Kihlaus ilman aietta mennä naimisiin
Kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat menneet kihloihin lyhyen tuntemisen, kuten kuukauden tuntemisen jälkeen? Entä kuinka moni teistä tuntee sellaisia pariskuntia, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, tyyliin 5-10 vuotta ilman että he ovat sopineet vihkimispäivää?
En ole mielestäni vanhanaikainen tai konservatiivinen henkilö, mutta olen vain ymmärtänyt asian niin, että kihlautuminen tarkoittaa sitä, että silloin luvataan/päätetään mennä naimisiin. Ja minun mielestäni lyhyen tuttavuuden jälkeen ei ole järkevää luvata sellaista. Tai mikäs kihlautuminen se on, että mennään kihloihin, mutta ei edes oteta puheeksi vihkimisajankohtaa? Luulisi, että parin - kolmen vuoden sisällä tulisi sellainen hetki, että ehtisi mennä naimisiin, vaikka haluaisikin suunnitella megahäät oikein viimeisen päälle.
Olen kuullut, että joillain on sellainen tapa, että he kihlautuvat heti seurustelun alkaessa. Mä luulen, että tällaisilla henkilöillä on sellainen luonne, että he haluavat kontrolloida kumppaniaan ja ovat luonteeltaan tosi impulsiivisia ja mustasukkaisia.
Olen myös huomannut, että jotkut naiset ajattelevat, että parisuhteen pitäisi aina jotenkin syventyä ja mennä tietyn kaavan mukaan, että ensin seurustellaan, sitten muutetaan avoliittoon ja sitten mennään kihloihin jne. Kun taasen miehet ehkä useammin haluaisivat seurustella ihan vaan rennosti ilman paineita., että suhteen pitäisi jotenkin ”edetä”.
Ja osa naisista on sellaisia, että he ovat luonteeltaan niin epävarmoja ja heillä on niin huono itsetunto, että he kaipaavat miesystävältä varmistusta siitä, että mies on tosissaan parisuhteessa, siksi he haluavat kihlautua , kun heidän mielestään muuten he eivät voi luottaa mieheen.
Kommentit (3836)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta.
Oli. Nykyään, tässä muuttuneessa maailmassa, sillä on eri merkitys.
Millaisessa tilanteessa joku kertoo olevansa kihloissa? En äkkiseltään muista yhtään sellaista tilannetta.
Itse olen ollut monessa kihlajaisissa, jopa työkaverin kesken kakuteltu.
Ei ole koskaan omalle kohdalle sattunut. Jos sattuisi, niin ensimmäinen kysymykseni olisi tietysti, että milloin vietetään häitä.
Ja voivat vaikka vastata että ei ole vielä sovittu. Tai että ei ainakaan toistaiseksi. Sanotko siihen, että no ettehän te sitten ole kihloissa?
Tottakai ovat. Kihlaus ei vaadi avioitumisen päivämäärää, vain avioaikeen.
Kiitos, tätä mä oon aina yrittänyt sanoa kun täällä väitetään että pari vuotta on max kihlausaika. Monet kun jättää tuon sopimatta ja ehkä menevät, ehkä eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaan ainakin selvittää, että kumppanilla on sama käsitys kihloihin menemisestä, eli tarkoittaako se lupausta mennä naimisiin. Minulle tarkoittaa, ja toivoisin että mies kosii.
"Mennäänkö kihloihin" vai "mennäänkö naimisiin", onhan noilla eroa.
Mitä eroa niillä on? Jos ehdottaa kihloihin menoa, niin silloin ehdottaa naimisiin menoa. Kuinka vaikea on ymmärtää kihlauksen määritelmä? Kihlaus on yhteinen sopimus siitä, että mennään joskus naimisiin. Sitten kun on sovittu, että mennään joskus naimisiin, niin on kihloissa. Kihloissa olo ilman avioaietta on määritelmällisesti mahdotonta.
Kihlaus on nykyään enemmänkin että jos naimisiin mennään niin juuri kihlatun kanssa. Lupaus siitä.
Itse ainakin muistan, että vanha tapa oli, että vuosi kihlauksen jälkeen mennään naimisiin. Jossain vaiheessa tuo sitten katosi ja nyt ihmiset on useita vuosia "kihloissa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta.
Oli. Nykyään, tässä muuttuneessa maailmassa, sillä on eri merkitys.
Eihän ole. Älä yritä. Se on mukakihlaus, jos ei ole aietta mennä naimisiin.
Ihanaa, nyt mä tiedän että kaikki homoparitkin on vaan mukanaimisissa.
Onko sinulla aivoissa jokin toimintahäiriö?
Täällähän väitetään että kun naimisiin menosta sovitaan niin mennään kihloihin eikä naimisiin voi mennä ilman kihlausta ja sitten vedotaan tuohon lakipykälään. Joten älkää nyt alkaako perumaan puheitanne.
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin muistan, että vanha tapa oli, että vuosi kihlauksen jälkeen mennään naimisiin. Jossain vaiheessa tuo sitten katosi ja nyt ihmiset on useita vuosia "kihloissa".
Kyllä, vanhojen tapojen tilalle tulee uusia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta.
Oli. Nykyään, tässä muuttuneessa maailmassa, sillä on eri merkitys.
Millaisessa tilanteessa joku kertoo olevansa kihloissa? En äkkiseltään muista yhtään sellaista tilannetta.
Itse olen ollut monessa kihlajaisissa, jopa työkaverin kesken kakuteltu.
Ei ole koskaan omalle kohdalle sattunut. Jos sattuisi, niin ensimmäinen kysymykseni olisi tietysti, että milloin vietetään häitä.
Ja voivat vaikka vastata että ei ole vielä sovittu. Tai että ei ainakaan toistaiseksi. Sanotko siihen, että no ettehän te sitten ole kihloissa?
Tottakai ovat. Kihlaus ei vaadi avioitumisen päivämäärää, vain avioaikeen.
Aie se on sekin että ei aio.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä joskus joutuu menemään kihloihin ettei pilden saanti lakkaa, vaikka ei olisi aikomustakaan viedä vihille. Kahdet tällaiset kihlat olen solminut.
Miksi alapeukut? Sit vielä kehdataan väittää, että arvostetaan miehessä rehellisyyttä.
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus naimisiinmenosta.
Oli. Nykyään, tässä muuttuneessa maailmassa, sillä on eri merkitys.
Millaisessa tilanteessa joku kertoo olevansa kihloissa? En äkkiseltään muista yhtään sellaista tilannetta.
Itse olen ollut monessa kihlajaisissa, jopa työkaverin kesken kakuteltu.
Ei ole koskaan omalle kohdalle sattunut. Jos sattuisi, niin ensimmäinen kysymykseni olisi tietysti, että milloin vietetään häitä.
Ja voivat vaikka vastata että ei ole vielä sovittu. Tai että ei ainakaan toistaiseksi. Sanotko siihen, että no ettehän te sitten ole kihloissa?
En tietenkään sano. Osallistun kahveille ja se siitä. Eiköhän kaikki muutkin ole jo vetäneet johtopäätöksensä asiasta, mutta ihan kiva, että joku tarjoaa kahvit silloin tällöin.
Tätäkään ketjua ei tarvittaisi jos ei mitä johtopäätöksiä vedettäisi. Aina sitä toisten suhteet parhaiten tiedetään, asianomaisia paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä joskus joutuu menemään kihloihin ettei pilden saanti lakkaa, vaikka ei olisi aikomustakaan viedä vihille. Kahdet tällaiset kihlat olen solminut.
Miksi alapeukut? Sit vielä kehdataan väittää, että arvostetaan miehessä rehellisyyttä.
100 vetoa että rehellisyyttäsi olet jättänyt tämän faktan kertomatta kihlatullesi. Vai onko se syy kihlausten purkuun?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Mistä sinä tiedät jätetäänkö avioliitto väliin siksi että se on liian iso askel otettavaksi, vai jostain muusta syystä? Itse esimerkiksi en näe mitään syytä mennä naimisiin mutta sormukset on jees.
Kihlat = lupaus naimisiinmenosta. Kihloissa ei siis olla jos ei olla menossa naimisiin. Kuten myöskään jossain ihan pokalla väitetty, että "ei oltu koskaan kihloissa, mentiin suoraan naimisiin" ei ole mahdollista koska siinä vaiheessa kun avioliitosta ollaa sovittu, ollaan kihloissa. Ei se ole niin vaikeaa. 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Mistä sinä tiedät jätetäänkö avioliitto väliin siksi että se on liian iso askel otettavaksi, vai jostain muusta syystä? Itse esimerkiksi en näe mitään syytä mennä naimisiin mutta sormukset on jees.
Silloin ei olla kihloissa mutta on vaihdettu sormukset/annettu toisilleen sormukset tai kuten usein sanotaan, menty teinikihloihin.
Itse en ole menossa avokkini kanssa naimisiin, koska ei ole mitään tarvetta, mutta jos päättäisimme mennä eli kihlautuisimme, emme vaihtaisi sormuksia. Riittäisi, että me tiedämme asiasta.
Kihlautuminen tarkoittaa sopimusta naimisiinmenosta. Jos ei ole aikomusta mennä naimisiin, ei ole kihloissa, vaan kyseessä on jonkinlainen leikki.
Kihloissa voi olla myös ilman sormuksia.
Ne sormukset ovat vain ulkoinen merkki siitä, että tuo pari on yhdessä.
Myöskin avioliittoon voi mennä ilman sormuksia. Lainaa vain joltakulta sormukset vihkimisen ajaksi.
Se yhdessä oleminen ja sitoutuminen ovat korvien välissä, ihmisissä itsessään, ei missään ulkoisissa seremonioissa eikä sormuksissa.
Esimerkikis meillä töissä on useita avioliitossa olevia, eikä läheskään kaikilla ole sormusta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo erikoista, että kihloissa voidaan olla, mutta avioliitto on kuitenkin liian iso askel otettavaksi. Se kuitenkin vaatii vain maistraatissa käynnin. Sen sijaan hankitaan yhteinen asunto ja lapsia, ilmeisesti nämä koetaan vähemmän sitoviksi. En tuomitse kenenkään valintoja, koen vain logiikan huvittavaksi :)
Mistä sinä tiedät jätetäänkö avioliitto väliin siksi että se on liian iso askel otettavaksi, vai jostain muusta syystä? Itse esimerkiksi en näe mitään syytä mennä naimisiin mutta sormukset on jees.
Siinä tapauksessa ette ole kihloissa. :D
Tapansa kullakin kirjoitti:
Ei kihloihin tarvi tänä päivänä mennä. Voi mennä suoraan naimisiin, niinkuin me tehtiin. Oltiin seurusteltu puoli vuotta, kun todettiin että eiköhän tämä ollut tässä. Molemmilla taustalla monenlaisia suhteita ja käänteitä, molemmat huomattiin että nyt natsasi for good.
Olette olleet kihloissa siitä asti, kun olette sopineet avioliitosta. :D Kihloissa oleminen tarkoittaa, että on lupautunut avioliittoon. Kenties ette olleet julkisesti kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä pitää väärin kutsua kihlaukseksi jos ei halua mennä naimisiin? Kuka estää vain olemasta yhdessä? Täällä valitetaan, että ulkopuolelta maan rajoja tulee vääriä tai turhia sanoja kieleemme, mutta tämä on kyllä ihan itse tehty kielen väärennös.
Ei se ole millään tavalla väärin =D.
Onpas! Sana on ymmärretty väärin. Googlaa! Kaksi henkilöä jotka haluavat keskenään naimisiin, ovat kihlapari. Mitään ei puhuta siitä, koska häät pitäisi olla tai missä tai kenen kanssa, vaan sanan määritelmä on just se: Haluaa mennä naimisiin. Tämä ei ole mielipidekysymys.
Kihlaus määritellään Suomen laissa tilanteeksi, jossa pariskunta ”sopii menevänsä avioliittoon keskenään”.
Ei kai ne kenenkään sitoutumista vahvista. Sormus on romanttinen rakkauden symboli, tietenkin myös ilman niitä ollaan sitoutuneita toisiimme.
Tosin on sormuksesta on ollut hyötyä esimerkiksi yöelämässä. Sen avulla saa yritteliäät miehet karkotettua hienovaraisesti.