Veljellä ulosotossa velkaa 100 000e entä kun tulee perintö mitä teemme?
Isällä ei ole juuri fyrkkaa. Omistaa mökin arvo 50000e ja asunto 120 000e. Meitä on kolme sisarusta . Jos veli saa perinnöstä kolmanneksen niin miten vouti perii sennulosotossa? Onko meidän pakko myydä asunto ja mökki yhden hunsvotin takia että voisi saa rahansa kun sisko haluaa mökin ja mä asunnon? Vai onko paras että veli ei vaan ota perintöä lainkaan?
Kommentit (116)
Onko perinnönjättäjä jo kylmä vai lämmin?
Miten te toimisitte, jos veli ei olisi ulosotossa? Nythän siskoosi haluaa 50 000€ arvoisen mökin ja sinä 120 000€ arvoisen talon ja veli saisi mitä? Millä tavoin tuo nyt olisi kenellekään oikein? Jos veljellä ei olisi ulosotossa mitään niin sinä maksaisit veljen ulos talosta, eikö? Tai sitten veli omistaisi siitä puolet, mutta mitäs jos hän haluaisi myydä sen ja ottaa rahana? Ja asuisitko sinä siinä talossa sitten ilmaiseksi, vaikka se on puoliksi veljen talo?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa veljen kieltäytyä perinnöstä. Niin kannattaa tehdä, jollei halua , että vouti vie kaiken. Jos lapsia niin kieltäytyy perinnöstä heidän hyväkseen.
Tuttavapiirissä tällainen tapaus. Perinnönjaot menivät sujuvasti, sen ulosotossa olevan osuus menikin hänen lapsilleen ja vouti jäi nuolemaan näppejään
Ketjun paras ja järkevin neuvo ja saa eniten alapeukkuja 🤔. Mutta täällä näyttää olevan normaalia.
sivusta seurannut.
Kikkailette isältänne haluamanne lahjana tai alihintaan+lahjana jättäen hallintaoikeuden isällenne ja sulkien nämä pois ennakkoperinnöstä lahjasopparissa.
Vierailija kirjoitti:
Miten te toimisitte, jos veli ei olisi ulosotossa? Nythän siskoosi haluaa 50 000€ arvoisen mökin ja sinä 120 000€ arvoisen talon ja veli saisi mitä? Millä tavoin tuo nyt olisi kenellekään oikein? Jos veljellä ei olisi ulosotossa mitään niin sinä maksaisit veljen ulos talosta, eikö? Tai sitten veli omistaisi siitä puolet, mutta mitäs jos hän haluaisi myydä sen ja ottaa rahana? Ja asuisitko sinä siinä talossa sitten ilmaiseksi, vaikka se on puoliksi veljen talo?
Tunteet ja perinnönjako olisi hyvä pitää erillään, niin vaikeaa kuin se monesti onkin. Perintö on omaisuutta, jota verotetaan ja ulosmitataan riippumatta lapsuusmuistoista ja tunnearvoista.
Veli kieltätyy perinnöstä. Siskot perii, antavat sit veljelle käteistä sopivasti.
Voudille ei jää mitään, jos tosiaan kieltäytyy ajoissa.
Maksatte ensin perintö verot mitä määrätään sitten kulut mitä on niistä ja niiden verot kiinteistöverot ja sähköt sitten mitä jää jaetaan teidän kesken lain mukaan mutta jos sovitte voitte tietysti maksaa sen hänen osuutensa rahassa hänelle ja hän maksaa sillä velkansa tai voitte pitää kolmessa osassa jakamatta ja hän omistaa siitä osan silti mutta maksaa itse velkojaan. Hänen osuus jää hänen lapsilleen. Perintö verot on niin kovat että niitä pitää miettiä miten te ne hoidatte jos ette myy asuntoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa veljen kieltäytyä perinnöstä. Niin kannattaa tehdä, jollei halua , että vouti vie kaiken. Jos lapsia niin kieltäytyy perinnöstä heidän hyväkseen.
Tuttavapiirissä tällainen tapaus. Perinnönjaot menivät sujuvasti, sen ulosotossa olevan osuus menikin hänen lapsilleen ja vouti jäi nuolemaan näppejään
Perinnöstä EI VOI LUOPUA KENENKÄÄN HYVÄKSI.
Juuri näin. Perinnöstä voi luopua, mutta sitä ei luopuja voi määritellä, kenelle se menee. Se jaetaan normaalin perimisjärjestyksen mukaan seuraajille. Jos siis perinnöstä luopujalla on lapsia, silloin se menee heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa veljen kieltäytyä perinnöstä. Niin kannattaa tehdä, jollei halua , että vouti vie kaiken. Jos lapsia niin kieltäytyy perinnöstä heidän hyväkseen.
Tuttavapiirissä tällainen tapaus. Perinnönjaot menivät sujuvasti, sen ulosotossa olevan osuus menikin hänen lapsilleen ja vouti jäi nuolemaan näppejään
Ketjun paras ja järkevin neuvo ja saa eniten alapeukkuja 🤔. Mutta täällä näyttää olevan normaalia.
Kenen kannalta paras ja järkevin? Eikö monissa vastauksissa ole perusteltu kuinka lyhytnäköistä tällainen hetkellinen velkojenmaksun välttely kokonaisuutta ajatellen voi olla?
sivusta seurannut.
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa veli ei voi kieltäytyä perinnöstä ilman voudin lupaa. Ensin menee perintövero ja loppu voudille. Perikunta voi ostaa voudilta hunsvotin osuuden omaisuudesta. Jos pimitätte voudin perinnön ja jäätte kiinni, olette itsekin voudin listoilla.
Ei pidä paikkaansa. Perinnöstä luopumiseen ei todellakaan tarvita voudin lupaa ja sillä voi jättää voudin nuolemaan näppejään. Perinnöstä luopuminen voi kyllä myöhemmin estää esim. velkajärjestelyyn pääsyn.
Kaikkein selkeintä on, jos perittävä tekee testamentin ja jättää ulosotossa olevan perinnöttä. Siihen ei pääse käsiksi kukaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa veljen kieltäytyä perinnöstä. Niin kannattaa tehdä, jollei halua , että vouti vie kaiken. Jos lapsia niin kieltäytyy perinnöstä heidän hyväkseen.
Tuttavapiirissä tällainen tapaus. Perinnönjaot menivät sujuvasti, sen ulosotossa olevan osuus menikin hänen lapsilleen ja vouti jäi nuolemaan näppejään
Itselleen hän vain vahinkoa teki. Velat jäivät edelleen maksamatta, ulosotto jatkuu, eikä velkajärjestelyyn välttämättä pääse, kun ei voi todistaa, että olisi yrittänyt kaikin keinoin maksaa velkojaan.
Ei välttämättä tehnyt vahinkoa itselleen. On tilanteita, joissa sinne velkajärjestelyyn ei ole muutenkaan mitään mahdollisuutta päästä ja jos velka on niin suuri, että sitä ei saa koskaan maksettua, on aivan turha heittää omaisuutta hukkaan voudille ja velkojille. Fakta kun on se, että kyllä se raha vaan lämmittää mieltä paljon enemmän esim. omien lasten kukkarossa kuin voudin kukkarossa.
Mutta sen verran tuohon alkuperäiseen korjauksena, että perinöstä ei luovuta kenenkään hyväksi. Siitä luovutaan ehdoitta. Mutta toki jos ulosotossa olevalla on lapsilleen, se menee hänen lapsilleen normaalissa perimisjärjestyksessä.
Nimimerkkisi kertoo jo kaiken oleellisen käytettävissänne olevista ongelmanratkaisukeinoista 😂
Lasketaan yhteensä sitten jaetaan. Joka on velkaa maksaa velkansa tietysti. Aina perheissä on ahneita toiset taas tuhlaa kaiken. Toisia huijataan toiset pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa veljen kieltäytyä perinnöstä. Niin kannattaa tehdä, jollei halua , että vouti vie kaiken. Jos lapsia niin kieltäytyy perinnöstä heidän hyväkseen.
Tuttavapiirissä tällainen tapaus. Perinnönjaot menivät sujuvasti, sen ulosotossa olevan osuus menikin hänen lapsilleen ja vouti jäi nuolemaan näppejään
Mikäli kieltäytyy perinnöstä joko omaksi tai toisen eduksi niin tuo ei toimi. Vouti ottaa aina omansa.
Kyllä se vaan toimii, sori.
Ei muuten toimi. Viime vuodelta kokemusta siskoni kohdalta joka siirsi perinnön lapselleen. Ei se ihan niin mennytkään vaikka vouti oli vasta yli puoli vuotta perässä. Tuossa on pöydällä kirje ulosotosta joka on salassa pidettävä ja sitä ei saa luovuttaa edelleen. (JulkL 24 pykälä 23 kohta) Lukee siinä.
Niin. Vitsi kun on siinä, että se ei ole perinnöstä luopumista, jos sen perinnön nimeomaisesti siirtää lapsilleen. Siitä perinnöstä pitää luopua ehdoitta. Silloin se jaetaan se perintö automaattisesti seuraavalle perimisjärjestyksessä. Käytännössä siis lapsille.
Kyllä, se nimen omaan toimii, mutta se pitää tehdä oikein eli perinnöstä luovutaa ehdoitta. Sitä ei siirretä kenellekään.
Ja mitä ihmettä sinä välität tippaakaan jostain voudin salassapitoulinoista?
Vierailija kirjoitti:
Miten te toimisitte, jos veli ei olisi ulosotossa? Nythän siskoosi haluaa 50 000€ arvoisen mökin ja sinä 120 000€ arvoisen talon ja veli saisi mitä? Millä tavoin tuo nyt olisi kenellekään oikein? Jos veljellä ei olisi ulosotossa mitään niin sinä maksaisit veljen ulos talosta, eikö? Tai sitten veli omistaisi siitä puolet, mutta mitäs jos hän haluaisi myydä sen ja ottaa rahana? Ja asuisitko sinä siinä talossa sitten ilmaiseksi, vaikka se on puoliksi veljen talo?
no jos veli ei ota perintöä vastaan ja hänellä on lapsia, veljen osuus siirtyy lapselle tai lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ulosotossa huomatavasti enemmän, tosin olen ainoa lapsi.
Asiat järjestetty niin että perintö hyppää ylitseni suoraan lapsilleni.
Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuu niistä kenelle olet velkaa ja he eivät saa rahojaan, kun olet jättänyt maksamatta ja sitten kun olisi mahdollisuus, niin et silloinkaan hoida velvollisuuttasi kuten kuuluisi.
Jos valittavana on velkojat ja omat lapset, eipä tuo valinta vaikea ole, kumman etua noista ajan. Se on vaan voi voi.
Mikä ilo veljelle olisi luovuttaa perintönsä pois? Velat ei lyhene, eikä mikään takaa että vävyt ja miniät tulevaisuudessa antaisivat käyttää mökkiä tai taloa, joka on lapsille siirretty?
Kun maksaa perinöllä velkojaan ja hankkituu loppuveloista velkajärjestelyyn, niin saa aloittaa velattomana alusta 3-5 vuoden kuluttua. Voi ostaa omat talot, sen sijaan että odottelee 15 vuotta velkojen vanhenemista luottotiedottomana ulosotossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa veljen kieltäytyä perinnöstä. Niin kannattaa tehdä, jollei halua , että vouti vie kaiken. Jos lapsia niin kieltäytyy perinnöstä heidän hyväkseen.
Tuttavapiirissä tällainen tapaus. Perinnönjaot menivät sujuvasti, sen ulosotossa olevan osuus menikin hänen lapsilleen ja vouti jäi nuolemaan näppejään
Mielestasi ihan ok et veli on elanyt 100000€ yli varojensa ja sitten keplottelee niin etta vouti jaa nuolemaan nappejaan? Kuvottavaa
Mieti mitä puhut. Ihmiset velkaantuu erilaisista syistä. Joku on mennyt takaamaan lainan tai tehnyt lama-aikana konkurssin, milloin pankit olivat aivan täydellisen törkeitä pas-kiaisia. Ja vaikka olisi rilluttanut 100 000€, se todellinen velka on murto-osa siitä. Korot juoksee summan päälle ihan tyhjästä.
Lamasta on aikaa jo niin paljon että ne velat on hoidettu.
Perintövero on kyllä ikävä juttu. Itselle lankeaa maksettavaksi 40 000 e.
Yleensä kun velkasummat on tuollaisia 6-numeroisia niin niitä ei ole perimässä yksityishenkilö vaan lainaa antanut pankki.
Normaali kaava on se että velallisella on ollut yritys, jonka lainoja hän on henkilökohtaisesti taannut. Firma on mennyt nurin ja pankki vaatii saatavia velalliselta.