Nyt se iski: pikkulapsiperhe-ärsytys!!

Kaikki lapseni ovat ikäluokkaa 10-20v ja nautin auringosta mökillä. Saan vain olla ja ei tarvitse keskittyä muitten elämän seuraamiseen ja kommentoimiseen.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 19:39"]

Teille jotka ärsyyntyvät "hössöttämisestä", kertokaapa miten olla hössöttämättä rannalla jos on sellainen uhkarohkea 3v. niinkuin meillä joka on näköjään vailla minkäänlaista itsesuojeluvaistoa? Jos annan hänen vapaasti vipeltää ja sillä tapaa oppia rajoja, hän varmasti  alle kolmen minuutin sisään 1) löytää lasinsirpaleen ja leikkaa sillä jalkansa 2) karkaa tielle ja auton alle 3) hukkuu järveen kun halusi "sukeltaa" laiturilta. Poikaa on vahdittava ja hänen perässään on juostava ja häntä on kiellettävä jatkuvasti tai oikeasti vaarantaa henkensä. Sori vaan jos hössötämiseni ärsyttää. 

[/quote]

Lapsen voisi opettaa tottelemaan aluksi siellä kotosalla mieluummin kuin julkisilla paikoilla.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 22:02"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 19:39"]Teille jotka ärsyyntyvät "hössöttämisestä", kertokaapa miten olla hössöttämättä rannalla jos on sellainen uhkarohkea 3v. niinkuin meillä joka on näköjään vailla minkäänlaista itsesuojeluvaistoa? Jos annan hänen vapaasti vipeltää ja sillä tapaa oppia rajoja, hän varmasti  alle kolmen minuutin sisään 1) löytää lasinsirpaleen ja leikkaa sillä jalkansa 2) karkaa tielle ja auton alle 3) hukkuu järveen kun halusi "sukeltaa" laiturilta. Poikaa on vahdittava ja hänen perässään on juostava ja häntä on kiellettävä jatkuvasti tai oikeasti vaarantaa henkensä. Sori vaan jos hössötämiseni ärsyttää. 

[/quote]

Olen antanut rämäpään kokeilla rajojaan. Kattonut nyt ettei ihan tosi pahasti voi käydä. Alle 2-vuotiaana laski mm suht jyrkkää hiekkamäkeä taaperokärryllä aina. Kummasti ne vaan hiffaa rajansa kun pienestä asti saa kokeilla. Rannalla annan viipottaa mutta pelastusliivit päällä. Kyllä siitä tippumisestakin oppii sitten.

Kaveriperheessä ei 2v saa edes laskea liukumäkeä ilman vanhempaa. On ihan normi rauhallinen lapsi.

[/quote]

No olen kyllä kokeillut mitä tapahtuu kun annan pojan kokeilla rajojaan. Hän on melkein hukkunut rannalla kolme kertaa. Ei opi. Nykyään hän on siellä pelastusliivit päällä vaikka ranta olisi matala. Se ei kuitenkaan suojele häntä auton alle jäämiseltä eli silti pitää juosta perässä. Pahin voi tapahtua ja tapahtuu.  

t. Se hössöttäjä äiti

Lapsia on erilaisia. Helppo sanoa että kasvattakaa ne lapset paremmin. Jotkut lapset ovat todella omatahtoisia ja uhmakkaista varsinkin uhmaikäisinä. Vaikka kuinka yrittää olla johdonmukainen ja seuraamuksia käyttää, he eivät opi eikä tottele. Yksi minun kolmesta lapsesta on tuollainen. Samoilla keinoilla kasvatettu muut lapset kohteliaiksi ja hyvin käyttäytyviksi ja tämä yksi yhä käyttäytyy järkyttävän huonosti rannalla ja muualla. Juoksen tämän yhden perässä ja huudan hänelle. Ja en ole wt vaan hyväpalkkainen kantakaupunkilainen.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 12:17"]

On tullut lämpiminä päivinä vietettyä rannalla aikaa ja olen huomannut itsessäsi, että ärsyynnyn pikkulapsi-perheistä. En niinkään itse lapsista vaan niistä vanhemmista. Jotenkin se aika on ajanut kohdallani ohitse. En jaksaisi enää päivääkään sitä hössötystä vaipoista, maitopulloista, ruokapurkeista, perässä juoksemisesta, kokoaikaisesta vahtimisesta ja kieltämisestä.

Itselläni on 9 ja 11-vuotiaat tytöt ja voitte vain kuvitella kuinka rauhallista heidän kanssaan on olla esim. juuri rannalla. 

Eilenkin sain nauttia auringosta rauhassa lueskellen ja välillä torkahtaen. Siinä sitten seurailin välillä, kun mammat ja isit juoksi pientensä perässä veden rajassa sinne tänne ja kiellot kaikui pitkin rantoja. Ja se hössötys: älä mene, onko vaippa kuiva, tule Nico tänne, älä mene sinne, ei saa koskea, ei saa heittää hiekkaa, ei saa roiskia vettä JNE.

No, aikansa kutakin. Minun kohdallani pikkulapsiaika on TODELLA taaksejäänyttä elämää. Tässä alkaa vähitellen siirtyä pikkulapsivapaisiin rantoihin, ravintoloihin, hotelleihin jne. Ei vaan enää jaksa sitä hössötystä. 

Nyt nautin elämästä ja omasta ajasta ja rauhasta. Nauttikaa tekin vastaavassa tilanteessa olevat!

Ja tämä ei ollut pahalla kirjoitettu, olenhan itsekin ollut joskus pienten lasten äiti (toivottavasti en tuollainen saamarin hössöttäjä kuitenkaan).

Joskus sitä vaan herää ajatukseen kuinka elämässä asiat muuttuvat ja kuinka sitä osaakaan arvostaa tätä pikkulapsivapaata elämää! :)

Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!

N37

[/quote]pieniä lapsia on vahdittava joka tilanteessa. Näin se vaan on. Se aika on niin lyhyt. Eikä siellä rannalla tarvi olla koko päivää. Johan ne lapset palavat siellä.

Minun ainakin piti opettaa lapsilleni, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Tuntuu ihmeelliseltä, että joku mamma juoksee lapsensa perässä. Jos on vilkas lapsi, hänestä pidetään kiinni, eikä anneta vailla rajoja säntäillä ympäriinsä. Siellä rannalla tai kaupassa tai muillakaan yleisillä paikoilla. Matkustin kolmen alle 5v pojan kanssa yksin useita kertoja ja ilman tottelua ei se kyllä olisi sujunut.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:36"][quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 12:28"]

Ymmärrän hyvin. Itse elän pikkulapsiaikaa, vajaa 2-vuotias lapsi ja elämä todellakin on just tuota kertomaasi, voin todella sanoa, että paljon mieluummin nauttisin rauhallisesta ja aikuiselämästä. 

[/quote]

Miksi olet sitten hankkinut lapsia? Eläisit tälläkin hetkellä rauhallista aikuiselämää.

[/quote]

Mies halusi. Itse olen enemmän uraihmisiä. Rakastan toki lastani paljon, mutta toivon etyä hänen kanssaan voisi pian jutella ja tehdä vähän järkevämpiä asioita.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 22:16"]

Minun ainakin piti opettaa lapsilleni, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Tuntuu ihmeelliseltä, että joku mamma juoksee lapsensa perässä. Jos on vilkas lapsi, hänestä pidetään kiinni, eikä anneta vailla rajoja säntäillä ympäriinsä. Siellä rannalla tai kaupassa tai muillakaan yleisillä paikoilla. Matkustin kolmen alle 5v pojan kanssa yksin useita kertoja ja ilman tottelua ei se kyllä olisi sujunut.

[/quote]

Eikö se lapsi todellakaan saisi rannalla juosta vaan pitää istua käsi kädessä mamman vieressä viltillä? Olettaen tietysti, että tilaa on eikä rannalla ole vilttejä vieri vieressä.

Kyl raivostutti eilen biitsillä nää Nico-Ricot ja Jammujemmicat jotka juoksi koko ajan rannalta ohi menevälle vilkkaalle pyörätielle pelaamaan futista!! Ja wt yh äityli huhuilee vieressä ettö tulisitko kulta tänne. Sama homma kun nää samat riemuidioottipenikat hivutautui biitsiltä vähän kauemmas rantaan leikkään. "Tulisitko rakas tänne lähemmäs?" Varmaan nää av-emakot kysyy lapsiltaan että kulta et viitsis leikkiä sillä huumeruiskulla.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 17:06"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 17:02"]

Kröhöm, minä olen ihan lapseton nuori nainen:) En nyt ala parjaamaan omaa äitiäni jollain keskustelupalstalla siksi, että on päästänyt minut 10-vuotiaana uimaan kavereiden kanssa rannalle jossa uimavalvojakin ollut ainakin välillä. Mistä minä valittaisin, ei minulle mitään sattunut ja minua rakastettiin ja pidettiin kyllä huolta. Turhaa jossittelua olisi "mitä olisi voinut tapahtua", ei tapahtunut. Toki ennen 10v. oli ehkä eri kuin nykyajan 10v., jokatapauksessa en näe mitään väärää siinä että sain itsenäisestikin tehdä asioita tuossa iässä. Minua ei häiritse lasten kasvatus, päinvastoin toivoisin että moni keskittyisi oikeasti haluamaan kasvattamaan lapsensa kunnolla. Minua harmittaa vanhempien epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa joka usein näkyy sitten negatiivisena niin lapsen kuin sen vanhemmankin käytöksessä. Myöskin mielestäni on turhaa haukkua tietyn ajan vanhempia huonommiksi jos lapsia on kuollut muutamia enemmän, jos kuitenkin suuri osa on onnistunut kasvattamaan lapsistaan tasapainoisia, hyvin käyttäytyviä aikuisia. Nykyään tuntuu sille, että lapsia osataan suojella kyllä ulkoisilta vaaroilta mutta kasvatuksen suhteen ollaan ihan hukassa. Lapset eivät kunnioita mitään tai ketään, ei ole mitään kuria tai tapoja, haistatellaan jo päiväkoti-ikäisestä lähtien ja riehutaan julkisilla paikoilla kuin hullut. Että on sitä näköjään jotkut osanneet aikanaan tehdä asioita myös paremmin, lapset elossa ja hyvätapaisia. Nykyään kärjistetysti vain elossa.

[/quote]

Erittäin hyvin kirjoitettu. Olen todella tyytyväinen, että olen saanut kasvaa aikana, jolloin lapsilla oli vapautta mennä ja välillä vähän kolhiakin itseään. Nykyajan vanhemmuuteen liittyvä turvallisuuskulttuuri ja ylisuojelu on oksettavaa. Se, että alakouluikäiset ovat ulkona seikkailemassa koko päivän, on lähinnä lastensuojeluasia, vaikka kännytkät tekevät valvonnan naurettavan helpoksi. Mitään riskejä ei enää siedetä.

[/quote]

Niin, on se kamalaa että lapsia ei enää kuole yhtäpaljon kuin muutama vuosikymmen sitten. Kyllä pitää lopettaa vahtiminen. Uimaan vaan ja taaperot veteen ja mammat viltille torkkumaan. Heikot hukkuu, vahvat jää henkiin. Ja ainahan voi tehdä uuden lapsen jos entinen kuolee. Mitä sitä yhden (tai kahdenkaan) lapsen perään itkemään. Riskejä vaan ottamaan niin kyllä lasten elämä siitä paranee.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 15:54"]

Nykyaikaiset äidit ovat hössöttäjiä, aggressiivisia ja ennen muuta tosikoita :D

[/quote]

Tappelevat keskenään Serenassakin.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 21:52"]

Jos te olette niin onnellisia pikkulapsiperheen äitejä tai isejä, te olisitte ohittaneet koko aiheen. Paljastitte kyllä oman katkeruutenne ap: ta kohtaan aivan täysin! Huh, aikamoisia mammoja. Stressiä??

:)

[/quote]

No, paljastanpa sulle etten mä enää olekaan pikkulapsien äiti. Koulussahan nuo kaikki jo on :) Mutta ei mua silti häiritse muiden lapset, ei edes ne ap:n lapset jotka takuuvarmasti riekkui ja kiljui siellä vedessä. Vai tosiaanko ne hipihiljaa siellä vaan ui?

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 22:16"]

Minun ainakin piti opettaa lapsilleni, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Tuntuu ihmeelliseltä, että joku mamma juoksee lapsensa perässä. Jos on vilkas lapsi, hänestä pidetään kiinni, eikä anneta vailla rajoja säntäillä ympäriinsä. Siellä rannalla tai kaupassa tai muillakaan yleisillä paikoilla. Matkustin kolmen alle 5v pojan kanssa yksin useita kertoja ja ilman tottelua ei se kyllä olisi sujunut.

[/quote]

Eikö se lapsi todellakaan saisi rannalla juosta vaan pitää istua käsi kädessä mamman vieressä viltillä? Olettaen tietysti, että tilaa on eikä rannalla ole vilttejä vieri vieressä.

[/quote]

No tottakai pitää. Katsos kun se ranta on varattu viltillä loikoileville mammoille. Eikä niitä saa häiritä. Lapset pois rannoilta kiusaamasta muita. Ei ranta mikään lasten paikka ole.

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 21:52"]

Jos te olette niin onnellisia pikkulapsiperheen äitejä tai isejä, te olisitte ohittaneet koko aiheen. Paljastitte kyllä oman katkeruutenne ap: ta kohtaan aivan täysin! Huh, aikamoisia mammoja. Stressiä??

:)

[/quote]

No, paljastanpa sulle etten mä enää olekaan pikkulapsien äiti. Koulussahan nuo kaikki jo on :) Mutta ei mua silti häiritse muiden lapset, ei edes ne ap:n lapset jotka takuuvarmasti riekkui ja kiljui siellä vedessä. Vai tosiaanko ne hipihiljaa siellä vaan ui?

[/quote]

Sinun pitäisi seuraavaksi olla kommentoimassa Äityli, miksi raahaat teinipoikasi naisten pukuhuoneeseen-ketjussa ;)

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 19:08"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 14:14"]

Taisin muuten rannalla saada muutamat kateelliset katseet pikkuisten äideiltä kun luin kirjaa kaikessa rauhassa ;)

[/quote]

Taidetaan tulla totuuden lähteille :) t: lapseton

[/quote]

Itseasiassa ei. Mulla oli liikaakin aikaa lukea kirjoja ennen ja juuri nyt tunnen itseni niin onnelliseksi kun painän pääni tyynyyn tapahtumarikkaan päivän jälkeen. Sain ensimmäisen lapseni tosi nuorena ja toisen ns vanhana äitinä ja nautin jokaisesta päivästä taaperoni kanssa. Oikein imen itseeni jokaisen hetken. Vaikea ehkä ymmärtää jos et ole samassa tilanteessa. Mielestäni lapsi on ihanimmillaan noin 1-2 vuotiaana. Jokainen päivä on uusi ja erilainen!

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 13:36"][quote author="Vierailija" time="09.07.2014 klo 12:28"]

Ymmärrän hyvin. Itse elän pikkulapsiaikaa, vajaa 2-vuotias lapsi ja elämä todellakin on just tuota kertomaasi, voin todella sanoa, että paljon mieluummin nauttisin rauhallisesta ja aikuiselämästä. 

[/quote]

Miksi olet sitten hankkinut lapsia? Eläisit tälläkin hetkellä rauhallista aikuiselämää.

[/quote]

Mies halusi. Itse olen enemmän uraihmisiä. Rakastan toki lastani paljon, mutta toivon etyä hänen kanssaan voisi pian jutella ja tehdä vähän järkevämpiä asioita.

[/quote]

Mun mielestä lapsi on ihanimmillaan 1v ja seuraavaksi sitten teini-iässä, kun niiden kanssa voi jo keskustella. Noin 8 vuotiaat ovat vaikeita, rasittavia. Tämä on vain minun kokemus ja riippuu toki lapsen luonteesta.

Kyllä on ihmisillä ongelmat ja ärsyyntymisen aiheet! Ei mulla muuta.

Ap siis kehuskelee sillä, ettei aikanaan vahtinut (siis hössöttänyt) pieniä lapsia, eikä edelleenkään vahdi vähän isompia lapsia. Hienoa, on se hyvä ettei hössötetä turhaan. Mulla on 10v. lapsi ja todellakin katson hänen peräänsä, en torkahtele ja lueskele rannalla. Jos niin haluan tehdä niin menen rannalle ilman lapsia. Enkä torku varsinkaan silloin jos mulla on siellä vielä vieras lapsi josta olen ottanut vastuun. Olis aika karua jos lapselle sattuis jotain ja pitäis sen vanhemmille kertoa että nukuimpa siellä rannalla ja annoin lasten olla keskenään. 

Tosin todennäköisesti joku niitä sun lapsias siellä rannalla vahti kun huomas että sä vaan nukut. Eli oikeasti jätit lapset muiden hoteisiin. Olen minäkin monet kerrat vahtinut näitä lapsia joiden vanhemmat ottaa rennosti eikä hössötä. Kerran kiskoin lapsen upoksista rannalle. Eikä edes se hetkauttanut näitä hössöttämättömiä vanhempia. Mitä sitä turhaan hössöttämään kun muut hoitaa sen sun puolesta. Harmi vaan että joka vuosi joku lapsi hukkuu kun joku muu ei ehdi apuun tarpeeksi nopeasti.

Mulla oli juuri viikon hoidossa 8- ja 11-vuotiaat sukulaislapset. Jumalauta sitä komentamisen määrää. Mitään ei uskottu ja joka asiaa sai kysyä kolmeen kertaan. Käviväthän he itse vessassa, söivät itse ja pukeutuivat itse, mutta silti... Noiden 1- ja 2-vuotiaiden kanssa on paljon helpompaa. Totesinkin miehelleni kun sukulaislapset lähtivät, että kuinkahan hirveäksi meidän elämä muuttuu muutaman vuoden päästä. :D Eli mä taas olen oikein onnellinen tällä hetkellä.

Se miksi vaunuissa on harso tai muu vastaava suoja, on jotakin tarkoitusta varten, mutta sinulle sitä on turha selittää jos et ole sitä jo aikaisemmin ymmärtänyt, niin tuskin nytkään ymmärtäisit, vaikka ilmeisen erinomainen muihin verrattuna kasvattajana oletkin. Mutta tämä harso-juttu meni sinulta ohi. Voi että miten ärsyttäävääkun joku ei ymmärrä yksinkertaista asiaa!