Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlaus on menettänyt täysin alkuperäisen tarkoituksen eli lupauksen mennä naimisiin. Jotkut raukat sitten odottelevat sitä lupausta tyylikkäästi sormus sormessa useampaankin kertaan elämänsä,loppuun asti. Mitä koko kihlauksella silloin on merkitystä. Toiset perustelevat, että sitoutuminen on muuta kuin kihlaus tai naimisiin meno. No, miksi pitää sitten kihloihin mennä eikö,se sitoutuminen heidän mielestään sitten muiden silmiin oikein muuten näy? Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on menettänyt täysin alkuperäisen tarkoituksen eli lupauksen mennä naimisiin. Jotkut raukat sitten odottelevat sitä lupausta tyylikkäästi sormus sormessa useampaankin kertaan elämänsä,loppuun asti. Mitä koko kihlauksella silloin on merkitystä. Toiset perustelevat, että sitoutuminen on muuta kuin kihlaus tai naimisiin meno. No, miksi pitää sitten kihloihin mennä eikö,se sitoutuminen heidän mielestään sitten muiden silmiin oikein muuten näy? Outoa.
Sun mielestä niin, toisten mielestä muuta. Eikö olekin outoa.
Mun vanhemmat ovat olleet kihloissa yli 40 vuotta "koska eivät ole tulleet menneeksi naimisiin". Kihloihin he olivat menneet noin vuoden yhteiselonjälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlauksen merkitys ei ole mikään mielipideasia, sen enempää kuin avioliitonkaan. Jos ei ole lupausta avioliitosta, ei kyseessä ole kihlaus. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei faktojen merkitystä voi mielipiteellään muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlauksen merkitys ei ole mikään mielipideasia, sen enempää kuin avioliitonkaan. Jos ei ole lupausta avioliitosta, ei kyseessä ole kihlaus. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei faktojen merkitystä voi mielipiteellään muuttaa.
Merkitykset on muuttuneet jo aikoja sitten. Kuten maailmakin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei ole paluuta 1800-luvulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlauksen merkitys ei ole mikään mielipideasia, sen enempää kuin avioliitonkaan. Jos ei ole lupausta avioliitosta, ei kyseessä ole kihlaus. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei faktojen merkitystä voi mielipiteellään muuttaa.
Merkitykset on muuttuneet jo aikoja sitten. Kuten maailmakin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei ole paluuta 1800-luvulle.
No kerrotko, miten kihlauksen ja avioliiton määritelmät ovat muuttuneet? Ihan ilman sarvia ja hampaita, faktoja, ei mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlauksen merkitys ei ole mikään mielipideasia, sen enempää kuin avioliitonkaan. Jos ei ole lupausta avioliitosta, ei kyseessä ole kihlaus. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei faktojen merkitystä voi mielipiteellään muuttaa.
Merkitykset on muuttuneet jo aikoja sitten. Kuten maailmakin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei ole paluuta 1800-luvulle.
No kerrotko, miten kihlauksen ja avioliiton määritelmät ovat muuttuneet? Ihan ilman sarvia ja hampaita, faktoja, ei mielipiteitä.
Onko avioliitonkin määritelmä muuttunut? En tiennytkään, kerro lisää. Kihloissa voi olla kuka vaan nykyään ilman aikeita avioliitosta. Sillä kun ei ole enää mitään merkitystä, kuten ennen vanhaan.
Tätä olen ihmetellyt itsekin, että mikä tavoite kihlautumisella on, kun ei aiota naimisiin. En ymmärrä.
Jaa. Me mentiin melkein heti kihloihin, mutta elämä vei eikä jaksettu järjestää häitä. Kymmenisen vuotta meni kihloissa kunnes saatiin aikaiseksi mennä naimisiin. Kaikille nämä "normit" eivät ole niin tärkeitä. Jokaisella se oma elämä, ihan sama mitä muut ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlauksen merkitys ei ole mikään mielipideasia, sen enempää kuin avioliitonkaan. Jos ei ole lupausta avioliitosta, ei kyseessä ole kihlaus. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei faktojen merkitystä voi mielipiteellään muuttaa.
Merkitykset on muuttuneet jo aikoja sitten. Kuten maailmakin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei ole paluuta 1800-luvulle.
No kerrotko, miten kihlauksen ja avioliiton määritelmät ovat muuttuneet? Ihan ilman sarvia ja hampaita, faktoja, ei mielipiteitä.
Onko avioliitonkin määritelmä muuttunut? En tiennytkään, kerro lisää. Kihloissa voi olla kuka vaan nykyään ilman aikeita avioliitosta. Sillä kun ei ole enää mitään merkitystä, kuten ennen vanhaan.
Mun pointti oli juuri, että ei ole muuttunut sen enempää avioliiton kuin kihlauksen määritelmä. Kihlaus ilman avioliittoaietta ei ole yhtään mitään, täyttä tyhjää.
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen ihmetellyt itsekin, että mikä tavoite kihlautumisella on, kun ei aiota naimisiin. En ymmärrä.
Se on merkki suhteen vakavoitumisesta, eräänlainen avion esiaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlauksen merkitys ei ole mikään mielipideasia, sen enempää kuin avioliitonkaan. Jos ei ole lupausta avioliitosta, ei kyseessä ole kihlaus. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei faktojen merkitystä voi mielipiteellään muuttaa.
Merkitykset on muuttuneet jo aikoja sitten. Kuten maailmakin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei ole paluuta 1800-luvulle.
No kerrotko, miten kihlauksen ja avioliiton määritelmät ovat muuttuneet? Ihan ilman sarvia ja hampaita, faktoja, ei mielipiteitä.
Onko avioliitonkin määritelmä muuttunut? En tiennytkään, kerro lisää. Kihloissa voi olla kuka vaan nykyään ilman aikeita avioliitosta. Sillä kun ei ole enää mitään merkitystä, kuten ennen vanhaan.
Mun pointti oli juuri, että ei ole muuttunut sen enempää avioliiton kuin kihlauksen määritelmä. Kihlaus ilman avioliittoaietta ei ole yhtään mitään, täyttä tyhjää.
Sinulle niin. Monelle muulle se on tärkeä etappi suhteessa.
Kihlaus määritellään Suomen laissa tilanteeksi, jossa pariskunta sopii menevänsä avioliittoon keskenään. Jollei päätöstä tulevasta avioliitosta ole tehty, ei olla kihloissa vaikka sormukset olisikin. Vihkipäivää ei toki tarvitse päättää heti.
Mieheni halusi mennä kihloihin pian seurustelun alussa. Sanoin, etten halua kihloihin ihan niin nopeasti ja että kosiessaan hänen täytyy olla varma loppuelämän viettämisestä kanssani. Kumpikin olimme kyllä tosissamme heti alusta alkaen ja tunsimme toistemme olevan "se oikea".
Kihloihin mentiin lopulta pari vuotta myöhemmin. Me päätimme päivän ja varasimme kirkon heti seuraavana arkipäivänä kihlautumisesta ja vihkiminen oli kahdeksan kuukautta myöhemmin. Nyt ollaan onnellisesti naimissa oltukin jo kohta 20 v.
Vierailija kirjoitti:
Sinun Mielestäsi.
Käsittääkseni sanojen merkitystä ei voi määritellä omassa päässään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
ei sanoijen merkitys ole mikään mielipideasia. En minäkään kutsu kissaa koiraksi, kun kissa on kissa. Vai oletko sitä mieltä, että minä voin kutsua jatkossa kissaa koiraksi, kun minun mielestäni sana "kissa" tarkoittaa "koiraa"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kihloissa mutta en aio mennä naimisiin. Tai siis kannamme molemmat sormuksia vasemmissa nimettömissä.
Seurusteltiin ensin 5 v, sitten muutettiin yhteen, parin kuukauden päästä olikin sopivasti karkauspäivä joten ostin miehelle sormuksen.
Naimisiinmenolle emme näe tarvetta.
Ette te ole kihloissa, jos teillä ei ole aiettakaan mennä naimisiin. Teillä on vain sormukset nimettömissä.
Kihlaus on lupaus avioliitosta. Teillä ei tätä lupausta ole, joten ette ole kihloissa.
Yksittäisen av-mamman mielipiteellä ei ole merkitystä. Mahtaa harmittaa?
Kihlauksen merkitys ei ole mikään mielipideasia, sen enempää kuin avioliitonkaan. Jos ei ole lupausta avioliitosta, ei kyseessä ole kihlaus. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei faktojen merkitystä voi mielipiteellään muuttaa.
Merkitykset on muuttuneet jo aikoja sitten. Kuten maailmakin. Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Ei ole paluuta 1800-luvulle.
No kerrotko, miten kihlauksen ja avioliiton määritelmät ovat muuttuneet? Ihan ilman sarvia ja hampaita, faktoja, ei mielipiteitä.
Onko avioliitonkin määritelmä muuttunut? En tiennytkään, kerro lisää. Kihloissa voi olla kuka vaan nykyään ilman aikeita avioliitosta. Sillä kun ei ole enää mitään merkitystä, kuten ennen vanhaan.
Sinulle kihlauksella ei ole merkitystä, mutta heille sillä on merkitys, jotka pitävät sitä lupauksena avioliitosta.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus määritellään Suomen laissa tilanteeksi, jossa pariskunta sopii menevänsä avioliittoon keskenään. Jollei päätöstä tulevasta avioliitosta ole tehty, ei olla kihloissa vaikka sormukset olisikin. Vihkipäivää ei toki tarvitse päättää heti.
Mieheni halusi mennä kihloihin pian seurustelun alussa. Sanoin, etten halua kihloihin ihan niin nopeasti ja että kosiessaan hänen täytyy olla varma loppuelämän viettämisestä kanssani. Kumpikin olimme kyllä tosissamme heti alusta alkaen ja tunsimme toistemme olevan "se oikea".
Kihloihin mentiin lopulta pari vuotta myöhemmin. Me päätimme päivän ja varasimme kirkon heti seuraavana arkipäivänä kihlautumisesta ja vihkiminen oli kahdeksan kuukautta myöhemmin. Nyt ollaan onnellisesti naimissa oltukin jo kohta 20 v.
Mikä on rangaistus kyseisen lain rikkomisesta? Niinpä niin. Laki on poikkeuksellisen vanhentunut.
Olemme olleet kihloissa 19-vuotta. Onneksi. Nyt aion erota puolisostani, joten helpompaa kun emme ole naimisissa.