Lue keskustelun säännöt.
Älyllisesti tyhmän ihmisen tunnusmerkkejä
06.07.2021 |
Laukoo näkemyksiään totuuksina, vaikka keskustelun aihepiirin määritelmistäkään ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen. Näkemys naulitaan ja paalutetaan paikoilleen, kunhan tietyt loogiset perusedellytykset täyttyvät. Sen jälkeen ajattelu lopetetaan - ehkä koska se koetaan "turhana jahkaamisena"? Tietoisuus siitä, että kaksi vastakkaista näkemystä voisi olla yhtäaikaisesti aivan yhtä totta, tuntuu olevan kehittymätön.
Kommentit (675)
Äly on eri kuin ÄO, koulutustaso jne., etten tiedä mitä esität, ja se johtunee siitä, että et tiedä mitä uskomus on (käytännössä totuuden synonyymi, psykologisista, ei-älyllisistä syistä johtuen). Jokaisella on jumalansa, eikä niistä, politiikasta, mistään kannata kiistellä. Riittää kun törmää esteeseen, niin se on sitten siinä; sitä on turha jankata lisää millään perusteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.
Minä en nauraisi tunneälykkyydelle. Se on älykkyyden laji, jota elämässä tarvitaan hyvinvoinnin tuottamiseen ja työssä menestymiseen keskimäärin huomattavasti enemmän kuin kuviopäättelytyyppistä älyä. Miten voi menestyä ja tuottaa hyvinvointia elämässä, jollei ole kykyä esimerkiksi empatiaan tai ei osaa tulkita muiden motiiveja. Näin tulee aina höynäytetyksi tai vastineeksi tuottaa vahinkoa muille. . Samoin joku tekee kymmeniä, satoja miljoonia rahaa menestymällä urheilussa. Mihin tällainen henkilö tarvitsee erinomaisia tuloksia kuviopäättelyssä, tosin ne eivät toisiaan sulje poiskaan. Toinen elättää itsensä musikaalisuudella. Toki älykkyys ja tunneäly voivat asua samassa päässä ja useimmiten asuvatkin tutkimusten mukaan (poislukien neurologiset poikkeavuudet). Useimmiten älykkäät ovat monilahjakkaita ja tunneälykkäitä. Älykkyys tukee lahjakkuutta ja auttaa kehittymään siinä mihin ryhtyy. Älykkyys on voima lahjakkuuden taustalla. Älykkyys ja herkkyys kulkevat useimmiten käsi kädessä. Älykäs myös ymmärtää, että äly on pitkälle geneettistä. Siksi hän ei naureskele muille. Kyky käyttää älykkyyttä ja lahjakkuutta on mahdollista vain työnteon kautta. Hyöty älykkyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle saadaan vain työnteon ja tunneälyn yhdistelmänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.
Minä en nauraisi tunneälykkyydelle. Se on älykkyyden laji, jota elämässä tarvitaan hyvinvoinnin tuottamiseen ja työssä menestymiseen keskimäärin huomattavasti enemmän kuin kuviopäättelytyyppistä älyä. Miten voi menestyä ja tuottaa hyvinvointia elämässä, jollei ole kykyä esimerkiksi empatiaan tai ei osaa tulkita muiden motiiveja. Näin tulee aina höynäytetyksi tai vastineeksi tuottaa vahinkoa muille. . Samoin joku tekee kymmeniä, satoja miljoonia rahaa menestymällä urheilussa. Mihin tällainen henkilö tarvitsee erinomaisia tuloksia kuviopäättelyssä, tosin ne eivät toisiaan sulje poiskaan. Toinen elättää itsensä musikaalisuudella. Toki älykkyys ja tunneäly voivat asua samassa päässä ja useimmiten asuvatkin tutkimusten mukaan (poislukien neurologiset poikkeavuudet). Useimmiten älykkäät ovat monilahjakkaita ja tunneälykkäitä. Älykkyys tukee lahjakkuutta ja auttaa kehittymään siinä mihin ryhtyy. Älykkyys on voima lahjakkuuden taustalla. Älykkyys ja herkkyys kulkevat useimmiten käsi kädessä. Älykäs myös ymmärtää, että äly on pitkälle geneettistä. Siksi hän ei naureskele muille. Kyky käyttää älykkyyttä ja lahjakkuutta on mahdollista vain työnteon kautta. Hyöty älykkyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle saadaan vain työnteon ja tunneälyn yhdistelmänä.
"Tunneälyä" kutsuttiin ennen huomaavaisuudeksi ja käytöstavoiksi. Kaikkia ei vain kiinnosta ajatella toisten tunnemaailmaa, se ei ole tyhmyyttä.
Yksi pahimmista tyhmyyden piirteistä on kyvyttömyys muuttaa käsitystään asioista, vaikka esitellään perusteluita ja todisteita siitä, että asia onkin eri tavalla kuin henkilö oli ajatellut. Tyhmät eivät siis koskaan muuta mieltään tai päivitä tietojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, kuinka paljon sen intin pällitestin tuloksesta pitää paikkansa?
Tyhmä on se joka sanoo muita tyhmäksi tietenkin onhan se viisaskin tänne syntynyt toisen ihmisen alapäästä lukutaidottomana ja pitänyt sille opettaa sanoja ja numeroita. Kysehän on siitä mitä opetetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmintä on psykologiset kaaviot mitä muut lukee aitoina. Ei ole pakko uskoa niitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.
Minä en nauraisi tunneälykkyydelle. Se on älykkyyden laji, jota elämässä tarvitaan hyvinvoinnin tuottamiseen ja työssä menestymiseen keskimäärin huomattavasti enemmän kuin kuviopäättelytyyppistä älyä. Miten voi menestyä ja tuottaa hyvinvointia elämässä, jollei ole kykyä esimerkiksi empatiaan tai ei osaa tulkita muiden motiiveja. Näin tulee aina höynäytetyksi tai vastineeksi tuottaa vahinkoa muille. . Samoin joku tekee kymmeniä, satoja miljoonia rahaa menestymällä urheilussa. Mihin tällainen henkilö tarvitsee erinomaisia tuloksia kuviopäättelyssä, tosin ne eivät toisiaan sulje poiskaan. Toinen elättää itsensä musikaalisuudella. Toki älykkyys ja tunneäly voivat asua samassa päässä ja useimmiten asuvatkin tutkimusten mukaan (poislukien neurologiset poikkeavuudet). Useimmiten älykkäät ovat monilahjakkaita ja tunneälykkäitä. Älykkyys tukee lahjakkuutta ja auttaa kehittymään siinä mihin ryhtyy. Älykkyys on voima lahjakkuuden taustalla. Älykkyys ja herkkyys kulkevat useimmiten käsi kädessä. Älykäs myös ymmärtää, että äly on pitkälle geneettistä. Siksi hän ei naureskele muille. Kyky käyttää älykkyyttä ja lahjakkuutta on mahdollista vain työnteon kautta. Hyöty älykkyydestä yksilölle ja yhteiskunnalle saadaan vain työnteon ja tunneälyn yhdistelmänä.
"Tunneälyä" kutsuttiin ennen huomaavaisuudeksi ja käytöstavoiksi. Kaikkia ei vain kiinnosta ajatella toisten tunnemaailmaa, se ei ole tyhmyyttä.
"Tunneäly" on enemmänkin taito, joita on kyllä mahdollisuus kartuttaa. Älykkyyttä taas ei voi harjotella. Totta kai on mahdollista, että normaaliälyisellä voi heiketä väliaikaisesti kognitio johtuen traumoista, masennuksesta jne. jos niihin ymmärretään puuttua ajoissa ja katsoa kokonaistilannetta. Joillekin voi juuri tulla tuo heikkolahjaisuus-diagnoosi, kun ei huomatakaan nuoren masennusta vaan luullaan ongelmien johtuvan monialaisista oppimisvaikeuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.
No eihän nykyään saa puhua ihmisten eroista muutenkaan. Ei saa puhua aivojen eroista sukupuolten välillä, ei saa puhua mustien älykkyysosamäärästä jne. Saako enää edes numeroina arvioida äo:ta? Olen kuullut puhuttavan, että psykologi voi lausunnossaan mainita hahmotuksen olevan tuota ja tätä, kielelliset taidot sitä ja tätä jne. Miten ulkomailla mitataan äo? Sanoin vai numeroin?
Suomalaiset: lammasmaisia auktoriteettiuskovaisia. Pitävät Suomen hallitusta parhaana, vaikkei ole mitään hyvää tuonut käytännössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan opena kommentoin, että matalasta älykkyydestä on tehty tabu. Sai sitä alkuun olla hämillään, että mistä sanankäänteistä minä voin päätellä nuoren pulmien syyt lausuntojen kertoessa haasteita olevan asioissa x ja y. Aina vain hymyilyttää lukea psykologin lausunnosta: "Prosessointinopeus erittäin heikkoa". Ikävä asia kauniisti ilmaistuna. Eihän tuo nyt vielä kerro mitään. Jos diagnoosina on laaja-alaiset oppimisvaikeudet = matala älykkyys. Näillä hyvin heikoilla vaikeudet alkaa jo siitä, ettei ymmärretä edes tehtävänantoa. Monet lähenevät toimintakyvyltään kehitysvammaista, mutta eivät silti ole tarpeeksi vammaisia ollakseen oikeutettuja erityispalveluihin. Heille peruskoulu on ihan rääkkäystä, eikä ole erityisopetuksen taikakaan auttanut vaikka on miten paljon tuettu ja autettu. Nämä nuoret jäävät täysin heitteille aikuisina johtuen yhteiskunnan monimutkaistumisesta, kun ei edes ne arjen asiatkaan luonnistu Kelan hakemuksista alkaen.
Kommentoin tähän vain tuota Kela vertausta. Tiedän itse kokemuksesta ja olen kuullut myös muiden suusta (korkeakoulutus) ettei Kelan kanssa asiointi ole aina ihan yksinkertaista je helppoa hommaa joskus jopa uskomattoman vaikeaa. Vertauksesi siis ontuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan opena kommentoin, että matalasta älykkyydestä on tehty tabu. Sai sitä alkuun olla hämillään, että mistä sanankäänteistä minä voin päätellä nuoren pulmien syyt lausuntojen kertoessa haasteita olevan asioissa x ja y. Aina vain hymyilyttää lukea psykologin lausunnosta: "Prosessointinopeus erittäin heikkoa". Ikävä asia kauniisti ilmaistuna. Eihän tuo nyt vielä kerro mitään. Jos diagnoosina on laaja-alaiset oppimisvaikeudet = matala älykkyys. Näillä hyvin heikoilla vaikeudet alkaa jo siitä, ettei ymmärretä edes tehtävänantoa. Monet lähenevät toimintakyvyltään kehitysvammaista, mutta eivät silti ole tarpeeksi vammaisia ollakseen oikeutettuja erityispalveluihin. Heille peruskoulu on ihan rääkkäystä, eikä ole erityisopetuksen taikakaan auttanut vaikka on miten paljon tuettu ja autettu. Nämä nuoret jäävät täysin heitteille aikuisina johtuen yhteiskunnan monimutkaistumisesta, kun ei edes ne arjen asiatkaan luonnistu Kelan hakemuksista alkaen.
Kommentoin tähän vain tuota Kela vertausta. Tiedän itse kokemuksesta ja olen kuullut myös muiden suusta (korkeakoulutus) ettei Kelan kanssa asiointi ole aina ihan yksinkertaista je helppoa hommaa joskus jopa uskomattoman vaikeaa. Vertauksesi siis ontuu.
Joo, se on kyllä vaikeaa normaaliälyisillekin ja tuntuu, ettei edes Kelassakaan aina ymmärretä ammattisanastoa tai kapulakieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
millä muulla tavalla voi olla tyhmä kuin älyllisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppimisvaikeudet joissain aineissa ei ole mikään ehdoton totuus kenenkään älykkyydestä.
Tiedän monia lapsia, joilla on ongelmia vaikka äikässä tai matikassa mutta ne on muuten todella älykkäitä.
Ei heikkolahjainen esim. osais käyttää tietokonetta tai pelata todella vaikeuta pelejä.
Siitä huolimatta, että äikkä ei sujuMinä taas heikkolahjaisena (oikea diagnoosihan on laaja-alaiset oppimisvaikeudet) sain keskitason tulokset matriisitehtävästä psykologin teettämästä testistä. Kutsun sitä Mensa-testiksi, koska tein joskus vitsillä ilmaistestin ja idea oli kyseisessä testiosiossa sama kuin Mensan ilmaisversiossa: mikä kuvio sopii jatkamaan edellistä kuviota. Ehkä kasvaminen pelien äärellä on kartuttanut tätä taitoa, ja olen jopa voittanut kerran elämässä Tetriksen SM-kilpailun. Tietokonettakin olin oppinut käyttämään jopa vanhempiani paremmin ollessani lapsi.
Yleistietokin oli ok, mikä yllätti minut, koska en ole mikään lukemisen mestari. Muuten olin aivan ulalla siitä, että Suomessa on tasan yhden Nobelin saanut suomalainen kirjailija tai Suomen kansallisurheilulaji on pesäpallo, jonka sain painettua googlaamalla kalloon. Naurakaa vain, sillä tiedän itsekin olevani naispuolinen Homer Simpson - yhtä tyhmä ja laiska, mutta toisaalta liian älykäs niilo22:en kaltaiseksi hölmöksi, "koko kansan pelleksi".
Osaan myös hoitaa arkiset asiat itse, vaikka en ole kodinhoidon mestari. Tiedän, että missään tilanteessa ei tule ottaa pikavippejä, enkä ikinä ottaisi, vaikka söisin pieniä kiviä elääkseni. Elän sitten vaikka köyhäillen, sillä olen nähnyt suuria korkoja muuallakin kuin kenkieni pohjien alta. En halua koskaan itseäni toisen luokan kansalaisen asemaan, jollaiseen luottotiedoton joutuu vrt. murhamieheen tai raiskauksesta tuomittuun henkilöön, jotka tuomionsa lusivat nopeiten.
Ironisinta tässä heikkolahjaisessa naisessa on se, että hän arvostaa enemmän rationaalisuutta kuin tunteilua, joista jälkimmäistä ei pitäisi sekoittaa päättäessämme isoista asioista. Kuten olemme nähneet esim. mitä seuraa, kun hoivavietin pauloissa ra(a)jat avataan kenelle tahansa päänleikkaajalle.
No mitä tunnen itse heikkolahjaisia, joilla on oikeasti diagnoosi laaja-alaisista oppimisvaikeuksista, niin kyllä heille se Tetriskin on vaikeaa pelattavaksi eikä edes helposta aloittaminenkaan kartuta taitoa. Sama juttu myös päivittäisten asioiden kanssa minkä takia koti on sotkuinen ja tietokoneen käyttö on myös vaikeaa, minkä takia on mahdotonta selviytyä yhteiskunnasta kun palvelut sähköistyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.
No eihän nykyään saa puhua ihmisten eroista muutenkaan. Ei saa puhua aivojen eroista sukupuolten välillä, ei saa puhua mustien älykkyysosamäärästä jne. Saako enää edes numeroina arvioida äo:ta? Olen kuullut puhuttavan, että psykologi voi lausunnossaan mainita hahmotuksen olevan tuota ja tätä, kielelliset taidot sitä ja tätä jne. Miten ulkomailla mitataan äo? Sanoin vai numeroin?
Se on tätä nykyajan woketusta ja cancelointia. Johan jo kehitysvammaisten tukiliitossakin puitiin, että mikä olisi sopivampi termi kehitysvammaisen sijaan. Oli ehdotettu erityistä, meikäläistä, kehitysrajoitteista ja oppimisvaikeutta. Just joo, että alettaisiin puhumaan kehitysvammasta oppimisvaikeuksina, joka kattaa lukihäiriön, hahmotushäiriön ja dyskalkulian. Kiva sitten niille lukihäiriöisille, jotka joutuvat selittämään, että eivät ole älyllisesti muita alempana vaikka lukeminen ja kirjoittaminen eivät ole vahvoja alueita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.
No eihän nykyään saa puhua ihmisten eroista muutenkaan. Ei saa puhua aivojen eroista sukupuolten välillä, ei saa puhua mustien älykkyysosamäärästä jne. Saako enää edes numeroina arvioida äo:ta? Olen kuullut puhuttavan, että psykologi voi lausunnossaan mainita hahmotuksen olevan tuota ja tätä, kielelliset taidot sitä ja tätä jne. Miten ulkomailla mitataan äo? Sanoin vai numeroin?
Suomalainen yhteiskunta pyörii keskinkertaisuuksien mukaan. Ei täällä huiput ja heikot loista. Johan jo peruskoulusta näemme, kuinka se tarjoaa liikaa haastetta heikoille ja liian vähän haastetta huipuille. Edes yliopistossakaan huiput ei pääse toteuttamaan potentiaaliaan. Se on keskinkertaisuuksien tyyssija.
Erityisen huolestuttavaa on yksinkertaisten avustavien katoaminen tästä yhteiskunnasta. Ei heikkolahjaisuus ole kadonnut minnekään, vaan huolestuttavaan suuntaan on nuorten luku- ja kirjoitustaito kehittynyt. On toki mahdollista, että peruskoulu tekee nuorista "heikkolahjaisia". Nykykoulussahan on oikein viidakon lait, joten ei siellä kukaan mitään opi. Suoraan sanottuna säilytyspaikka nuorille, jotta vanhemmat voisi keskittyä työhön ja puhelimeensa. Eipä ihme, kun nuorten pahoinvointi on lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.
Minä olen miettinyt ihan samaa johtuen siitä, että itse sain matriisitehtävästä keskitason tulokset pari vuotta sitten tehdystä koulupsykologin testistä. Moni kun minulle on kirjoittanut älykkyyden olevan juurikin sitä loogista päättelykykyä, vaikka kuinka olisi epätasaiset tulokset ja oppimisvaikeuksia joka alueella.
Luulisi psykologien tuollaisen seikan tajuavan ja ajattelevan, että vaikeuteni ovat enemmän neuropsykiatrista oireyhtymää kuin laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, joista minulla on jälkimmäinen diagnoosi autismin lisäksi.
Onhan esim. hahmotushäiriöisiä ihmisiä, jotka eivät välttämättä pärjää kuviopäättelyssä, mutta voivat olla esim. kielellisesti lahjakkaita. Vaatihan se kielellinen lahjakkuuskin vähintään keskinkertaista älykkyyttä, jos siis puhutaan jo lukiolaisen tasoisesta osaamisesta.
Ja oma mielikuva on ollut pitkään, että loogisen päättelykyvyn hallitsevat vain matemaattisesti lahjakkaat ihmiset, mitä taas itse en ole suorittaessani peruskoulun matematiikan yksilöllistetysti. Hyvä, kun edes peruslaskutoimituksia osaan laskea, ja kassallakin olen pärjännyt ilman, että tilityksessä kukaan olisi huomannut mitään poikkeavaa.
Ainakin se, ettei ymmärrä milloin vastapuoli tietää asiasta paljon enemmän kuin itse. Alkaa opettamaan ammattilaista. Se jos mikä on noloa. Olen itse ollut sairaanhoitajana todistamassa miten potilas pätee erittäin ammattitaitoiselle lääkärille täysin puuta heinää. Kyseinen lääkäri on omalla erikoisalallaan erittäin arvostettu ja tunnettu maailmallakin. Voi myötähäpeä kun joku Pera Perähikiältä luulee tietävänsä paremmin miten asiat hoituu.
Onko niin, että kuviopäättelytestit todellakin ovat sitä puhdasta älykkyyttä? Sitä kun on monesti kuultu. Kuka sitten lopulta onkaan oikeassa... Älykkyyskin tuntuu jakavan mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hyvin älykkäät voivat sulattautua keskinkertaisten joukkoon ja vähiten älykkäimmät (siis ihan oikeasti jo heikkolahjaiset) syrjäytyvät rauhassa. Nykyään tuota älykkyyden käsitettä yritetään laajentaa ja sen kategorioihin on laitettu mm. urheilullisuus, musikaalisuus, vaikka nuohan ovat enemmänkin lahjakkuuden lajeja tai taitoja. Tunneäly on myös yksi asia, joka saa minut vain nauramaan.