Mies on yhtäkkiä todella nuivaantunut vauvan hankintaan. :(
Ollaan puhuttu jo seurusteluaikana asiat läpi, yhteistuumin haluttiin ainakin tuolloin yhteinen lapsi. Häistäkin on puhuttu mutta mies vaan viis veisaa tai sanoo aina että ehtiihän sitä. En painosta vaan kyselen mutten koko ajan. Kihloissakaan ei vielä olla ja mies tietää kuinka paljon haluan sitoutua ja perustaa perheen. Ikää meillä on 28v ja mies 35v. Pian olisi tarkoitus aloittaa vauvan yritys tai niin ainakin luulin mutta eilen kaupassa käydessä mies hermostui ja alkoi huutamaan minulle ettei tarvitse räpelöidä vauvan vaatteita ja ihan turhaan haaveilen äitiysvaatteisiin pukeutumisesta. Mies paukautti vihaisesti ettei meillei tule pentua ja musta ei tule koskaan äitiä ja marssi vihaisesti suoraan autolle. Jäin suu auki yksinäni seisomaan ja itkemään kun pari lähistöllä ollutta asiakasta tuijotti. Ostosten teko jäi kesken ja kotona ei ole ruokaa, mies valittaa nälkää mutta ei suostu puhumaan muusta. Kotimatkalla autossa oli ahdistava ilmapiiri ja miehen ilme oli todella vihainen. Ikinä aiemmin mitään tällaista ei ole tapahtunut. :( Surettaa.. viime yönä itkin silmät päästäni miehen sanoja mutta en ole kertonut tapahtuneesta ystäville -sukulaisille. Olo on tyhjä. Luovunko lapsihaaveista, kun mies on niin päättänyt? Oliko tämä loppu? Olen ihan sekaisin ja murtunut etten saata uskoa, on todella paha olla. :(
Kommentit (326)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit sanoa miehelle, että puhuu vain omasta puolestaan.
Jos todella sanoi, ettei sinusta tule koskaan äitiä, niin mistäpä hän sen voi tietää - ei toisen elämän haaveita suunnitelmia noin vain miehen mahtisanalla peruuteta.
Ehdotan, että keräät tavarasi, järjestät asiasi ja alat elää omaa elämää avoimin silmin. Suomestakin löytyy runsaasti mukavia miehiä, jotka haluavat naimisiin ja perustaa perheen - löytyy taatusti joku, joka tahtoo tehdä sen juuri sinun kanssasi.
Sydämeen sattuu, kun ajattelinkin miehen sanoja "susta ei tule koskaan äitiä" ja "meille ei tule koskaan pentua". Mies oikein karjui niin että kaupan käytävät raikui ja pelkäsin että kohta tulee vartija paikalle, ei onneksi tullu. En tahallani katsellut vauvan vaatteita vaan aikomus oli ostaa odottavalle ystävälle lahja mikä jäi ostamatta miehen kiukuttelun takia. :(
Onko ystäväsikin vielä nuorisoalennuksien piirissä (alle 30v lapsi)?
??
Porsimispaniikki iskee jo lapsiin, kun ollaan "kohta liian vanhoja lisääntymään liikaa", vaikka omakin kehitys on vielä kesken ainakin 25v asti fyysisestikin aivoista.
Ystäväni on vanhempi yli 30v nainen, ollut jo monen monta vuotta onnellisesti naimisissa hyvän ja lapsirakkaan miehen kanssa. Heillä on ollut vaikeuksia raskautua mutta nyt odottavat yhteistä todella toivottua lasta. Porsimisesta en tässä yhteydessä puhuisi, kun eivät ole sikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tää mies pahoittelisi niin ei ole ok räyhätä noin. Kertoo paljon miehen luonteesta. Ja miksei ole aiemmin sanonut ettei halua lapsia. Älä mene takaisin sen miehen luo jos pyytää, se kuitenkaan haluaisi lasta vuosikausiin ja tekisi uudestaan samat raivarit 5v päästä
En ole menossa tai palaamassa miehen luo. Pakkasin omat kamani kassiin ja jätin pöydälle erolapun. Juttu oli siinä. Mies ei koskaan ole pyytänyt multa mitään anteeksi, ulkopuolisilta kylläkin ja esittää niin herttaista että oksettaa. Räyhääminen todellakin avasi silmäni ja ei enää koskaan hetkeäkään sian kanssa. Tajusin kuinka väärin mies kohteli mua ja kuinka pahasti piti puun ja kuoren välissä. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mies nyt olisikin muuttanut mielensä, niin törkeää huutaa tuolla tavalla julkisella paikalla ja itkettää toista! Anteeksiantamatonta käytöstä, tuollaiset kahdenkeskiset asiat pitäisi puhua kahden kesken ja keskustelemalla, ei huutamalla kaupassa. Mieshän on oikee "helmi". Heivaa helvettiin mokoma.
Joskus voi vaan menettää itsehillintänsä, julkisella paikallakin. Se on inhimillistä. Minulla pinna kärähtää eikä kysy lupaa etukäteen. Kärsin siitä ja kadun aina.
Ap, voi että ymmärrän sinun vauvahaaveesi! Jospa miehesi kuitenkin tuntee itsensä vähän nurkkaan ahdistetuksi? Kyllä hän saattaa haluta lasta ja juuri sinun kanssasi, jos saa vähän hengähtää aiheesta ja tilaa omille ajatuksilleen ja toiveilleen. Sanoit, että et puhu aiheesta koko ajan, mutta toisesta se voi tuntua siltä. Älä hypistele vauvan vaatteita tms. hänen kanssaan. Malta mielesi, kyllä se oikea ratkaisu tulee ihan itsestään ennen pitkää.
Äänen korottamista ns karjumista, syyttelyä, itsehillinnän menettämistä en siedä enää. exän olisi jo pitkään pitänyt mennä vihanhallintakurssille. Tuollaiset raivoajat on pelottavia.
Ihana tarina ap! Painostit toista sitoutumaan uuden ihmisen hengestä ja elämästä huolehtimiseen seuraavaksi 18 vuodeksi, toinen sai siitä tarpeekseen joten jätit hänet. Älä liaäänny kenenkään muunkaan kanssa. Lapset eivät ole lemmikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mies nyt olisikin muuttanut mielensä, niin törkeää huutaa tuolla tavalla julkisella paikalla ja itkettää toista! Anteeksiantamatonta käytöstä, tuollaiset kahdenkeskiset asiat pitäisi puhua kahden kesken ja keskustelemalla, ei huutamalla kaupassa. Mieshän on oikee "helmi". Heivaa helvettiin mokoma.
Joskus voi vaan menettää itsehillintänsä, julkisella paikallakin. Se on inhimillistä. Minulla pinna kärähtää eikä kysy lupaa etukäteen. Kärsin siitä ja kadun aina.
Ap, voi että ymmärrän sinun vauvahaaveesi! Jospa miehesi kuitenkin tuntee itsensä vähän nurkkaan ahdistetuksi? Kyllä hän saattaa haluta lasta ja juuri sinun kanssasi, jos saa vähän hengähtää aiheesta ja tilaa omille ajatuksilleen ja toiveilleen. Sanoit, että et puhu aiheesta koko ajan, mutta toisesta se voi tuntua siltä. Älä hypistele vauvan vaatteita tms. hänen kanssaan. Malta mielesi, kyllä se oikea ratkaisu tulee ihan itsestään ennen pitkää.
Lisään tähän omaan kommenttiini, kun en lukenut noita viimeisimpiä vaiheitasi että lähdit hotelliin. On hyvä, että teit ratkaisun! Jos pelkää väkivaltaa niin on paras lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Etsimään toinen mies. Olet jo 28v ei kannata tuhlata aikaa. Pitää löytää hyvä mies.
"Jo" 28v. Miksi minulle sitten ihmettelet että miten sen ikäinen on jo yliopistossa, tytöttelet ja lässytät, kutsut ensinäkemältä "lapseksi" ja selität työttömyyttäni sillä ettei vielä tämän ikäisenä tarvitsekaan käydä töissä, ihmettelet mitä lapsi siellä edes osaisikaan tehdä, tarjoat turvaistuinta autossa vaikka olen normaalimittojen rajoissa ja vetoat nuorempana elämänkokemukseesi kun selität minulle miksei tämän ikäinen voi vielä osata mitään.
Kun kerran päätit jo aikaisemmin että 28v on lapsi niin pitäydy siinä sitten. Saat kohdella ap:takin samalla tavalla.
Joo olen katkeroitunut..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälle lapsen hoito jankuttajalle olisi muutama kysymys. Miksi miehet haluavat väen vängällä eron sattuessa jaetun huoltajuuden? Miksi he vaivautuvat edes näkemään lapsiaan eron jälkeen? Vain pieni osa katoaa kokonaan lasten elämästä. Miten perustelet tämän? Olisi kiva jos löytäisit jotain tutkimustietoa, etkä linkkailisi keskusteluita tähän. Kiitos.
Missä vängätään hoitamisesta?
No tämä "äidit pakottaa miehet isiksi ja miehillä ei kiinnosta lapsenhoito"-vänkääjä, joka linkkasi tänne n.10 keskustelupalstan linkkiä.
Linkittäjä olin minä enkä ole vängännyt hoitamisesta. En ole lukenut kaikkia viestejä.
On minusta eri asia hoitaa jo olemassa olevaa lasta, kun maito on jo maassa. Jos itse tulisin raskaaksi niin hoitaisin lapsen rakkaudella ja parhaan kykyni mukaan, mutta tavoite tietenkin on ettei lapsen tarvitsisi syntyä tänne, isälle joka häntä ei halua, äidille jolla ei ole varaa häntä yksin elättää ja maailmaan jolla ei ole enää kantokykyä kestää enempää kuormitusta :(
Jos tilanteesi olisi erilainen niin ajattelisitko erilailla? Jos sinulla olisi varaa ja miehesi haluaisi lapsen? Toisaalta ymmärrän ajatuksesi maailman tilanteesta, mutta mietitkö sitä että kehitysmaassa yhdellä naisella on helpostikin 10lasta? Miksi vaikka sinulla ei saisi olla yhtä? Senkö takia että lapsesi kuluttaisi enemmän, vaikka saisi huomattavasti paremman elämän? Kaikki päättävät mitä päättävät. Voihan ne lapset jättää tekemättä pelastaakseen maailman.
Miksi aina vedetään tähän mukaan se Afrikka-kortti ja heitetään päästä jotain random lukuja? Mikset laita lähdettä väitteillesi? Afrikassa lisäännytään puolet tuosta mitä väitit, suomalaiset lisääntyvät melkein yhtä paljon kuin kiinalaiset. Kulutamme myös huomattavasti enemmän.
https://ourworldindata.org/grapher/children-per-woman-un?tab=table&coun…
"Hoksasit" siis pointin. Etkö ymmärtänyt mitä kirjoitin. En sanonut että KAIKILLA naisilla siellä on 10 lasta, vaan että voi helposti olla. Et vastannut yhteenkään kysymykseen. Eikä pointti ollut tuo kehitysmaa juttu. Tekstissäni oli paljon muutakin, jonka sinä päätit ohittaa. Vain että pääset paasaamaan maailman tuhoamisesta. En siis koe että minun tarvii laittaa lähteitä ja linkkejä, koska ne eivät millään tasolla liity kommenttiini. Ne olivat vain sivuseikka. Laita itse linkkiä ja lähdettä ja todista että yhden, kahden tai kymmenen ihmisen lisääntyminen räjäyttää maailman.
En ole tuo jolle aikaisemmin vastasit. Miksi riehut? Saa täällä muutkin osallistua keskusteluun.
Ompa yksinkertainen tapa kommunikoida. Yritetään alentaa muita tuollaisella "miksi riehut" jutuilla. Lapsellista. Tehdään oletuksia ja luetaan miten halutaan.
Onpa yksinkertainen tapa kommunikoida. Yritetään alentaa muita tuollaisilla "hoksasit, paasaat, et ymmärrä" jutuilla. Järjetöntä verrata liikakansoituksen vaikutusta maapallon "räjähtämiseen". Oletko ikinä edes opiskellut fysiikkaa saati tehnyt sillä tutkimusta? Tai ymmärtänyt kasvihuoneilmiön takaisinkytkentää ja mitä se tuleville sukupolville aiheuttaa..
Toivottavasti et ainakaan ole lisääntynyt.
Afrikka kortti ja loppuun klisee. Omaperäistä.
Yhdys sana virhe ja 0 argumenttia. Rationaalista keskustelua.
Ei tuommoisiin jaksa panostaa. Luetko ollenkaan kommentteja ennen kuin alat paasata? Argumentoit takaisin käyttämällä minun sanoja. Etkä selvästi edes yritä ymmärtää lukemaasi. Otat kaikki henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Miten tuollaisen kans voi rationaalisesti keskustella?
Omat sanasi sopivat sinuun. Sinällään keskustelu tästä on turhaa kunhan vain otat neuvoa omista kommenteistasi.
Juuri tätä "argumentointisi" on. Minä kirjoitan jotain ja sinä toistat sanomani minua vastaan. Et osaa kommentoida, vain kopioida. Ei mitään omaa, kuin lammas.
Ajattelet jo, kuinka vastaat. Itsehän olet ja itsehän ajattelet. Juupas, eipäs, juupas. Mukavaa loppu päivää sinulle! Lähden tekemään jotain kehittävää, vaikka lisää lapsia! Katsotaan kuinka et pysty olemaan vastaamatta tähän kuin kopioimalla tai etsimällä kirjoitusvirheitä.;)
Miksi vaivautuisin keksimään toisen tavan ilmaista saman asian, jonka kerroit jo itsestäsi. Kommenttisi sopivat hyvin sinuun, vielä kun tajuaisit osoittaa ne itsellesi niin ei tarvitsisi toistaa.
Maailmassa eniten lisääntyvät penaalin tylsimmät kynät. Siinä syy siihen miksi sinunkin palkkatasosi on matala ja miksi sikiät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit sanoa miehelle, että puhuu vain omasta puolestaan.
Jos todella sanoi, ettei sinusta tule koskaan äitiä, niin mistäpä hän sen voi tietää - ei toisen elämän haaveita suunnitelmia noin vain miehen mahtisanalla peruuteta.
Ehdotan, että keräät tavarasi, järjestät asiasi ja alat elää omaa elämää avoimin silmin. Suomestakin löytyy runsaasti mukavia miehiä, jotka haluavat naimisiin ja perustaa perheen - löytyy taatusti joku, joka tahtoo tehdä sen juuri sinun kanssasi.
Sydämeen sattuu, kun ajattelinkin miehen sanoja "susta ei tule koskaan äitiä" ja "meille ei tule koskaan pentua". Mies oikein karjui niin että kaupan käytävät raikui ja pelkäsin että kohta tulee vartija paikalle, ei onneksi tullu. En tahallani katsellut vauvan vaatteita vaan aikomus oli ostaa odottavalle ystävälle lahja mikä jäi ostamatta miehen kiukuttelun takia. :(
Onko ystäväsikin vielä nuorisoalennuksien piirissä (alle 30v lapsi)?
??
Porsimispaniikki iskee jo lapsiin, kun ollaan "kohta liian vanhoja lisääntymään liikaa", vaikka omakin kehitys on vielä kesken ainakin 25v asti fyysisestikin aivoista.
Ystäväni on vanhempi yli 30v nainen, ollut jo monen monta vuotta onnellisesti naimisissa hyvän ja lapsirakkaan miehen kanssa. Heillä on ollut vaikeuksia raskautua mutta nyt odottavat yhteistä todella toivottua lasta. Porsimisesta en tässä yhteydessä puhuisi, kun eivät ole sikoja.
Ihan yhtälailla ihminen on sika kuin apn mieskin.
Ihmistä voi kutsua siaksi jos omasta mielestään hän sellainen on.
Ystäväsikin voi olla sika.
Jätä se sika.
Vierailija kirjoitti:
Ihana tarina ap! Painostit toista sitoutumaan uuden ihmisen hengestä ja elämästä huolehtimiseen seuraavaksi 18 vuodeksi, toinen sai siitä tarpeekseen joten jätit hänet. Älä liaäänny kenenkään muunkaan kanssa. Lapset eivät ole lemmikkejä.
Vai että mä painostin? Mitähän mies sitten teki? Noh ahdisti mut nurkkaan, pakotti, huusi ja yritti saada mua luopumaan unelmista ja tottelemaan kaiken mitä vain mies halusi. Ei enää koska jätin sen ja muutin pois. Mä typerä luulin että mies rakastaa ja haluaa samaa kuin mä, mutta mies tässä oli ilkeä ja itsekäs kakara. Tuon sian kanssa en ainakaan lisäänny, joten saat säkin mielenrauhan. Unelmastani en luovu ja miten kehtaat edes sanoa että vertaisin lapsia kuin lemmikkejä. Käsitit varmasti väärin, kun kirjoitin et ei hankittu edes lemmikkiä kun miehen mielestä niihinkin olisi mennyt liikaa rahaa. Haluan lemmikin ja lapsen mutta ne on kaksi eri asiaa. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on huomannut että et rakasta häntä vaan ajatusta lapsesta. Eroa.
Tämä. Naiset käyttävät miehiä vain omien haaveidensa toteuttamiseen eikä pieneen mieleenkään tule että sillä miehelläkin on tunteet. Ap, koska viimeksi osoitit huomiota miehellesi etkä lässyttänyt vauvasta?
En ole lässyttänyt ikinä, kun en ole sellainen. Mies on tasan kerran sanonut rakastavansa mua kaatokännissä. Olen passannut miestä, ostanut ruokaa, siivonnut ja pyykännyt mutta mitään näistä mies ei tehnyt minulle. :( Meidän juttu on ohi lopullisesti. Joo, miehellä on tunteet vihaiset ja ärtyneet tunteet.
Apua. Se on kyllä itsetutkiskelun paikka myös sinulla ennen, kuin alat lapsia hommaamaan kenenkään kanssa... Sinä vaikutat todella läheisriippuvaiselta, huonoitsetuntoiselta ja ylikiltiltä. Kannattaa käydä puhumassa jollekin. Ei ole ok, että olet alistanut itsesi tuollaiseen ja antanut kohdella itseäsi noin. Hyvä, että myrkyllinen ja tuhoisa suhde on ohi, mutta kyllä sinun pitää oppia arvostamaan itseäsi ennen, kuin lähdet taas uuteen suhteeseen! Todennäköisesti tuollaisella ylikiltteydellä olet taas samanlaisessa suhteessa hetken päästä, kun k**ipäät saalistavat ja käyttävät kiltteyttä hyväksi. Ja pahimmassa tapauksessa olet epätoivoissasi taas saman ukon kanssa, joka ei sinua rakasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on huomannut että et rakasta häntä vaan ajatusta lapsesta. Eroa.
Tämä. Naiset käyttävät miehiä vain omien haaveidensa toteuttamiseen eikä pieneen mieleenkään tule että sillä miehelläkin on tunteet. Ap, koska viimeksi osoitit huomiota miehellesi etkä lässyttänyt vauvasta?
En ole lässyttänyt ikinä, kun en ole sellainen. Mies on tasan kerran sanonut rakastavansa mua kaatokännissä. Olen passannut miestä, ostanut ruokaa, siivonnut ja pyykännyt mutta mitään näistä mies ei tehnyt minulle. :( Meidän juttu on ohi lopullisesti. Joo, miehellä on tunteet vihaiset ja ärtyneet tunteet.
Apua. Se on kyllä itsetutkiskelun paikka myös sinulla ennen, kuin alat lapsia hommaamaan kenenkään kanssa... Sinä vaikutat todella läheisriippuvaiselta, huonoitsetuntoiselta ja ylikiltiltä. Kannattaa käydä puhumassa jollekin. Ei ole ok, että olet alistanut itsesi tuollaiseen ja antanut kohdella itseäsi noin. Hyvä, että myrkyllinen ja tuhoisa suhde on ohi, mutta kyllä sinun pitää oppia arvostamaan itseäsi ennen, kuin lähdet taas uuteen suhteeseen! Todennäköisesti tuollaisella ylikiltteydellä olet taas samanlaisessa suhteessa hetken päästä, kun k**ipäät saalistavat ja käyttävät kiltteyttä hyväksi. Ja pahimmassa tapauksessa olet epätoivoissasi taas saman ukon kanssa, joka ei sinua rakasta.
Ohis mutta miten ylikiltti selviäisi pakollisista sukujuhlista joita narsisti pyörittää?
Vierailija kirjoitti:
Lapsia syntyisi paljon vähemmän jos viimeisen päätöksen liikakansoitukseen synnyttämisestä tekisikin mies.
Väärin. Mene katsomaan ja haastattelemaan esim sinne Afrikkaan, missä väestöräjähdys on totta. Vaikkapa Egyptissä (lapsiluku keskimäärin seitsemän) juuri miehet haluavat niitä lapsia. Se on siellä elämässä onnistumisen merkki, vaikka eivät osaakaan selittää miksi. Vaimoilla ei ole sananvaltaa eikä ehkäisyä.
Ap, tuolla tavalla käyttäytyvän miehenkö haluaisit lapsesi isäksi? Ajattele vähän lastakin.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuolla tavalla käyttäytyvän miehenkö haluaisit lapsesi isäksi? Ajattele vähän lastakin.
Tämä. Ihmisiä on jo ihan liikaa ja harva haluaa joutua kuolemaan. Älä pakota.
Olen kuullut näistä tapauksista, että mies lupailee naimisiinmenoa ja lasta "sitten joidenkin vuosien kuluttua" "sitten kun sen aika on". Vastaa naisen kysymyksiin, että kyllä haluaa lapsia ja naimisiin mutta ei ihan vielä. No sitten sitä avioliittoa ja lasta ei vaan kuulu eikä näy, aina on huono hetki tai vieläkin liian aikaista. Lopulta alkaa jo naiselle valjeta, ettei mies taida lasta edes tahtoakaan, tai mies itse kertoo "kantansa muuttuneen" (todellisuudessa se on ollut koko ajan sama, tai sitten aiemmin hän ei ole oikeasti edes ajatellut mitä lupaa, kunhan lupaa jotta nainen pysyy tyytyväisenä). Pahimmassa tapauksessa tämä paljastuu siinä kohtaa kun naisella alkaa jo olla hedelmällisyys hiipumassa.
Itse olen vähän samankaltaisessa tilanteessa. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta. Ihan alusta asti molemmat ovat sanoneet haluavansa lapsia. Jotenkin vaan sen eteen ei mitään tapahdu. Olen kysynyt mieheltä ajatuksiaan ajankohdasta ja tuonut ihan suoraan esillekin, että minusta nyt alkaisi olla jo hyvä aika alkaa yrittää. Mies vastaa jotain ympäripyöreää ja lähinnä välttää aihetta. Olen sanonut myös ihan suoraan, että jos hän ei lapsia kanssani haluakaan, niin sitten meidän on erottava ja mielellään nopeasti koska aika tikittää. Tästä mies pelästyy ja onkin yhtäkkiä halukkaampi lapsen suunnitteluun, mutta sitten se taas jää.
Olen 29v ja mies 33. Olemme riittävän vanhoja ja kypsiä lapsensaantiin (ainakin minä) ja olleet jo pian 7v yhdessä. Nyt se pitää tietää yritetäänkö niitä lapsia, koska jahkailemalla mahdollisuudet vain hupenevat. En aio enää kauaa katsella tätä menoa, 30 ikävuotta on minulle mielessäni se raja jolloin alan tosissani tehdä lapsensaannin eteen - joko mieheni kanssa tai sitten uutta miestä etsimällä. Rakastan miestäni, mutta en niin paljon kuin lapsiani, jotka aion saada - joko tämän miehen kanssa tai sitten jonkun muun! Pidä sinäkin ap mielessäsi, missä se suurin rakkautesi on ja tee sen mukaan päätös siitä mistä olet valmis luopumaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana tarina ap! Painostit toista sitoutumaan uuden ihmisen hengestä ja elämästä huolehtimiseen seuraavaksi 18 vuodeksi, toinen sai siitä tarpeekseen joten jätit hänet. Älä liaäänny kenenkään muunkaan kanssa. Lapset eivät ole lemmikkejä.
Vai että mä painostin? Mitähän mies sitten teki? Noh ahdisti mut nurkkaan, pakotti, huusi ja yritti saada mua luopumaan unelmista ja tottelemaan kaiken mitä vain mies halusi. Ei enää koska jätin sen ja muutin pois. Mä typerä luulin että mies rakastaa ja haluaa samaa kuin mä, mutta mies tässä oli ilkeä ja itsekäs kakara. Tuon sian kanssa en ainakaan lisäänny, joten saat säkin mielenrauhan. Unelmastani en luovu ja miten kehtaat edes sanoa että vertaisin lapsia kuin lemmikkejä. Käsitit varmasti väärin, kun kirjoitin et ei hankittu edes lemmikkiä kun miehen mielestä niihinkin olisi mennyt liikaa rahaa. Haluan lemmikin ja lapsen mutta ne on kaksi eri asiaa. :(
Otatko huomioon mitä lapsi haluaisi vai ajatteletko vain itseäsi ja omia "unelmiasi" 🙄
Hyvä AP!! Toisin kuin monesti luullaan, kyse ei ole vain siitä, että erotaan heti ensimmäisestä riidasta. Se mitä AP:n eksä teki indikoi täydellistä välinpitämättömyyttä AP:n unelmia ja toiveita kohtaan. Eihän sellaiseen suhteeseen voi jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannata lasta tehdä keharin kanssa, joka ei edes ruokaa kykene hommaamaan vaan valittaa vaan nälkää. Sinäkään et kuulosta kovin såkenöivältä. Jättäkää ne geenit nyt vaan jakamatta eteenpäin.
"Jättäkää ne geenit nyt vaan jakamatta eteenpäin."
Tämä on hyvä neuvo. Toivottavasti olet noudattanut sitä itsekin.
Olen, ja suosittelen sitä muillekin. Tämä maailma hukkuu ihmismassaan ja tuhoutuu idioluutioon. Jälkimmäistä tietysti edistin itsekin sillä, etten lisääntynyt ja lisännyt yhteiseen geenipooliin omaa älyäni. Senkin vähän ihmisvajeen paikkaa joku ap:n pariskunnan kaltainen tollo.
Vierailija kirjoitti:
Vierai7lija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana tarina ap! Painostit toista sitoutumaan uuden ihmisen hengestä ja elämästä huolehtimiseen seuraavaksi 18 vuodeksi, toinen sai siitä tarpeekseen joten jätit hänet. Älä liaäänny kenenkään muunkaan kanssa. Lapset eivät ole lemmikkejä.
Vai että mä painostin? Mitähän mies sitten teki? Noh ahdisti mut nurkkaan, pakotti, huusi ja yritti saada mua luopumaan unelmista ja tottelemaan kaiken mitä vain mies halusi. Ei enää koska jätin sen ja muutin pois. Mä typerä luulin että mies rakastaa ja haluaa samaa kuin mä, mutta mies tässä oli ilkeä ja itsekäs kakara. Tuon sian kanssa en ainakaan lisäänny, joten saat säkin mielenrauhan. Unelmastani en luovu ja miten kehtaat edes sanoa että vertaisin lapsia kuin lemmikkejä. Käsitit varmasti väärin, kun kirjoitin et ei hankittu edes lemmikkiä kun miehen mielestä niihinkin olisi mennyt liikaa rahaa. Haluan lemmikin ja lapsen mutta ne on kaksi eri asiaa. :(
Otatko huomioon mitä lapsi haluaisi vai ajatteletko vain itseäsi ja omia "unelmiasi" 🙄
Miten AP voisi ottaa lapsen toiveet huomioon ennenkuin tämä on syntynyt? Ehkä lspsi iloitsee mahdollisuudestaan elää ja kokea, vaikka se ei olisikaan pelkkää ruusuilla tanssimista kehdosta hautaan.
Juuri tätä "argumentointisi" on. Minä kirjoitan jotain ja sinä toistat sanomani minua vastaan. Et osaa kommentoida, vain kopioida. Ei mitään omaa, kuin lammas.
Ajattelet jo, kuinka vastaat. Itsehän olet ja itsehän ajattelet. Juupas, eipäs, juupas. Mukavaa loppu päivää sinulle! Lähden tekemään jotain kehittävää, vaikka lisää lapsia! Katsotaan kuinka et pysty olemaan vastaamatta tähän kuin kopioimalla tai etsimällä kirjoitusvirheitä.;)