Hirvein työ jota olet elämäsi aikana tehnyt?

Hotellisiivous. Pomolle ei kelvannut mikään, aina valitti. Työmäärät oli kohtuuttomia ja huoneet uskomattomassa kunnossa aikuisten ihmisten jälkeen. Ei, ei, ei ja ei.

Hei nro 79! Oliko kyseisen torimyyntityön pomo Tampereen seudulta? Itsellä vastaavat kokemukset torimyynnissä nääs. Irstas vanha äijä, joka löysi päivittäin tyhjästä aiheita, joista pääsi huutamaan. Irtisanouduin työkaverini kanssa n. kahden viikon työskentelyn jälkeen. 

Olen nuori 20v. vielä, joten kovin montaa työpaikkaa ei ole ollut.

"Hirvein" kuitenkin olin yksi kesätyö puutarhalla. Olin lähestulkoon yksin koko ajan, mikä ei sovi ollenkaan minulle, joka pitää seurasta (niin ihmisten kun eläinten) Hommat oli myös niin puuduttavia: kastelua, kukkien siirtoa, tomaattien sitomista ja rikkakasvien nyppimistä lähinnä. Koko päivän. Jatkuvasti vilkuili kelloa, kun aika ei vaan kulunut. Ja työolot melko trooppiset kesähelteillä. Toisaalta olen iloinen tuostakin kokemuksesta, olin 15 v pahimmassa teini-iässä ja kaikki muut asiat kiinnosti enemmän, mutta työn hoidin silti kunnolla.

Nykyään isolla navetalla vakituisena karjanhoitajana, työ raskasta fyysisesti ja päivät usein venyy tosi pitkiksi, mutta nautin työstäni. Ja vaihtelevista työajoista, ei ole tiettyä tuntimäärää päivässä vaan hommat tehdään ja sitten lähdetään; meni sitten 6 tai 12 tuntia :)

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:29"][quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:28"]

Kaatopaikan siivoaminen oli turhauttavaa, epämiellyttävää ja oksettavaa.

[/quote]

Ruumiiden siivoaminen on vielä inhottavampaa vaikka kuolema onkin ihan luonnollinen asia. Olin ruumishuoneella kesätöissä 2008.

Kerrohan meillekin, miten ruumiita "siivotaan"?

[quote author="Vierailija" time="05.08.2014 klo 17:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 17:47"]

Siivoustyö. Nautin työn ruumiillisuudesta ja siitä, että sain liikuntaa. Vihasin sitä, kun jouduin ympäri kaupunkia siivoamaan useita pikkukohteita ja siirtymään autolla paikasta toiseen. Palkka maksettiin ainoastaan kohteen siivoamiseen käytetystä ajasta, mutta ei siltä ajalta, mikä meni siirtymisetä kohteesta toiseen. Siirtymisistä tuli hyvinkin yli tunti päivässä sellaista aikaa, jonka olin töissä, mutta en saanut siitä palkkaa. Tämä suututtaa vieläkin, mutta enpä saanut suutani auki asiasta, koska tarvitsin tosissaan rahaa ja pelkäsin menettäväni työni, jos sanoisin asiasta.

Kohteisiin oli varattu tietty aika, minkä sai siivoamiseen käyttää ja monesti oli todella kiire! Ylitöistä ei maksettu mitään, eli eipä kannattanut jäädä tekemään huolellista työtä, vaan piti äkkiä aikarajan puitteissa sutaista paikka kuntoon. Kaiken lisäksi työpäivä alkoi aamuyöllä 3-4 aikoihin, mikä oli painajaista tällaiselle iltakukkujalle. Hyvä puoli työssä oli se, että ei tarvinnut hirveästi ajatella, vaan reippaasti liikkuessa kyllä pystyi kärvistelemään valveilla työpäivän ajan. 

Sanomattakin varmaan selvää, että siivoustyössä ei taukoja pidetä, koska niitä ei ole laskettu työaikaan ollenkaan. Joskus tein jopa 11 tuntista päivää ilman yhtäkään ruokataukoa.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 12:36"]

Olin isossa siivousfirmassa vähän aikaa töissä. Kukaan ei tiennyt mistään mitään ja jos tiesi sitä ei kerrottu. Siivooja sai ottaa yksin niskoilleen kaiken paskan asiakkailta. Tein pisimmillään 19 päivän putken, jonka jälkeen sain ruhtinaallisen kolmen päivän vapaan. Teintöitä yleensä klo 02.30-9.00 ja satunnaisesti iltavuoroja. Työmatka oli suuntaansa yli 20 km eikä omalla autolla saanut kilometrikorvauksia. Enää en tuollaiseen pompotukseen minimipalkalla lähde.

[/quote]

Jos joutuu omaa autoa työajossa käyttämään, niin tietysti työnantajan täytyy maksaa km-korvaukset. Järjestää sitten firman auton tai muun kuljetuksen, ellei halua km-korvauksia maksaa. Myös kohteesta toiseen siirryttäessä siirtymäajalta pitää maksaa palkkaa. Silloin kun itse tein siivoustyötä, siirtymäajan palkka oli (muistaakseni) 80 % normaalityöajan palkasta.

Myös tauot on lakisääteiset. Jos varsinaista ruokataukoa ei ole mahdollista pitää niin, ettei pääse pois kohteesta muualle syömään vaan eväät on pakko syödä pika pikaa työpaikassa, pitää tauon ajalta maksaa palkka. Kuuden tunnin työvuoroon työnantajan pitäisi jo suunnitellakin tauko, mutta jos itse kaipaa vaikkapa neljän tunnin vuoroon taukoa, niin sellaisen saa pitää. Tosin siltä ajalta ei tarvitse sitten palkkaa maksaa, kuten ei pääsääntöisesti tauoilta muutenkaan.

[/quote]

Niinhän se periaatteessa pitäisi, mutta käytäntö on kokemukseni mukaan toinen.

Lähihoitajan työhön kuuluu siis ihan olennaisena osana ulosteet ja eritteet. Ja tietysti vainajat. Ei siinä paljon ihmisellä ole enää arvokkuutta, kun kuolee omien ulosteidensa keskelle wc: hen. Ja viimeiset pesut ja matkalle saattaa hoitaja.

25 täsmälleen samanlaisen villashaalin kutominen kangaspuilla käsityönä. Alkupäässä oli muutama vaihtelua tuova raita, loppushaali oli yhtä ja samaa väriä. Kuulostaa kivalta käsityöltä, mutta oikeasti -ei ole. Ymmärrän nyt, miksi koneet on keksitty. 

Toisaalta olihan se kokemus.

minulla on kaksi. puhelinmyyjän työt ensimmäisenä kunnon työpaikkana 18-vuotiaana. kauheaa, en tienannut paljon mitään, palkka oli pelkkää provisiota, kun en halunnut myydä mummoille jotka eivät ymmärtäneet että lehdistä pitää maksaakin ja kun mummot ymmärsivät ettei kyseessä ollut lahja niin eivät olleet enää kiinnostuneita. sitten en kai osannut olla tarpeeksi painostavakaan. ihmiset olivat myös todella ilkeitä.

toinen on semmoinen varastotyö ulkomailla kun tarvitsin kipeästi rahaa töitä etsiessä. kesti vain kuukauden mutta oli todella rankkaa fyysisesti. varasto oli yli 12 jalkapallokentän kokoinen ja töitä tehtiin 6 yötä viikossa, 8 tuntia yhdellä vartin tauolla, piti kävellä kärryjen kanssa keräämässä ja skannaamassa yksittäisiä tuotteita laatikoihin ja viedä ne isot laatikot sitten liukuhihnalle. hyvää liikuntaahan se oli mutta inhottavaksi homman teki se että joka päivälle oli tavoite keräysmäärät ja 100% oli silkka mahdottomuus, parhaat niistä jotka tekivät sitä työtä ihan vakiduuninaan saivat 80% ja alle 70% sai aina kauheat haukut eli se 8h tuli mentyä niin vauhdilla kuin ikinä vaan pystyi, samalla pitäen huolen siitä ettei ota vääriä tuotteita ja että tekee aina kuntotarkastuksen huolella. ja työilmapiiri oli kamala. en tiedä monta kuukautta olisin jaksanut noita hommia jossei olisi ollut määräaikainen soppari.

Bingoemäntä :D Tyhjänpäiväisintä ja puuduttavinta työtä ikinä, mutta mukava työyhteisö korvasi puutteet. Oli vain kuukauden mittainen määräaikainen pesti. Ehkä voisin nostalgiamielessä joskus vielä yhden illan tehdä jos sellainen tilanne tulisi.

Vastaavasti taas apuhoitajan työ vanhustensairaalassa oli järkyttävää, rankkaa, kauhistuttavaa ja vaikka mitä, sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa, mutta samalla kuitenkin todella antoisaa. Tavallaan haluaisin jopa tehdä sitä vielä joskus, mutta en tiedä olisiko minusta enää. Ehkä voisi ollakin. Arvostan sen työn tekijöitä todella paljon, ainakin niitä jotka kohtelevat potilaitaan hyvin.

Ärrällä on aina liian vähän myyjiä:) siinä on kiva yksin luovutella niitä passeja kun on 10 jonossa. Asiakkaat myös hermostuvat passien aikaviivesuojauksesta

alapeukuttajat ehkä tuumaavat,että olisi pitänyt sinnitellä, protestaattisen etiikan hengessä, millä työn hainkin, mitta atooppinen ihottuma sai käden vereslihallekandelssa päivässä, Sinänsä typerää edes mennä moisee nommaank ,kun tietää omat allergiansa.

Maatalouslomittajana paskanluontia yms.Hirveintä oli varsinki kesällä lähteä iltapäivällä tunkkaiseen navettaan kun ensin aamulla oli 5-6 menny eka puolikkaan tekemään.

Pienen perheyritysleipomon kahvila. Palkka maksettiin 6h45min mukaan, kuten sopimus oli kirjoitettu, vaikka töitä oli 8h edestä. Ylitöitä heillä ei tunnettu. Sanottiin vain, että teet sillä lailla että pääset ajoissa pois. Ja minä tunnollisena kesätyttönä tein joka ikisen homman joka ikinen päivä. Vakkarit varmaan osasivat sopivasti valikoida, että teen tämän homman tänään, tuon huomenna jne. Minä vain ihmettelin, miten voivat olla niin nopeita kun eivät kuulemma ikinä joutuneet yli olemaan. Siellä oltiin siis yksin sulkemassa, ja juuri iltavuoroviikkoina meni aina ylitöiksi. Sinänsä olisi ollut ihan mukava työ, jos kahdeksan tunnin työstä olisi saanut kahdeksan tunnin palkan. Nuoren kiltin tytön hyväksikäyttämistä oli se. Mutta onneksi olin siellä vain kaksi kesää, ja kolmannen opiskeluvuoden jälkeen pääsin jo oman alan töihin. :)

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 18:02"]

Toimittajan työ. Henkisesti uuvuttavaa roskaa, ihmisten likasankona olemista. Tein sitä 10 vuotta ja vaihdoin piiiiiitkän sairausloman jälkeen alaa.

[/quote]

Pyh, toimittajat ole kenenkään likasankoina. Lukijat voivat joskus soitella juttujen perään, mutta sitä taphtuu äärimmäisen harvoin.

t. oikea toimittaja

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 18:23"]

Kaikenlaistahan sitä on ollut. Aikoinaan taisin lukion jälkeen kärsiä aika paljon hyksin välinehoitoapulaisena. Siihen yksikköön tulivat siis puhdistettaviksi ja pakattaviksi kaikki välineet, joita hyksissä käytettiin. Naistenklinikalta tuli metalli-instrumentteja, joissa oli vielä verta ja ulostetta, ja sitä rataa. Jostain tuli metrisiä isoja muovisia letkuja, joiden päästä roikkui sameaa limaa, missähän kohtaa kehoa nekin oli olleet. No kyllä sen vielä kesti, mutta kun siellä olisi pitänyt opetella todella paljon yksityiskohtia, ei se mitään suoritustyötä ollut. Eräs pitkään siellä varsinaisena välinehoitajana työskennellyt sanoi, että hänellä meni ainakin vuosi ennen kuin alkoi tuntua, että osaa hommat. No muutaman kk:n jälkeen lopetin, aloin tosissani lukea yo:n valintakokeeseen ja onneksi pääsin. Kohta valmistunkin sitten tohtoriksi enkä varmaan pääsisi edes sinne limaletkujen putsaajaksi.

[/quote]

Tohtoriksi ei kyllä valmistuta, vaan väitellään. Mutta uskon sen, että tohtoria ei välinehuoltoon enää otettaisi.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 20:54"]

Inhottavimpia puolia töissä on melestäni ollut se, jos joutuu tekemään kaiken yksin (ei minkäänlaista työyhteisöä), heikot tai puuttuvat sosiaalitilat (ei jääkaappia mihin laittaa eväät, ei vessaa, pukuhuoneesta nyt puhumattakaan) ja palkka on surkea ja yhdistyy usein työn osa-aikaisuuteen.

Jäätelökioskilla vihasin eniten sitä hellettä ja kun ei ollut  mahdollisuuksia taukoihin. Ei vessaa, ei syömistä, vuorot jopa 10h.

Siivoajana ärsytti se, että työ piti tehdä yksin ja olin saanut huonon perehdytyksen ja sain sen takia haukkuja asiakasyrityksestä, kun en ollut tehnyt jotain, koska siitä ei oltu muistettu mainita perehdytyksessä. Kiire oli myös aivan järjkyttävä, jos työn olisi tehnyt hyvin, aikaa olisi mennyt tuplasti sallittu.

[/quote]

siis 10h ilman vessassakäyntiä? :o en pystyisi, ei millään.

Gallupin puhelinhaastattelija. "Joo, ei tämä vie pajon aikaa"... ja sitten aloitettiin järjettömien kysymysten patteri. Suurin osa kyseilyistä on kaupallisia tuotekyselyitä "mitä mieltä olet sen ja sen siteen imukyvystä, onko se erinomainen, hyvä, melko hyvä, huono, erittäin huono, en osaa sanoa". 

Joskus keksin vastaajien iloksi sekaan parempia kysymyksiä, joista saattoivat innostuakin, kun pääsivät kertomaan vapaasti mielipiteensä. Haastattelijoiden puheluita kuunneltiin, mutta pistokokeenomaisesti. Ihme etten jäänyt noista säveltelyistä koskaan kiinni. Toisaalta eiväthän ne kyselyn tuloksiin mitenkään vaikuttaneet, tekivätpä vaan työstä mulle mielekkäämmän.

Homekoulujen ja päiväkotien irtaimiston puhdistus. Kaikki pelinappuloista, pyyhekumeista ja palapelin paloista pianoon ja päiväkodin kerrossänkyihin asti käytiin käsin läpi. Ensin paineilmapuhaltimella, sitten imurilla ja lopuksi rätillä. Tätä 8 tuntia päivässä kumipuku ja maski päällä helteessä. Tähän päälle vielä surkea palkka jonka maksamisessa oli aina jotain häikkää. Vittumaiset, turhasta naputtavat työkaverit. Työajalla vaan jauhoivat paskaa körssi suussa.

Hotellisiivous. 'Nuff said. Esimies oli niin sairas päästään, että samaan aikaan kun irtisanoin itseni, 7 muutakin irtisanoi ja juurikin tämän esimiehen vuoksi. Alaisten ulkonäön pilkkaamista, väkivallalla "vitsikkäästi" uhoamista, huutamista.. Irtisanoutumisestani on noin 3 vuotta ja tämä ko. esimies jaksaa edelleen virnuilla jos törmätään jossain. Huh huh..

Tämän hetkinen hommani. Olen rakennussiivoojana työmaalla jossa tehdään remonttia. Olen nyt pian neljä viikkoa ollut siellö ja hommia on riittänyt päivässä max tunnin verran. Muuten päivä menee lähinnä kävellessä käytävillä ympäriinsä tärkeän näköisenä, jotteivät äkkäisi että olen ihan turhanpanttina. En kuitenkaan haluaisi saada potkuja. Tartun kyllä töihin välittömästi kun niitä ilmaantuu. Välillä olen käynyt kysymässä mitä voisi tehdä, muttei pomokaan keksi mitään. Huomenna taas sinne palloilemaan, voi saatana.

En tiedä meneekö tämä ihan oikein ketjun mukaan,mutta kerronpa kuitenkin. Työkkäriin tuli ilmottautumaan asiakas, joka oli saanut tekstiviestillä pomoltaan irtisanomisilmoituksen. Tyyliin: takas ei ole enää tulemista. Kun työntekijä pyysi työtodistusta, vastasi pomo. minua sinä et uhkaile. ( miten liittyy asiaan en tiedä) 

Lopputili oli kyllä maksettu mutta siinä ei ollut mitään järkeä. Palkkaerittelyä ei kuulemma tarvi antaa kun rahat on jo maksettu. Että näin.

Ent siivooja oli ollut senverran fiksu että oli kirjannut ylös tehdyt tunnit ja omalla autolla kaikenmaailman tarvikeiden haut ym ym. 

Työkkäri nyt ei voi paljon tehdä, kun ei sitä työtodistustakaan ollut niin ei voitu laittaa edes työttömyyskorvausasioita käyntiin.

Yksityisen siivousfirman omistaja-johtajalla oli tapana singahtaa Tallinnan-risteilylle ja sieltä tekstiviestinä laittaa työntekijälle tiedoksi seuraavan päivän työkohteet sekä työn alkamisajat.

En osaa edes sanoa että miten montaa työaikaa ja työsuhdetta koskevaa lakia se rikkoi.

Soitin työsuojelupiiriin, kerroin asian. Sieltä sanoivat, etteivät ole pitkään aikaan kuulleet hullumpaa tapausta. Ottavatten sitten yhteyttä kyseiseen johtajaan.

Tuli meinaan kalliksi ne tekstarit ja laittomat irtisanomiset ja maksamattomat palkat. Kaikki perittiin ja palkoista viivästyskorot. 

Tietty jos se ei olisi maksanut niin ne rahat olisi haettu sitten käräjäoikeuden kautta jolloin mukaan tulee vielä niitäkin kustannuksia. Harmi, että se tuli senverran järkiinsä että maksoi ennen sitä laskua...

[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:02"]Puhelinmyynti. Hyi helvetti. Tein sitä viikon ja lopetin.

[/quote]

Heh, kestit niinkin pitkään sentään... tein sitä yhden päivän ja lopetin.