Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
En minäkään enää menisi naimisiin. Vakituista työpaikkaa ei saa ja tuet on paremmat kun asuu yksin. Koska en ole saanut vakituista työpaikkaa, en myöskään halua toimia ilmais siivoojana enkä kokkina kenellekään. En myöskään halua enää tutustua anoppeihin jotka puuttuvat aikuisen poikansa elämään ja parisuhteeseen. Eli en edes muuttaisi samaan asuntoon kenenkään kanssa.
En usko että täältä kautta saatte mitään termiä viralliseksi.
No mutta yrittäkää ihmeessä.
Kunnes sellainen virallinen termi on minun "välitilalleni" olemassa, kutsun sitä kihlaukseksi.
Jään siis odottamaan.
Itselleni se tarkoitus sitoutumisesta ei muutu, vaikka termi muuttuisikin, mutta joillekin se on näköjään tärkein asia siinä liitossa.
Vaikkei itse missään liitossa olisikaan. Herättää kysymyksen, miksi kiinnostaa toisten elämät?
Kukaan tuskin on kihloissa sen termin takia. Noinko joku oikeasti luulee?
Ymmärtänyt jotain pahasti väärin jos näin on
Vierailija kirjoitti:
En minäkään enää menisi naimisiin. Vakituista työpaikkaa ei saa ja tuet on paremmat kun asuu yksin. Koska en ole saanut vakituista työpaikkaa, en myöskään halua toimia ilmais siivoojana enkä kokkina kenellekään. En myöskään halua enää tutustua anoppeihin jotka puuttuvat aikuisen poikansa elämään ja parisuhteeseen. Eli en edes muuttaisi samaan asuntoon kenenkään kanssa.
En myöskään osallistu eläkkeellä olevien vanhempien hoitoon. Koska en ole saanut vakituista työpaikkaa ja toteuttaa omia toiveita niin en tee ilmaistyötä vapaa-ajalla.
Kihlaus on harvinaisen hyvin määritelty yhteiskunnallinen ja juridinen termi. Mikään ei toki estä käyttämästä termiä, vaikkei olisi kihloissa. Valehtelu asiassa on yleensä ihan sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on harvinaisen hyvin määritelty yhteiskunnallinen ja juridinen termi. Mikään ei toki estä käyttämästä termiä, vaikkei olisi kihloissa. Valehtelu asiassa on yleensä ihan sallittua.
Ei osapuolet toisilleen valehtele ja se miten muut afian näkee, on täysin toisarvoista.
Olemme +50-vuotiaita ja olemme mieheni kanssa olleet tahoillamme kerran naimisissa ja kasvattaneet lapset täysi-ikäisiksi.
Arvojemme mukaisesti emme kumpikaan halua toista kertaa naimisiin. Haluamme olla yhdessä omasta vapaasta tahdosta, taloudellisesti itsenäisiä ja yhdessä onnellisia. Vaihdomme sormuksia pari vuotta sitten. Mieheni oli ostanut minulle upean timanttisormuksen, jota kerran muisti minun ihailleeni. Sitä se sitten lähti ja ostin hänelle leveän valkokutaisen sormuksen kauniilla kaiverruksella. . Vaihdoimme sormuksia kesäisessä ja kauniissa suomalaisessa saaristomaisemassa ja joimme parasta shampanjaa. Lupasimme paljon, mutta emme luvanneet mennä naimisiin.
Lähipiiri rekisteröi sormukset ja kävimme molempien vanhempiemme kanssa syömässä ja samoin omien lasten. Tuttavapiirimme pitää meitä vakiintuneena parina eikä heitä kiinnosta olemmeko kihloissa vai ei. Vieraammat luulevat meidän olevan naimisissa. Parasta on kun katson aamulla timanttia sormessani ja toista timanttia, jonka vierestä saan herätä.
Vierailija kirjoitti:
Olemme +50-vuotiaita ja olemme mieheni kanssa olleet tahoillamme kerran naimisissa ja kasvattaneet lapset täysi-ikäisiksi.
Arvojemme mukaisesti emme kumpikaan halua toista kertaa naimisiin. Haluamme olla yhdessä omasta vapaasta tahdosta, taloudellisesti itsenäisiä ja yhdessä onnellisia. Vaihdomme sormuksia pari vuotta sitten. Mieheni oli ostanut minulle upean timanttisormuksen, jota kerran muisti minun ihailleeni. Sitä se sitten lähti ja ostin hänelle leveän valkokutaisen sormuksen kauniilla kaiverruksella. . Vaihdoimme sormuksia kesäisessä ja kauniissa suomalaisessa saaristomaisemassa ja joimme parasta shampanjaa. Lupasimme paljon, mutta emme luvanneet mennä naimisiin.
Lähipiiri rekisteröi sormukset ja kävimme molempien vanhempiemme kanssa syömässä ja samoin omien lasten. Tuttavapiirimme pitää meitä vakiintuneena parina eikä heitä kiinnosta olemmeko kihloissa vai ei. Vieraammat luulevat meidän olevan naimisissa. Parasta on kun katson aamulla timanttia sormessani ja toista timanttia, jonka vierestä saan herätä.
Kuulostaa ihanalta ja romanttiselta, onnea. :) kuulostaa myös siltä että tiedätte hyvin ettei kihlaus ole "virallinen" vaan teidän keskenämme käyttämämme termi, tämä on tottakai ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme +50-vuotiaita ja olemme mieheni kanssa olleet tahoillamme kerran naimisissa ja kasvattaneet lapset täysi-ikäisiksi.
Arvojemme mukaisesti emme kumpikaan halua toista kertaa naimisiin. Haluamme olla yhdessä omasta vapaasta tahdosta, taloudellisesti itsenäisiä ja yhdessä onnellisia. Vaihdomme sormuksia pari vuotta sitten. Mieheni oli ostanut minulle upean timanttisormuksen, jota kerran muisti minun ihailleeni. Sitä se sitten lähti ja ostin hänelle leveän valkokutaisen sormuksen kauniilla kaiverruksella. . Vaihdoimme sormuksia kesäisessä ja kauniissa suomalaisessa saaristomaisemassa ja joimme parasta shampanjaa. Lupasimme paljon, mutta emme luvanneet mennä naimisiin.
Lähipiiri rekisteröi sormukset ja kävimme molempien vanhempiemme kanssa syömässä ja samoin omien lasten. Tuttavapiirimme pitää meitä vakiintuneena parina eikä heitä kiinnosta olemmeko kihloissa vai ei. Vieraammat luulevat meidän olevan naimisissa. Parasta on kun katson aamulla timanttia sormessani ja toista timanttia, jonka vierestä saan herätä.
Kuulostaa ihanalta ja romanttiselta, onnea. :) kuulostaa myös siltä että tiedätte hyvin ettei kihlaus ole "virallinen" vaan teidän keskenämme käyttämämme termi, tämä on tottakai ok.
Ja vaikka käyttäisittekin kihlausta, sekin on ihan ok. Se haittaa vaan yhtä jankkaajaa tällä palstalla, mutta ketä se edes kiinnostaa.
Eikä jossain lomakkeissa ole siviilisääty vaihtoehtona kihloissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme +50-vuotiaita ja olemme mieheni kanssa olleet tahoillamme kerran naimisissa ja kasvattaneet lapset täysi-ikäisiksi.
Arvojemme mukaisesti emme kumpikaan halua toista kertaa naimisiin. Haluamme olla yhdessä omasta vapaasta tahdosta, taloudellisesti itsenäisiä ja yhdessä onnellisia. Vaihdomme sormuksia pari vuotta sitten. Mieheni oli ostanut minulle upean timanttisormuksen, jota kerran muisti minun ihailleeni. Sitä se sitten lähti ja ostin hänelle leveän valkokutaisen sormuksen kauniilla kaiverruksella. . Vaihdoimme sormuksia kesäisessä ja kauniissa suomalaisessa saaristomaisemassa ja joimme parasta shampanjaa. Lupasimme paljon, mutta emme luvanneet mennä naimisiin.
Lähipiiri rekisteröi sormukset ja kävimme molempien vanhempiemme kanssa syömässä ja samoin omien lasten. Tuttavapiirimme pitää meitä vakiintuneena parina eikä heitä kiinnosta olemmeko kihloissa vai ei. Vieraammat luulevat meidän olevan naimisissa. Parasta on kun katson aamulla timanttia sormessani ja toista timanttia, jonka vierestä saan herätä.
Kuulostaa ihanalta ja romanttiselta, onnea. :) kuulostaa myös siltä että tiedätte hyvin ettei kihlaus ole "virallinen" vaan teidän keskenämme käyttämämme termi, tämä on tottakai ok.
Ei ole "virallinen", osasit käyttää lainausmerkkejä oikein. Heh ..
En ole ihminen, kun minulta puuttuu käsi.
Herää jo hyvä ihminen.
Maailmassa on nyt pikkasen tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kun sinun ongelmasi tämän termin käytöstä.
Huom: se on tosiaan sinun ongelmasi, ei muiden
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme +50-vuotiaita ja olemme mieheni kanssa olleet tahoillamme kerran naimisissa ja kasvattaneet lapset täysi-ikäisiksi.
Arvojemme mukaisesti emme kumpikaan halua toista kertaa naimisiin. Haluamme olla yhdessä omasta vapaasta tahdosta, taloudellisesti itsenäisiä ja yhdessä onnellisia. Vaihdomme sormuksia pari vuotta sitten. Mieheni oli ostanut minulle upean timanttisormuksen, jota kerran muisti minun ihailleeni. Sitä se sitten lähti ja ostin hänelle leveän valkokutaisen sormuksen kauniilla kaiverruksella. . Vaihdoimme sormuksia kesäisessä ja kauniissa suomalaisessa saaristomaisemassa ja joimme parasta shampanjaa. Lupasimme paljon, mutta emme luvanneet mennä naimisiin.
Lähipiiri rekisteröi sormukset ja kävimme molempien vanhempiemme kanssa syömässä ja samoin omien lasten. Tuttavapiirimme pitää meitä vakiintuneena parina eikä heitä kiinnosta olemmeko kihloissa vai ei. Vieraammat luulevat meidän olevan naimisissa. Parasta on kun katson aamulla timanttia sormessani ja toista timanttia, jonka vierestä saan herätä.
Kuulostaa ihanalta ja romanttiselta, onnea. :) kuulostaa myös siltä että tiedätte hyvin ettei kihlaus ole "virallinen" vaan teidän keskenämme käyttämämme termi, tämä on tottakai ok.
Ei ole "virallinen", osasit käyttää lainausmerkkejä oikein. Heh ..
En ole ihminen, kun minulta puuttuu käsi.
Herää jo hyvä ihminen.
Maailmassa on nyt pikkasen tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kun sinun ongelmasi tämän termin käytöstä.
Huom: se on tosiaan sinun ongelmasi, ei muiden
Miksi olet sitten tässä keskusteluketjussa itkemässä, kun voisit olla tekemässä jotain hyödyllistä maailman tilanteen hyväksi?
Vierailija kirjoitti:
Eikä jossain lomakkeissa ole siviilisääty vaihtoehtona kihloissa?
En ole törmännyt ainakaan itse moiseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme +50-vuotiaita ja olemme mieheni kanssa olleet tahoillamme kerran naimisissa ja kasvattaneet lapset täysi-ikäisiksi.
Arvojemme mukaisesti emme kumpikaan halua toista kertaa naimisiin. Haluamme olla yhdessä omasta vapaasta tahdosta, taloudellisesti itsenäisiä ja yhdessä onnellisia. Vaihdomme sormuksia pari vuotta sitten. Mieheni oli ostanut minulle upean timanttisormuksen, jota kerran muisti minun ihailleeni. Sitä se sitten lähti ja ostin hänelle leveän valkokutaisen sormuksen kauniilla kaiverruksella. . Vaihdoimme sormuksia kesäisessä ja kauniissa suomalaisessa saaristomaisemassa ja joimme parasta shampanjaa. Lupasimme paljon, mutta emme luvanneet mennä naimisiin.
Lähipiiri rekisteröi sormukset ja kävimme molempien vanhempiemme kanssa syömässä ja samoin omien lasten. Tuttavapiirimme pitää meitä vakiintuneena parina eikä heitä kiinnosta olemmeko kihloissa vai ei. Vieraammat luulevat meidän olevan naimisissa. Parasta on kun katson aamulla timanttia sormessani ja toista timanttia, jonka vierestä saan herätä.
Kuulostaa ihanalta ja romanttiselta, onnea. :) kuulostaa myös siltä että tiedätte hyvin ettei kihlaus ole "virallinen" vaan teidän keskenämme käyttämämme termi, tämä on tottakai ok.
Ei ole "virallinen", osasit käyttää lainausmerkkejä oikein. Heh ..
En ole ihminen, kun minulta puuttuu käsi.
Herää jo hyvä ihminen.
Maailmassa on nyt pikkasen tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kun sinun ongelmasi tämän termin käytöstä.
Huom: se on tosiaan sinun ongelmasi, ei muidenMiksi olet sitten tässä keskusteluketjussa itkemässä, kun voisit olla tekemässä jotain hyödyllistä maailman tilanteen hyväksi?
Oletkohan ymmärtänyt sanaa itkeäkään nyt ihan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemme +50-vuotiaita ja olemme mieheni kanssa olleet tahoillamme kerran naimisissa ja kasvattaneet lapset täysi-ikäisiksi.
Arvojemme mukaisesti emme kumpikaan halua toista kertaa naimisiin. Haluamme olla yhdessä omasta vapaasta tahdosta, taloudellisesti itsenäisiä ja yhdessä onnellisia. Vaihdomme sormuksia pari vuotta sitten. Mieheni oli ostanut minulle upean timanttisormuksen, jota kerran muisti minun ihailleeni. Sitä se sitten lähti ja ostin hänelle leveän valkokutaisen sormuksen kauniilla kaiverruksella. . Vaihdoimme sormuksia kesäisessä ja kauniissa suomalaisessa saaristomaisemassa ja joimme parasta shampanjaa. Lupasimme paljon, mutta emme luvanneet mennä naimisiin.
Lähipiiri rekisteröi sormukset ja kävimme molempien vanhempiemme kanssa syömässä ja samoin omien lasten. Tuttavapiirimme pitää meitä vakiintuneena parina eikä heitä kiinnosta olemmeko kihloissa vai ei. Vieraammat luulevat meidän olevan naimisissa. Parasta on kun katson aamulla timanttia sormessani ja toista timanttia, jonka vierestä saan herätä.
Kuulostaa ihanalta ja romanttiselta, onnea. :) kuulostaa myös siltä että tiedätte hyvin ettei kihlaus ole "virallinen" vaan teidän keskenämme käyttämämme termi, tämä on tottakai ok.
Ei ole "virallinen", osasit käyttää lainausmerkkejä oikein. Heh ..
En ole ihminen, kun minulta puuttuu käsi.
Herää jo hyvä ihminen.
Maailmassa on nyt pikkasen tärkeämpiäkin asioita mietittävänä kun sinun ongelmasi tämän termin käytöstä.
Huom: se on tosiaan sinun ongelmasi, ei muidenMiksi olet sitten tässä keskusteluketjussa itkemässä, kun voisit olla tekemässä jotain hyödyllistä maailman tilanteen hyväksi?
Oletkohan ymmärtänyt sanaa itkeäkään nyt ihan oikein.
Upposi taas omaan kuoppaan. Oi oi
Ehkä se ei sitten noussut yleiseen tietoon 🤭