Lue keskustelun säännöt.
Hirvein työ jota olet elämäsi aikana tehnyt?
03.08.2014 |
Missä elämäntilanteessa siihen jouduit (esim. opiskeluaikojen lisätienesti, kesätyö...), kauanko työskentelit ko. paikassa ja mikä teki työstä hirveää? Suostuisitko uudelleen?
Kommentit (601)
Mä oon tehnyt aika paljon kaikkea, mikä koetaan tässä keskustelussa paskaksi. Ei nosta yhtään huonoa itsetuntoa, joka juuri työn takia pohjamudissa.
eli mä oon ollut hotellisiivooja, mansikanpoimija, henk. koht.avustaja, ja nyt puhelinmyyjä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 16:10"]Hotellisiivoojana
[/quote]
Mikään maailman mahti ei saa minua palaamaan siihen helvettiin.
Puhelinmyynti oli ikävintä. Työporukka oli hyvä, mutta tuntui pahalta soitella ihmiselle ja yrittää myydä turhia tuotteita. En kyllä juuri hommassa menestynytkään.
Hotellisiivousta olen tehnyt parissa ei firmassa. 1. firmassa oli juuri sitä meininkiä, että työaika oli laitettu naurettavan tiukaksi, eikä siinä oikeasti ehtinyt siivota kunnolla, vaan niin, että juuri ja juuri näytti siistiltä. Työilmapiiri oli karmea. Toisesssa paikassa taas oli asiallisemmat työskentelyolosuhteet ja työilmapiiri oli hyvä. Voitte varmasti myös arvata, kummassa paikassa asiakkaat olivat tyytyväisempiä siisteystasoon. :)
Aloittaessani lukemaan tätä ketjua, olin siinä luulossa että olen joutunut tekemään kovastikin rankkaa työtä ja kärsinyt rahapulassa paskasta työstä. Vähänpä tiesin.
Enikeis; Otetaan iso ruotsinlaiva, ja sen pääravintola buffet. Asiakkaita kerralla sisälle varmaan 300 ( en enää muista tarkkaan), kesällähän laivat on täyteen buukattu, joten niin myös buffa. Yksi kattaus kestää 1,5h - 2h ja tämän jälkeen siivotaan pöydät, katetaan uudestaan ja aletaan alusta taas. Kattauksia vedetään siinä päivän mittaan monta peräkkäin. Parin tunnin tauko ja alkaa illalliskattaukset.
Mennääpä tiskiin. Siellä on iso tiskikone ja metrikaupalla pitkä rosterinen tiskipöytä. Tälle pöydälle tarjoilijat kantaa alkuruoka-pääruoka-jälkiruoka lautasia semmoiset metrin pinot jokainen, useita. Laseja pakkikaupalla. kahvikuppeja, liköörilaseja, konjakkilaseja.
Jokainen lautanen ja jälkiruokamalja laitetaan tiskipakkiin, huuhdellaan ja syötetään koneeseen. Tarjoilijoilla helevatan kiire, joten lautaset täynnä ruuantähteitä. Se roskasaavi siinä tiskipöydän edessä täyttyy puolessavälissä eka kattausta ylitäyteen painavaa ruuanjätettä. Pitää sekin repiä irti, ja kuljettaa roskakuiluun. Sinä aikana onkin tiskipenkki niin täynnä kamaa ettei itse tiskikonetta enää näy.
Kaikki astiat loppuu kesken ja haarukat ja veitset pitää erotella, ja koko ajan joku huutaa että lisää puhtaita tänne.
Kun kattaus loppuu alkaa tulla kylmäköiltä ne tarjoilupakit. Yks posliinivati painaa tyhjänä 2 kg, niitä tulee kymmeniä.
Kuivassa päässä työskentelee toinen tiskari. Se lappaa puhtaita, tulikuumia astioita telineisiin ja pinoihin ja työntää lautaskärryjä eteenpäin. Kylmäköt ei tietenkään hae omia tiskejään vaan ne viedään niille kallaan, nehän sentään tekee ruokaa eli ovat parempia ammattilaisia kuin tiskari.
Vihdoin tulee yö ja illalliskattaukset loppuu, astioiden tulo vähenee ja alkaa näyttää että kyllä tää ehkä loppuu. Aletaankin sitten pesemään tiskipenkkiä, ja sitä tiskikonetta. Se on ihan täynnä jotain mähnää ja rasvaa. Ne pesuaineet jolla sitä pestään on semmoista myrkkyä ettei sitä pitäis ilman hengityssuojaa käyttää ollenkaan. Arvaa onko semmoisia.
Kumisaappaat jalassa luistaa märällä lattialla joka on täynnä salaatinlehtiä ja katkaravunkuoria jne. Nilkkoihin asti yltävä kumiessu hiostaa hiukan joo.
Lopuksi pestään tiskin nurkan lattia ja kerran viikossa ne kamalat lattiatrallit, siellä sitä mähnää vasta onkin.
Kun yöllä pääsee hyttiin suihkuun ja nukkumaan, niin ennenkuin huomaakaan onkin aamiaisen aika ja ne samat 3000 ihmistä syö aamupalan. Tiskikone päälle vaan.
Tiskissä on töissä 2 ihmistä. Koko työvuoron ajan, joka kestää viikon. Enempää ei ole eikä palkata. Kyllä se kahdella menee.
Kotiinpäästyä meni nuorellakin ihmisellä monta päivää ennenkuin olo normalisoitui.
En voi tajuta niitä vakituisia vanhoja (50 v ja yli) jotka veivaa sitä hommaa vuodet läpeensä. Ja suurin osa on naisia!? Miten ne selviää sieltä ikinä eläkkeelle edes suurinpiirtein terveenä, ei mitään mahiksia.
Ne on varsinaisia työn sankareita ne. Vielä puolet vuodesta poissa kotoa siellä työpaikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin olen ollut jätskikioskilla, siivoojana, plokkarina ja tiskarina - ovat olleet todella mukavaa työtä verrattuna tämän keskustelun kauhutarinoihin. Huh huh.
Torimyyjä. Itse työssä ei varsinaisesti mitään vikaa, mutta pomossa senkin edestä! Palkkaa ei maksettu ajallaan, tuotteiden hinnat oli taivaissa, sain haukut joka käänteessä milloin mistäkin ja loppuvaiheessa jopa seksuaalista häirintää. Otin loparit ja olen pitänyt huolen, että olen kertonut kaikille kyseisestä kusipäästä ja pyytänyt boikotoimaan hänen yritystään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivous. Työ oli kyllä ihan mukavaa, työantaja vaan kusetti minkä ehti. Reilun vuoden olin töissä.
Siivoajasta parikin puhunut tässä ketjussa. Eikö se nimike enää olekaan siivooja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 22:04"]Siivoajasta parikin puhunut tässä ketjussa. Eikö se nimike enää olekaan siivooja?
[/quote]
Se nimike on nykyään siistijä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivovammapotilaiden hoitaminen. Ihminen, jolta puuttuu puolet aivoista, muistuttaa usein enemmän villieläintä kuin ihmistä. On lyöty, potkittu, purtu, uhattu kättä pitemmällä, syljetty, uhkailtu sanallisesti. Raskasta työtä muutenkin, kuten vammaisten hoitaminen yleensäkin. Apua! Ei mikään toimistoduuni.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 21:19"]
Mä oon tehnyt aika paljon kaikkea, mikä koetaan tässä keskustelussa paskaksi. Ei nosta yhtään huonoa itsetuntoa, joka juuri työn takia pohjamudissa.
eli mä oon ollut hotellisiivooja, mansikanpoimija, henk. koht.avustaja, ja nyt puhelinmyyjä!
[/quote]
Hei tärkeintä on, että itse viihdyt työssäsi tai pidät edes siedettävänä. Se on hienoa, että käyt töissä. On niin monia tekijöitä, miksi ihminen voi kokea työnsä hirveäksi ja kaikki eivät sovi kaikkiin töihin.
Vaikka minä olen kirjoittanut tähän ketjuun kamalasta kokemuksestani siivoustyössä, ei se tarkoita sitä, että pitäisin sitä työtä "paskahommana", saati ainakaan sellaisen työn tekijää jotenkin huonompana. Oon myös viihtynyt siivoustyössä, mutta kun vaihdoin kaupunkia ja firmaa, niin sain huomata, että työntekijöiden oikeudet oli siinä firmassa poljettu tosi alas. Siksi en tykännyt siivota siinä firmassa ollessani.
On täällä jotkut kokeneet jotkin hoitoalan työtkin hirveinä, mutta minä esim. tykkäsin todella paljon hoitaa muistisairaita ihmisiä. Jollakin toisella on huonoja kokemuksia siitä työstä ja hänen mielestään sen työn tekeminen oli hirveää. Se on ihan ymmärrettävää. Ihmiset ovat niin erilaisia, että toinen viihtyy paremmin toisissa töissä ja toinen ei voisi kuvitellakaan tekevänsä samaa hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinhaastattelija. Ei ollut mun hommaa.
Tietääpähän ainakin, ettei musta vois ikinä tulla puhelinmyyjää. En oo yhtään sen tyyppinen ihminen, joka tuollaista vois tehdä. Kamalaa häiritä työkseen ihmisiä :(
[quote author="Vierailija" time="03.08.2014 klo 22:53"]
Maatalouslomittajana paskanluontia yms.Hirveintä oli varsinki kesällä lähteä iltapäivällä tunkkaiseen navettaan kun ensin aamulla oli 5-6 menny eka puolikkaan tekemään.
[/quote]
Ei se paskanluonti mitään mutta pahimmillaan jopa vaaralliset työolot varsinkin kun hommat todella epäselvästi ohjeistettu - ja päälle vielä kaikinpuolin paska kohtelu.
No eipä tuu pahempaa mieleen omalta työuralta kuin makkaramassan ruiskuttaminen luonnonsuoleen elintarviketehtaassa. :D Koko päivä tehtiin aina makkaraa tai nakkeja. Nakkeihin piti solmia solmuja ja ne suolet oli hemmetin liukkaita. (Lampaan suolia siis yleensä, Uudesta-Seelannista jne. tuotuja, pestyjä tietenkin mutta silti... suolia..)
Noh, työkaverit oli kyllä ihan jees ja henki ihan hyvä! :D
Hampurilaispaikan kassalla vuosia sitten opiskeluaikana. Muuten työ olisi ollut ihan jees (vaikkakin 24h/7 paikassa 3-vuorotyötä), mutta todella v-mäiset vuoropäälliköt tekivät työstä helvettiä. He olivat yleensä nuoria kavereita, joita ketutti se, ettei yliopisto/amk-paikkaa ollut heillä, joten kohdensivat kateuden/ketutuksen meihin opiskelijoihin. Tiuskittiin, kohdeltiin alentuvasti, vähäteltiin, nöyryytetiin heitettiin seksuaalisesti häiritsevää läppää yms. Parikymmpisenä hölmänä en tajunnut edes sanoa, että kohtelu on asiatonta. Tuskinpa siitä olisi kyllä ollut apuakaan, sillä ravintolapäällikkö oli myös koulut kesken jättänyt ja siitä katkeroitunut, ilkeä 4-kymppinen mies, joka tykkäsi kyykyttää meitä opiskelijanuoria. Se hyvä puoli tuosta työstä oli, että opin, miten tärkeää työntekijöiden ja esimiesten välinen keskinen kunnioitus on työympäristölle ja työmotivaatiolle.
Sh:na tk:n vo:lla. Hyi h*lvetti.
Mikään tekemäni työ ei ole ollut niin erityisen kamalaa, etten missään tapauksessa tekisi niitä koskaan. Tylsistyn helposti ja tarvitsen vaihtelua, joten minulle henkilökohtaisesti pahimpia ovat olleet työkohteet- ja -tehtävät, jotka ovat yksitoikkoisia. Esimerkiksi rakennussiivous oli pääsääntöisesti mukavaa hommaa, mutta jos jouduin päivätolkulla vaan imuroimaan tai poistamaan maalitahroja, alkoi pää hajota.
Puhelinmyyntikin menetteli, mutta oli aika stressaavaa. Ravintolassa juoppojen palveleminen oli ihan hauskaa kun vaan pysyi huumorintajuisena ja tilanteen herrana. En kyllä enää näin vanhana varmaan pärjäisi siinäkään, mutta nuorena sitä pystyi vaikka mihin.