Mikä on pahin väkivalta, jonka olet kohdistanut lapseen?

15v tytärtäni löin molemmille puolille naamaa, ravistelin päätä kun otin korvista kiinni ja puristin lujaa ja repäisin korviksen irti. Lisäksi heitin tavaroita ympäri hänen huonettaan ja niillä melkein osuin häneen. Aikamoisessa kännissä olin...

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 18:07"]

15v tytärtäni löin molemmille puolille naamaa, ravistelin päätä kun otin korvista kiinni ja puristin lujaa ja repäisin korviksen irti. Lisäksi heitin tavaroita ympäri hänen huonettaan ja niillä melkein osuin häneen. Aikamoisessa kännissä olin...

[/quote]

Arvostan! Se joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa!

En ole IKINÄ satuttanut lastani, millään tavalla. En tarvitse asiasta mitään palkintoa. Sama kun mieheni vetelisi minua turpaan.

Sen sijaan näin kerran leikkipuistossa, kun joku nainen kilahti lapselleen ja tarrasi tätä niskavilloista ja nosti ylös. Naisen käteen jäi tukko hiuksia. Menin paikalle ja tarrasin naista hiuksista ja karjaisin, että olen valmis repimään häneltä hiukset päänahkoineen päivineen irti. Hiljaiseksi meni.

Saatanan ämmä.

Olen valmis tekemään saman uudestaan.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 13:33"]

[quote author="Vierailija" time="02.08.2014 klo 08:30"][quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 22:41"][quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 22:37"]

[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 22:33"]

toivottavasti te kaikki olette joutuneet vastuuseen, ls-ilmo tms.

mutta eihän palstan rakastavat, pullantuoksuiset "äitylit" puhtaissa kodeissaan varsinkaan tuollaista tee?

[/quote]

Minä joka olen tukistanut kaksi kertaa erityislastani pelastaakseni toisen lapseni hänen kynsistään, voin vastata tähän. Olen lapsen asioissa aktiivisesti yhteydessä ammattilaisiin ja sielläkin olen kertonut erinnäisissä tapaamisissamme näistä tapahtumista. Koskaan minua ei ole tuomittu vaan ymmärretty. Mitään ilmoituksia ei ole kukaan koskaan tehnyt vaikka alan ihmisiä ovatkin. 

Se on niin helppo huudella kun ei ole itse koskaan erityislasta kasvattanut...Onneksi ammattilaiset tietävät mitä meidän arki on. 

En siis tarkoita, että fyysinen väkivalta olisi suotavaa tai edes hyväksyttävää. Mutta ei niitä ilmoituksia ihan tosta noin vaan tehdä jos joku on lastaan tukistanut. 

[/quote]

erityislapsi.

kiertoilmaus sille , ettei osaa kasvattaa lapsiaan. piste.

[/quote]

Mitä jos häipyisit palstalta?

Lapseni on erityislapsi, hänellä on cp-vamma. Kertoisit ihan rauhallisesti, miten cp-vamman saa kasvatuksella pois?

[/quote]

Lienee itsekin vammainen kun satutat toista. Onko ok jos cp satuttaa sinua?

[/quote]

Anteeksi kuinka? Kuka satuttaa ja ketä?

[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 23:10"][quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 23:04"]

[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 22:33"]

toivottavasti te kaikki olette joutuneet vastuuseen, ls-ilmo tms.

mutta eihän palstan rakastavat, pullantuoksuiset "äitylit" puhtaissa kodeissaan varsinkaan tuollaista tee?

[/quote]

olen isä ja vastaukseni on täällä joukossa, en tiennyt että tämä kysely koski vain äitejä vai koskiko???

[/quote]

Kyllä, ja syy on se että palstan naisvihaaja isolla N:llä pääsisi haukkumaan "pullantuoksuiset äitylit". Menkää te isät nyt vaan tästä ketjusta pois, kaikki tietävät että suomimiehen hermot ovat terästä ja kaikki vika vain meissä naisissa, aina ja iankaikkisesti, aamen.

[/quote]Kannattaisko sun mennä jonnekin jutteleen tuosta miesvihasta? T: ohis

Annoin pojalle perinteisesti isän kädestä paljaalle persaukselle. Syy tähän oli se, että oli isoäitiään lyönyt, potkinut, purrut ja sylkenyt, niin että anoppi oli itkenyt toisessa huoneessa kun ei voinut näyttää sitä meille (vaimoni huomasi itkunorot poskilla ja ihmetteli miksi anoppi oli niin järkyttynyt).

Ei se kivaa ollut minullekkaan, vaimoni huusi minulle "meillä ei lasta lyödä" ja toivottavasti tuo jäikin ainoaksi kerraksi. Pariin kertaan on pitänyt uhata selkäsaunalla myöhemmin, mutta muuten jäähypenkki/huoneeseen komentaminen on toiminut. Toisaalta olen sitä mieltä, että jokainen poikalapsi tarvitsee kerran selkäsaunan oppiakseen että aina tulee joku, joka vetää käkättimeen jos ei toimita sääntöjen mukaan.

Tyttärelle on kerran riittänyt niskavilloista ottaminen - kamppasi pikkuveljensä vahingoittamistarkoituksessa tahallaan niin, että poika lensi komeen kaaren suoraan laattalattiaan. Karsee kuhmu otsaan ja oksennusaivotärskyhän siitä tuli. Muuten tytölläkin on toiminut jäähypenkki/huonearesti vielä toistaiseksi esiteiniksi asti.

Tulos? En tiedä vielä, mutta päiväkotitädit/opettajat ovat sanoneet meidän lapsien olevan "poikkeuksellisen tottelevaisia, kun kertakielto riittää lopettamaan epäsoveliaan käytöksen". Jos noin on tosiaan, niin hyvä, vaikka olenkin saanut naapuruston rouvilta kommenttia "sä oot kasvatusnatsi". Lapsi tottelee aikuista, oli se sitten vanhemmat tai joku vieras aikuinen (opettaja/naapurit/kavereiden vanhemmat) joka komentaa. Minulla ei ole mitään harhaluuloja vekaroideni enkelikäytöksen suhteen, joten siinä mielessä olen jopa vähän yllättynyt opettajien yms kommenteista.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 21:58"]Olen tukistanut 7-vuotiasta joka ei lopettanut pikkuveljen kiusaamista. Olin monesti käskenyt lopettamaan, ei tehoa, sanoin että tukistan jos et lopeta. Ei lopettanut joten tukistin. Minusta on noin isolta lapselta jo ihan oma valinta jos on kerrottu mitä tapahtuu eikä silti kiinnosta totella. 

[/quote]

I agree

Tukistin yli 20 v sitten hoitolasta. Omaani tai muita hoitamiani en ole koskaan kurittanut, tuo yksi poikkeus oli todella rajaton ja ilmeisesti omatkin vanhempansa häntä pitivät rajoissa tukistamalla. Kadun ja häpeän itseäni anyway.

Kiskaisin 11-vuotiasta poikaa lautasella täysiä naamaan kun se käpelöi rintojani. Tästä on 8 vuotta aikaa

T. Nainen 19v

Tykkään tisseistä

Huusin rumasti uhmaikäiselle lapselle.

Olen puristannut käsivarresta omaa lastani, joka oli silloin noin 3v. Olin tosi väsynyt, lapsi ei vielä nukkunut öitään kunnolla ja olin aloittanut työt. Men hermo jokailtaiseen venkurointiin iltapesuilla. Kaduin heti. Lapsi näytti aivan järkyttyneeltä, selvästi sitä sattui.

Tämän jälkeen olen aina poistunut tilanteesta, jos alkaa tuntua, että hermo voi mennä. Tosin tuntuu, että tämä on lapselle vielä pahempi, kun poistun ja pistän oven kiinni mennessäni. Lapsi on ihan ihmeissään, että mikä äidille tuli, vaikka jää toki isänsä kanssa. :( 

[/quote]

Sain kiinni kaksi pikkupoikaa rääkkäämästä siipirikkoa lintua. Hetkeäkään epäröimättä monotin toista saappaalla rintakehän tienoille, minkä jälkeen molemmat juoksivat pakoon. Jouduin sitten lopettamaan kituvan linnun isolla kivellä. Tuollaiset kiduttaalapset ovat saastaa.

Tukistanut olen alta kouluikäistä muutaman kerran ja kerran samaa lasta kouluikäisenä läpsäissyt poskelle. Tukistamis tapaukset olivat sellaisia, että tukka oli ensimmäinen mistä sain kiinni kun lapsi oli toisen lapsen päällä ja löi tämän päätä lattiaan. Läpsäisy oli aikanaan reaktio tilanteeseen missä lapsi huusi suoraa huutoa, aivan kuin toisessa maailmassa olisi ollut. Heräsi läpsäsystä. 

Jokaista näistä olen pyytänyt myöhemmin anteeksi ja selittänyt lapselle miksi niin kävi ja niin ei saisi käydä. 

Tämän lisäksi minulla on neljä muuta lasta, joihin en ole koskaan joutunut käyttämään mitään vastaavia keinoja. Joten väitän tässä ja nyt, että tavallisen lapsen kanssa ilman fyysistä kuristusta kasvatus onnistuu oikein helposti. Mutta sitten kun on kyseessä ongelmallisempi lapsi jolla mahdollisesti diagnoosia erikoiselle käytökselle, niin kasvattaminen on ihan kamalan paljon hankalampaa ja miltei mahdotonta näillä nyky säädöksillä. 

Olen ravistanut, kaatanut kumoon, läpsinyt, tukistanut ja vääntänyt kädestä lasta hänen ollessa 1-6v. Kyseessä on siskoni, mutta ikäeroa meillä on 10 vuotta joten eiköhän tätä voi kutsua lapsen pahoinpitelyksi. Rääkkääminen johtui mielenterveysongelmista, joihin sain apua. Siihen loppui rääkkääminen -onneksi. Siskoni ei ollut ainoa, joka joutui uhrikseni. Tulen aina katumaan tekojani.

Olen tukistanut ja läimäissyt omia lapsiani jos eivät muuten millään ole uskoneet. Se vaan on joskus viimeinen keino. Esikoinen on jo aikuinen, ja hyvä hänestä tuli, hyvin läheisiä ollaan. Nuorimmaisetkin (kaksospojat) varmasti kasvavat normaaleiksi aikuisiksi ilman suurempia teini-iän pahuuksia, ovat pikkulapsesta asti kurissa etteivät tuhoa itseään tai toisiaan.

En ole milloinkaan käyttänyt väkivaltaa lastani kohtaan, en edes tukistanut. Isäni käyttäytyi väkivaltaisesti sekä äitiäni että minua kohtaan koko lapsuuteni ja nuoruuteni, joten halusin lopettaa väkivallan kierteen tähän. Se on myös pitänyt.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 21:59"]

[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 21:58"]Olen tukistanut 7-vuotiasta joka ei lopettanut pikkuveljen kiusaamista. Olin monesti käskenyt lopettamaan, ei tehoa, sanoin että tukistan jos et lopeta. Ei lopettanut joten tukistin. Minusta on noin isolta lapselta jo ihan oma valinta jos on kerrottu mitä tapahtuu eikä silti kiinnosta totella. 

[/quote]

I agree

[/quote]

Tiesikö se 7v, mitä on tukistaminen?? Jos sitä ei ole ennen tapahtunut, sillä uhkaillaan, niin mistä se tietää???

Ikävä myöntää, mutta henkinstä väkivaltaa on tehty... Kadun, en vain tajunnut, että toimeni olisi sitä. Nyt yritän parhaani mukaan toimia toisin.

Minua vähän kammottaa kun luen osaa vastauksista. Ymmärrän, että vanhemmalla menee joskus hermo, mutta nämä tekstit pahoinpitelystä ja perässä "ihan hyvä tuli" ovat kamalia. Mietittekö mitä lapselle teette? Ja opetatte? Väkivalta on ok jos muuten ei usko? Tukistaminen ei ole väärin? Sallisitteko itseänne kohdeltavan samoin? Vai onko se lapsi vähemmän arvokas?