijuhlat yhdessä. Hyvää keskusteluyhteyttä tämä kyllä vaatii, ja ymmärrän kyllä, että jos ero on riitaisa, tällainen järjestely ei tule toimimaan.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 14:15"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 13:11"]
Miten niin kaksio ei riitä kodiksi?
Kysyy kaksiossa asuva yh
[/quote]
Vanhemmalle ja yhdelle lapselle se ehkä riittääkin. Tai vanhemmmalle ja kahdelle alle kouluikäiselle. Kouluikäiset lapset jo tarvitsevatkin sitä omaa intiimiätilaan jne.
[/quote]
Saahan sitä aina tarvita. Kaikkea ei voi saada, vaikka muiden mielestä sitä tarvitsisikin.
Myös nelivuotias tenavani sanoo aina tarvitsevansa kaikkea.
[/quote]
Kyse ei tahdosta. Laissa on määritelty kelvolliset asuinolosuhteet ja jos ne ei täyty lastensuojelusta kyllä puututaan asiaan. esim. isä majoitti neljä lasta samaan huoneeseen tapaamisviikonlopuina ja äidillä ei olut velvollisuutta oikeuden päätöksellä luovuttaa lapsia tapaamisiin ennen kuin isä järjestää lapsille sopivat olosuhteet.
Perheessä kolme lasta samassa huoneessa, tyttö ja kaksi poikaa. Tyttö kiireelliseen sijoitukseen, syynä sukupuoltaloukkaava käytös.
Kyse ei ole tahdosta tai yhteiskunnan moraalista vaan lapsen oikeudesta omaan tilaan.