Kysymys vapaaehtoista lapsettomuutta ihmetteleville
Kuvittele, että jokaisen suomalaisen olisi tapana ottaa koditon asumaan luokseen pariksikymmeksi vuodeksi. Tämä olisi kulttuurinen normi, jota lähes kaikki muut pitäisivät täysin hyväksyttävänä, jopa toivottavana. Ystäväsi kertoisivat sinulle, että vaikka kodittoman auttaminen jaloilleen vie paljon rahaa, hermoja, aikaa ja energiaa, mikään kokemus maailmassa ei anna samanlaisa tyytyväisyyttä ja merkityksen tunnetta kuin tällainen hyväntekeväisyys. Ystäväsi saattaisivat jopa sääliäkin sinua vähän. Itse vain pyörittelisit kauhistuneena silmiäsi tuollaiselle puheelle sekä kaikille kodittoman huolehtimisesta kertoville tv-sarjoille, lehdille, elokuville ja Facebook-päivityksille. Kodittomasta huolehtimiseen liittyvät ongelmat, jotka ovat sinun silmillesi täysin ilmeisiä, ohitetaan lyhyillä tokaisuilla: "Onhan tämä rankkaa, mutta kyllä se on sen arvoista. Tuo aika on lopulta niin lyhyt, ja sitten minulla on taas aikaa itselleni ja parisuhteelle."
Etkö tällaisessa tilanteessa sulkisi kotisi ovea tyytyväisenä ja toteaisi: "Onneksi minun ei sentään tarvitse ottaa koditonta meille asumaan. Elämäni on näin paljon parempaa"?
Kommentit (246)
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:13"]
Ja teet niinkuin tunnet, mutta et voi oikeasti tietää mistä jäät paitsi.
[/quote]
Tätä palstaa lukemalla kenelle tahansa on selvää, ettei vanhemmuus tee kaikkia onnelliseksi. Joka päivä täällä kuuluu valitus siitä, miten puoliso haluaa vain omaa aikaa, vetäytyy perheensä parista harrastusten ja kavereiden pariin tai vaihtaa kokonaan maisemaa. Selvästikään kaikki eivät vain koe vanhemmuutta niin antoisaksi ja merkitykselliseksi rooliksi, että se riittäisi hyvittämään lasten hankintaan liittyvät negatiiviset piirteet vapauden ja itsenäisyyden menetyksestä hiljaisuuden puuttumiseen.
Sinun mielestäsi kukaan ei voi kuitenkaan tuntea itseään sitä vertaa, että osaisi etukäteen ennakoida kuuluvansa tähän joukkoon, jolle vanhemmuus ei tuo onnea. Miksi ihmeessä ei? -ap
Velat ovat kuin pieniä Paavo Väyrys-klooneja. Jokainen lause alkaa sanalla "minä" ja tiedetään aivan kaikki ja ollaan aina erehtymättä oikeassa, koska tiedetään aivan kaikki.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:18"]
Sinun aloituksesi saa minut kysymään pidätkö edes ihmisistä?
[/quote]
Tämä on esimerkki siitä, miten huonosti jotkut vanhemmat ymmärtävät vapaaehtoisesti lapsettomien ajattelua: jos et halua lapsia, olet selvästikin myös ihmisvihaaja. -ap
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:09"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 23:45"]
Yritin tarjota ystävällistä näkökulmaa ja selittää, että homma ei todellakaan ole niin, että toosasta vaan tupsahtaa tuntematon hemmo, joka dominoi elämää seuraavat 20 vuotta.
[/quote]
Vielä rautalangasta: ei olekaan, mutta vanhemmuus olisi minulle yhtä miellyttävää kuin kodittoman ihmisen majoittaminen vuosikausiksi olisi sinulle. Sitä tällä vertauksella haettiin. -ap
[/quote]
No jos sinulta on pari sukulaistätiä kysynyt jälkikasvusta, niin mistä olet saanut päähäsi, että sinun pitää tulla vauvapalstalle kertomaan, että meidän nappulat on sulle yhtä etovia, kuin kodittomat :D ? Onko joku pysäyttänyt sinut kadulla kysyäkseen, missä lapsesi on? Vai onko lähipiirissäsi lisääntymispiikki ja ryhmäpaine käsinkosketeltava?
Minulla on ystävä joka on kuin ap. Kokemukset oman lapsuusperheen kiintymyssuhteista eivät ole lämpimät. Voin hyvin käsittää että oman lapsen saaminen voisi käynnistää ahdistavia muistoja sellaisella henkilöllä.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 23:44"]
Yritin sanoa, että pidän outona sitä, ettet kykenen ymmärtämään perheen perustamista. Ymmärtäminen on kuitenkin aika eri asia kuin se, että itse haluaa jotain.
[/quote]
Okei, kiitos selvennyksestä. En ole ottanut lainkaan kantaa siihen, miksi jotkut haluavat perustaa perheen. Tämä aloitus ei käsittele näitä syitä vaan sitä, miksi vapaaehtoisesti lapsettomalle ei tosiaankaan kannata tyrkyttää lapsiperhe-elämän ihanteellisuutta. Toisin kuin jotkut tässä ketjussa ovat väittäneet, vapaaehtoista lapsettomuutta todella ihmetellään usein. -ap
[/quote]
Se, että koet ihmettelyä on sinun subjektiivinen kokemuksesi. Minä en näe sitä, en täällä palstalla, enkä yhteiskunnassakaan. Ehkä siksi, ettei se ei ole minun elämässä läsnä. Tietenkin veloja on ystävinäni ja sukulaisina, mutta en ole koskaan kyseenalaistanut heidän valintojaan, enkä ole kokenut asiaa millään tavalla huonoksi. Joten en myöskään oikein ymmärrä miksi sinä koet sen noin ongelmalliseksi? Sinulla taitaa olla asian kanssa paljon käsiteltävää. Uskoisin, että jos koet asian noin pelottavana kuin vertauksessasi, saatat ehkä samalla kokea koko asian yhteiskunnan puolesta pelottavana. Ainakin tarinasi oli sen verran hurja, että todella tarvitset työstämistä asiassa.
Täällä ei ehkä kannata kirjoittaa ihan kaikkea mitä on mielessä, patologisetkin ongelmat voivat muuttua pahemmiksi kun ne tuo julki.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:21"]
No jos sinulta on pari sukulaistätiä kysynyt jälkikasvusta, niin mistä olet saanut päähäsi, että sinun pitää tulla vauvapalstalle kertomaan, että meidän nappulat on sulle yhtä etovia, kuin kodittomat
[/quote]
"Teidän nappulat"? Etkö tosiaan ymmärtänyt, etten puhunut sinun tai kenenkään muunkaan lapsista aloituksessani? -ap
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:24"]
Se, että koet ihmettelyä on sinun subjektiivinen kokemuksesi. Minä en näe sitä, en täällä palstalla, enkä yhteiskunnassakaan. Ehkä siksi, ettei se ei ole minun elämässä läsnä.
[/quote]
Tässä olet varmasti oikeasssa. -ap
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:23"]
Minulla on ystävä joka on kuin ap. Kokemukset oman lapsuusperheen kiintymyssuhteista eivät ole lämpimät.
[/quote]
Kokemukseni kiintymyssuhteista ovat varsin lämpimät. Minulla on ihanat vanhemmat, joiden kanssa olen aikuisenakin läheisissä väleissä. Kommenttisi on hyvä esimerkki siitä, minkä vuoksi ymmärrystä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta tulee lisätä. Kyseessä ei ole minkäänlainen psykologinen häiriö, vaan meillä on ainoastaan erilaiset elämänarvot. -ap
[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 23:52"]
Tässä ei kuvattu sitä, miten tyypillinen äiti tai isä kokee oman vanhemmuutensa. -ap
[/quote]
Mikä tai millainen on tyypillinen äiti tai isä? Kiinnostaa.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:23"]
Minulla on ystävä joka on kuin ap. Kokemukset oman lapsuusperheen kiintymyssuhteista eivät ole lämpimät.
[/quote]
Kokemukseni kiintymyssuhteista ovat varsin lämpimät. Minulla on ihanat vanhemmat, joiden kanssa olen aikuisenakin läheisissä väleissä. Kommenttisi on hyvä esimerkki siitä, minkä vuoksi ymmärrystä vapaaehtoisesta lapsettomuudesta tulee lisätä. Kyseessä ei ole minkäänlainen psykologinen häiriö, vaan meillä on ainoastaan erilaiset elämänarvot. -ap
[/quote]
Ikäsi?
Hyvin harva minun mielestäni ihmettelee vapaaehtoista lapsettomuutta. Esim jos joku aloittaa täällä ketjun sisällöllä "Mitä mieltä olet vapaaehtoisesta lapsettomuudesta" niin 90% vastauksista on tyyliin en mitään, jokaisen oma asia, 5% on pakollisia epäasiallisuuksia, joita tulee kaikkiin aloituksiin, ja 5% ehkä aidosti ihmettelee asiaa. Asiaa voi tutkia haulla, mutta näin muistelen.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:27"]
Mikä tai millainen on tyypillinen äiti tai isä? Kiinnostaa.
[/quote]
Tässä yhteydessä tarkoitan sillä vanhempaa, joka on halunnut lapsia ja hankkinut niitä omasta tahdostaan ja kokee lapsiperhe-elämän mielekkääksi. Sellaisiahan useimmat vanhemmat kuitenkin ovat. -ap
Olen TÄSMÄLLEEN samaa mieltä ap:n kanssa.
Jos sopivaa kumppania ei ole, koko kysymys lasten saamisesta on aivan absurdi.
Tätä ei monikaan tunnu tajuavan.
Hyvä avaus ap!!
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:18"]
Sinun aloituksesi saa minut kysymään pidätkö edes ihmisistä?
[/quote]
Tämä on esimerkki siitä, miten huonosti jotkut vanhemmat ymmärtävät vapaaehtoisesti lapsettomien ajattelua: jos et halua lapsia, olet selvästikin myös ihmisvihaaja. -ap
[/quote]
En usko, että kysyjä tuota tarkoittaa, vaan aloituksesi on niin huolestuttavan kummallinen, että itsekkin mietin tuota.
Jos kodittoman ottamisesta kotiini asumaan saisin näin paljon onnellisuutta ja iloa elämääni, kuin lapsestani saan, niin toivotan kodittoman luokseni tervetulleeksi! :D Ap, minulla on 3 kk ikäinen vauva, enkä olisi IKINÄ uskonut kokevani jotain näin vahvaa, kuin rakkaus ja kiintymys häneen. Pohdimme pitkään, haluammeko edes lasta ja jos emme olisi saaneet, niin se ei olisi ollut meitä haitannut. Mutta nyt... En vaihtaisi tätä mihinkään muuhun.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:28"]
Hyvin harva minun mielestäni ihmettelee vapaaehtoista lapsettomuutta. Esim jos joku aloittaa täällä ketjun sisällöllä "Mitä mieltä olet vapaaehtoisesta lapsettomuudesta" niin 90% vastauksista on tyyliin en mitään, jokaisen oma asia, 5% on pakollisia epäasiallisuuksia, joita tulee kaikkiin aloituksiin, ja 5% ehkä aidosti ihmettelee asiaa. Asiaa voi tutkia haulla, mutta näin muistelen.
[/quote]
On totta, että pääsääntöisesti suhtautuminen on oikein hyvää. Minusta ihmettelijöiden prosenttiosuuden pitäisi kuitenkin olla nolla. Sen vuoksi tarjosinkin tätä vertausta. Monet kun varmasti ymmärtävät älyllisesti, millaista on, kun ei halua missään tapauksessa omia lapsia, mutta eivät todella pysty eläytymään siihen kokemukseen. Ehkä ajatellaan, että kyseessä on samanlainen epävarmuus kuin vaikka parikymppisellä ns. aidallaistujalla, ja että lopulta vanhemmuus on kuitenkin lopulta kaikille hyvä juttu.
Tätä esimerkkiä jotkut tuntuivat pitävän aika rankkana, mutta minusta se on aika hyvä. Valitettavasti pari kirjoittajaa reagoi juuri niin kuin odotinkin: kun he ymmärtävät, että joku ei ihan oikeasti halua lapsia ja ottaisi mieluummin luokseen kodittoman kuin oman kohtunsa hedelmän, he kauhistuvat ja haluavat patologisoida vapaaehtoisen lapsettomuuden. Moni hyväksyy älyllisesti sen, ettei "vanhemmuus ole kaikkia varten", mutta kun asia konkretisoituu, äkkiä sitä aletaankin paheksua.
Tämän vuoksi vapaaehtoisesta lapsettomuudesta pitää vielä puhua, ja toivottavasti te vanhemmatkin huomioitte ssian kasvatuksessanne. Kertokaa lapsellenne, että vauvoja ei vain tule, kun on aikuinen, vaan niitä voi itse yrittää hankkia, jos siltä tuntuu. -ap
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:35"]
Jos kodittoman ottamisesta kotiini asumaan saisin näin paljon onnellisuutta ja iloa elämääni, kuin lapsestani saan, niin toivotan kodittoman luokseni tervetulleeksi! :D Ap, minulla on 3 kk ikäinen vauva, enkä olisi IKINÄ uskonut kokevani jotain näin vahvaa, kuin rakkaus ja kiintymys häneen. Pohdimme pitkään, haluammeko edes lasta ja jos emme olisi saaneet, niin se ei olisi ollut meitä haitannut. Mutta nyt... En vaihtaisi tätä mihinkään muuhun.
[/quote]
Sepä hienoa kuulla. :) -ap
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:20"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2014 klo 00:18"]
Sinun aloituksesi saa minut kysymään pidätkö edes ihmisistä?
[/quote]
Tämä on esimerkki siitä, miten huonosti jotkut vanhemmat ymmärtävät vapaaehtoisesti lapsettomien ajattelua: jos et halua lapsia, olet selvästikin myös ihmisvihaaja. -ap
[/quote]
Itsehän sinä pidät kauheana ajatuksena ottaa toinen ihminen kotiisi? Minulle ei ole mitenkään kauhistuttavaa ajatus ottaa edes vierasta ihmistä kotiini, edes pidemmäksi aikaa.
Ymmärtäisin paljon paremmin sellaiset selitykset lapsettomuudelle, joissa kokee että haluaa kiertää maailmaa, etenkin kurjia kehitysmaita, tehdä työtä, joka vie niin paljon aikaa ettei pysty antamaan aikaa lapselle, haluaa keskittyä "maailmanmenestys" taiteelleen, haluaa opiskella ja kehittää itseään, kokee ettei ole kypsä ottamaan vastuuta toisesta ihmisestä jne tai sitten on psyykkisesti niin rikki ettei ole mitään annettavaa lapselle.
Toisaalta minulle lapsen saaminen on ollut hyvin paljon biologiaa, ihminen nyt vain on eläin jolla on useimmiten on pakottava halu lisääntyä ja rakentaa pesä. Siinä mielessä ymmärrän myös kyselyt miksi sinulla ei ole lapsia, kysymys jonka 4v lapseni esitti 40v kummitädilleen, jo lapsi ymmärtää että meidät on luotu lisääntymään.
Hauska juttu. Ainoa haittapuoli olisi sosiaalinen paine kun kaikki muut ottaisivat niitä ihmisiä. Onkohan lapsettomilla sellaista painetta vielä nykyään?
Itse en lapsettomana kuluttanut yhtään sekuntia miettien toisten lapsia. Ei käynyt mielessä koskaan joten ihmettelen mistä johtuu että viihdytte täällä tai miten olette eksyneet.
Olisi hyvä jos lasten hankkimista mietittäisiin paljon tarkemmin.