Tyttäreni on heikkolahjainen ja syrjäytynyt
17v tyttöni on heikkolahjainen ja syrjäytynyt. Hän keskeytti lukion viime vuonna eikä ole sen jälkeen hakenut minnekään patisteluista huolimatta, on masentunut eikä hyväksy diagnoosiaan. Hänelle diagnoosi oli iso shokki eikä ole sen jälkeen halunnut tehdä elämällään yhtään mitään, sanoo että odottaa kuolemaa koska ei uskalla itse päättää päiviään. Makaa sängyssä päivät pitkät ja syö mitä sattuu, ei huolehdi itsestään lainkaan eikä koskaan käy missään.
Miten tuota saisi vähän potkittua liikkeelle?
Terapiassa käy viikottain ja parhaani mukaan yritän tukea mutta mikään ei hänelle kelpaa.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Jos on päässyt lukioon niin miten voi olla heikkolahjainen?
Sano, että siirtyy iltalukioon. Se voi olla parempi kun siellä monenlaista opiskelijaa.
Ja ottaa vaikka jonkun muutaman tunnin työn päiviksi. Jotta voi kustantaa elämistään.
Kannusta ja tue.
Tosiaan, heikkolahjaisellahan on vaikeuksia suoriutua peruskoulusta, ka ei pitäisi riittää lukioon tai vaativampiin/suositumpiin amiksen linjoihin, miten hän yleenä lukioon päätyi?
Jos nuori nainen näyttää hyvältä on isot tissit ym. Niin varmasti pärjää, hommaa vaan varakkaan kunnollisen miehen.
Kyllä se menee niin että jos heikkolahjainen niin silloin on useimmiten vain rasite yhteiskunnalle.
Jos ihminen ei käy töissä niin silloin hän on rasite yhteiskunnalle.
Työtätekevät tuottavat suomelle rahaa, siis ne ketkä kauppaavat tuotteita ja palveluita ulkomaille.
Ärsyttää ne ihmiset ketkä on vain rasitteena yhteiskunnalle ja ne ketkä ei käy töissä.
Sori avautuminen.
Millaisia nuo tuetun asumisen paikat ovat? Minulla on samalla diagnoosilla sukulainen joka asuu peräkammarissa, mutta kun vanhemmista aika jättää ei tule pärjäämään täysin yksin. Eli laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Hänellä näkyy siinä että ala-asteella koulu sujui, mutta sitten taso vaan romahti. Juuri ja juuri pääsi yläasteen ja jatko-opinnot eivät kiinnostaneet. Ihan konkreettisesti miten tuettu asunto hankitaan? Ja miten se tuki siellä käytännössä näkyy?
Niin ja mitä tuollainen tuettu asuminen sitten maksaa? Vai onko tuo kunnan sosiaalitoimen ilmaiseksi järjestämä? Me sukulaiset ollaan huolissaan, asutaan kaukana eikä pystytä hänen arjesta huolehtimaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja mitä tuollainen tuettu asuminen sitten maksaa? Vai onko tuo kunnan sosiaalitoimen ilmaiseksi järjestämä? Me sukulaiset ollaan huolissaan, asutaan kaukana eikä pystytä hänen arjesta huolehtimaan.
En ole eläessäni asunut tuetusti vaikka olen ap. n tyttären kaltainen tapaus. Osaan ihan hyvin asua yksin. T. Ammattivalittaja
"Ei hyväksy diagnoosiaan"
"Miten tuota saisi vähän potkittua liikkeelle?"
Etpä näemmä itsekään taida hyväksyä?
Just nuohan ON niitä masennuksen oireita, mitä luettelit.
Yksi mikä voi auttaa, on etsiä joku artikkeli missä puhutaan siitä että masennus on normaalia/se on reaktio siihen että kaipaa elämään muutosta. Multa kysyi yksi lääkäri että onko masennus mun mielestä sairaus. Vastasin että tavallaan on ja hän sanoi ettei hänen mielestään se ole. Hän ei vähätellyt masennusta sairautena vaan tarkoitti että se on usein ihan normaali vaihe elämässä. Joskus voi olla huonoja elämänvaiheita tms ja epänormaaliahan se olisi jos silloin ei kokisi asiasta surua.
Sun tytön pitäis löytää elämälleen tarkoitus jostain. Se on ysein hyvin vaikeaa. Tuon ikäinen ei vielä tiedä paikkaansa maailmassa ja siksi moni masentuu. Tuleva elämä voi tuntua kohtuuttomalta.
Patistamisen sijaan kokeile seuraavien kuukausien ajan osoittaa hänelle enemmän rakkautta. Moni vanhempi ajattelee että masentunut on laiska ja tarvitsee painostamista. Mutta oikeasti usein se ainut mitä me tarvittaisiin on se että joku osoittaa rakkautta vaikeassa elämänvaiheessa. Kun saa levätä muutaman kuukauden ja alkaa löytää iloa pienistä asioista, kokeilee jotain uutta - pohjalta voi jopa nousta.
Mä ooon suomi junttti ja pllua saaan ja paljoon.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on myös diagnoosi laaja-alaisista oppimisvaikeuksista ja masennustaustaa, keskeytin myös lukion mielenterveyssyistä.
Kävin ammatinvalintapsykologilla ja vaihdoin amikseen, vuoden päästä valmistun ammattiin ja olen saanut ihan hyvin tehtyä jo sijaisuuksia omalla alallani.Lukion keskeytettyäni hakeuduin vapaaehtoistöiden pariin CV:n koristelemisen vuoksi, ahdisti oma koulun keskeyttäminen ja jotenkin piti kompensoida sitä huonoa oloa.
Vapaaehtoistyöstä sain iloa elämään ja uusia kontakteja, kenties myöhemmin jopa työmahdollisuuksia.Onko tyttärelläsi lääkitystä? Se voisi antaa alkusysäyksen lähteä liikkeelle, saisi hieman voimia ja voisi vaikka aloittaa lenkkeilyn tai muuten yrittää hieman aktivoitua, saisi puhtia elämään ja itsetunto kohenisi hoikistumisen ja paremman kunnon myötä.
Maailma on tyly paikka meille heikkolahjaisille, mutta kovalla työllä pärjää varmasti, kunhan hakeutuu sellaiselle alalle jolle oma kapasiteetti riittää, ettei sitten pettymyksistä lannistu. Jutelkaa tytön kanssa, ei se diagnoosi maailmaa kaada.
Hyvää kesää!
N19
Et sinä ole heikkolahjainen. Kirjoitatkin hyvin. Miten tuollaisia "diagnooseja" saa tehdä? Ap:n tytär on siitä täysin lamaantunut.
Kannattais mennä töihin.
-riku88-
Ei ole kokemusta ADHD lääkkeistä ja en tiedä mistä syystä lapsesi niitä välttelee. Jos kyseessä on joku häpeä juttu, niin tietääkö lapsesi, että Amerikassa (ja varmaan muuallakin) monet yliopistojen opiskelijat käyttävät salaa ADHD lääkkeitä saadakseen parempia oppimistuloksia. Sairasta se tietenkin on, että opiskelu on niin vaativaa, jotta turvaudutaan lääkkeisiin parantaakseen keskittymiskykyä.
Miteeen olis vaikkka muukalaislegiooona.
Miten täällä joku psykologi väittää, ettei enää muka luokitella heikkolahjaisuutta.
Meidän lapsella on lukihäiriö ja neuropsykologi testasi, ettei hän ole heikkolahjainen. Hänellä ei ollu laaja - alaisia oppimisvaikeuksia ja sen vuoksi pääsi luki-kuntoutukseen. (oletan, että heikkolahjisia ei viitsitä kuntouttaa kun heillä akateeminen osaaminen ei ole tärkeää.)
Vierailija kirjoitti:
Miten täällä joku psykologi väittää, ettei enää muka luokitella heikkolahjaisuutta.
Meidän lapsella on lukihäiriö ja neuropsykologi testasi, ettei hän ole heikkolahjainen. Hänellä ei ollu laaja - alaisia oppimisvaikeuksia ja sen vuoksi pääsi luki-kuntoutukseen. (oletan, että heikkolahjisia ei viitsitä kuntouttaa kun heillä akateeminen osaaminen ei ole tärkeää.)
Siten, että sellaista diagnoosia ei enää aseteta. Samoin kuin ei enää diagnosoida debiiliyttä, MBD:tä tai tanssitautia. Jos joku aataminaikuinen neuropsl käyttää vielä termiä heikkolahjainen, hänet voi ohjata täydennyskoulutukseen. Voidaan todeta laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja silloinkin kyllä pohditaan missä ne vahvuudet ovat.
Ura viherhasemmistossa on sopiva heikkolahjaisille. Ei tarvitse ajatella omilla aivoilla.
Vierailija kirjoitti:
Mikä diagnoosi on heikkolahjainen? Itse en sellaisia jakele, vaikka psykologina teen myös kognitiivisen tason tutkimuksia. Onko dg siis masennus vai mikä? Jos on tehty kogn perustutkimus, niin siinä kyllä lähes poikkeuksetta on myös jotain vahvuuksia, vaikka olisi erityisvaikeutta kielellisellä tai visuaalisen hahmottamisen puolella ja yleistaso jäisi alhaiseksi. Onko kognitiivinen profiili käyty läpi niin, että olette sen ymmärtäneet?
Tyttö tarvitsisi tukea siihen, että löytäisi ne asiat, joissa on hyvä ja joista saa mielihyvää. Kaikilta niitä löytyy. Toivottavasti on myös tsekattu nepsypuoli, ettei esim ADHD aiheuta ”heikkolahjaisuutta” eli alenna kognitiivisen tutkimuksen tuloksia keskittymisen vaikeuksien kautta. Myös masennus laskee kognitiivista suorituskykyä. Onko sosiaalisesta taitava vai onko niissä taidoissa puutteita, onko ikätovereita?
Lukiossa pärjääminen ei ole mikään menestymisen mitta. Kun masennus on aisoissa, pääsee lapsi ajan myötä myös kukoistamaan omalla tavallaan. Päästä ensin irti omasta käsityksistäsi siitä, millainen lapsen pitäisi olla. Kun pääset omien uskomusten ohi, pystyt näkemään lapsen hyvät puolet ja olemaan tukena.
Mää luulin että lääkärit tekee diagnooseja, mutta vissiin nykyaikana kun amk on ylempi korkeakoulu ja yliopistoon pääsee amispohjalta niin myös tsygoloogit ja kukkakauppiaat voi tehdä diagnooseja.
Ootko sä tsygologina myös diagnoosin jälkeen määrännyt lääkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Mikä diagnoosi on heikkolahjainen? Itse en sellaisia jakele, vaikka psykologina teen myös kognitiivisen tason tutkimuksia. Onko dg siis masennus vai mikä? Jos on tehty kogn perustutkimus, niin siinä kyllä lähes poikkeuksetta on myös jotain vahvuuksia, vaikka olisi erityisvaikeutta kielellisellä tai visuaalisen hahmottamisen puolella ja yleistaso jäisi alhaiseksi. Onko kognitiivinen profiili käyty läpi niin, että olette sen ymmärtäneet?
Tyttö tarvitsisi tukea siihen, että löytäisi ne asiat, joissa on hyvä ja joista saa mielihyvää. Kaikilta niitä löytyy. Toivottavasti on myös tsekattu nepsypuoli, ettei esim ADHD aiheuta ”heikkolahjaisuutta” eli alenna kognitiivisen tutkimuksen tuloksia keskittymisen vaikeuksien kautta. Myös masennus laskee kognitiivista suorituskykyä. Onko sosiaalisesta taitava vai onko niissä taidoissa puutteita, onko ikätovereita?
Lukiossa pärjääminen ei ole mikään menestymisen mitta. Kun masennus on aisoissa, pääsee lapsi ajan myötä myös kukoistamaan omalla tavallaan. Päästä ensin irti omasta käsityksistäsi siitä, millainen lapsen pitäisi olla. Kun pääset omien uskomusten ohi, pystyt näkemään lapsen hyvät puolet ja olemaan tukena.
Nykyään näiden asioiden kanssa ollaan niin hienotunteisia. Tuli luettua psykologin lausunnosta: "Prosessointinopeus erittäin heikkoa" ja mainittiin laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Edes opettajillekaan tämä ei aukea. Jos noin lukee psykologin lausunnossa, niin se on yhtä kuin matala älykkyys. Ennen puhuttiin heikkolahjaisista. Näille täysin heikoille tehdään helpotusta helpotusten perään ja jäädään isossa ryhmässä muiden jalkoihin oppimatta edes lukemaan ja omaksumaan perustietoa. Peruskoulu on näille kamalaa kidutusta. Käytännössä ovat vammaisia, vaikka teoriassa ovat terveitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä diagnoosi on heikkolahjainen? Itse en sellaisia jakele, vaikka psykologina teen myös kognitiivisen tason tutkimuksia. Onko dg siis masennus vai mikä? Jos on tehty kogn perustutkimus, niin siinä kyllä lähes poikkeuksetta on myös jotain vahvuuksia, vaikka olisi erityisvaikeutta kielellisellä tai visuaalisen hahmottamisen puolella ja yleistaso jäisi alhaiseksi. Onko kognitiivinen profiili käyty läpi niin, että olette sen ymmärtäneet?
Tyttö tarvitsisi tukea siihen, että löytäisi ne asiat, joissa on hyvä ja joista saa mielihyvää. Kaikilta niitä löytyy. Toivottavasti on myös tsekattu nepsypuoli, ettei esim ADHD aiheuta ”heikkolahjaisuutta” eli alenna kognitiivisen tutkimuksen tuloksia keskittymisen vaikeuksien kautta. Myös masennus laskee kognitiivista suorituskykyä. Onko sosiaalisesta taitava vai onko niissä taidoissa puutteita, onko ikätovereita?
Lukiossa pärjääminen ei ole mikään menestymisen mitta. Kun masennus on aisoissa, pääsee lapsi ajan myötä myös kukoistamaan omalla tavallaan. Päästä ensin irti omasta käsityksistäsi siitä, millainen lapsen pitäisi olla. Kun pääset omien uskomusten ohi, pystyt näkemään lapsen hyvät puolet ja olemaan tukena.
Mitä kummaa. Kai sinä nyt sentään heikkolahjaisen twsteissäsi havaitset. Äo tietyn tason alle.
Nykyäänhän termi on laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Sama asia silti.
Ap:n lapsi ei voi olla oikeasti aivan kovin tyhmä, kun keskiarvo peruskoulusta sentään riitti lukioon.
Lapseni kaveri on tuolla diagnoosilla ja toimii lähihoitajana. Meni sinne jonkun parin kuukauden jakson jälkeen hissin sellaisessa oppilaitoksessa, jossa etsitään uraa niille, jotka ei päässeet minnekään.
Näitä takaportin kautta tulleita lähäreitä. Kunhan ei ole töissä vastaamassa lääkepuolesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mi7kä diagnoosi on heikkolahjainen? Itse en sellaisia jakele, vaikka psykologina teen myös kognitiivisen tason tutkimuksia. Onko dg siis masennus vai mikä? Jos on tehty kogn perustutkimus, niin siinä kyllä lähes poikkeuksetta on myös jotain vahvuuksia, vaikka olisi erityisvaikeutta kielellisellä tai visuaalisen hahmottamisen puolella ja yleistaso jäisi alhaiseksi. Onko kognitiivinen profiili käyty läpi niin, että olette sen ymmärtäneet?
Tyttö tarvitsisi tukea siihen, että löytäisi ne asiat, joissa on hyvä ja joista saa mielihyvää. Kaikilta niitä löytyy. Toivottavasti on myös tsekattu nepsypuoli, ettei esim ADHD aiheuta ”heikkolahjaisuutta” eli alenna kognitiivisen tutkimuksen tuloksia keskittymisen vaikeuksien kautta. Myös masennus laskee kognitiivista suorituskykyä. Onko sosiaalisesta taitava vai onko niissä taidoissa puutteita, onko ikätovereita?
Lukiossa pärjääminen ei ole mikään menestymisen mitta. Kun masennus on aisoissa, pääsee lapsi ajan myötä myös kukoistamaan omalla tavallaan. Päästä ensin irti omasta käsityksistäsi siitä, millainen lapsen pitäisi olla. Kun pääset omien uskomusten ohi, pystyt näkemään lapsen hyvät puolet ja olemaan tukena.
Nykyään näiden asioiden kanssa ollaan niin hienotunteisia. Tuli luettua psykologin lausunnosta: "Prosessointinopeus erittäin heikkoa" ja mainittiin laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Edes opettajillekaan tämä ei aukea. Jos noin lukee psykologin lausunnossa, niin se on yhtä kuin matala älykkyys. Ennen puhuttiin heikkolahjaisista. Näille täysin heikoille tehdään helpotusta helpotusten perään ja jäädään isossa ryhmässä muiden jalkoihin oppimatta edes lukemaan ja omaksumaan perustietoa. Peruskoulu on näille kamalaa kidutusta. Käytännössä ovat vammaisia, vaikka teoriassa ovat terveitä.
Ap:n (todennäköisesti kuviteltu) tytär oli kuitenkin lukiossa. Ja jonkun ketjuun vastanneen "tyhmyys diagnoosin" saanut veli oli sisuuntunut ja opiskellut lääkäriksi. Että joopa joo. Jos ap on oikeasti työntänyt tyttären, jolla on oikeasti laaja-alaiset oppimisvaikeudet, lukioon, on äiti varmaan itse heikkolahjainen. Ja kyseessä täytyy olla hyvin pienen paikkakunnan lukio. Sekä yläkoulusta puuttunut kokonaan opo.
Laitoshoitoon.