Mies haluaa äitinsä muuttavan meille
Eli kysymys/aihe otsikossa.
Miehen äiti on majaillut meillä pari viikkoa. Tarkoitus oli, että tämä olisi vain kyläily, mutta mies ja äiti ovat alkaneet puhua siihen malliin, että äiti voisi muuttaa meille.
Meillä ei ole mitenkään iso koti. Anoppi on nyt majaillut työhuoneessa, mikä on sekin ollut haastavaa, sillä teen etätöitä enkä ole näin ollen päässyt käyttämään työpöytää vaan joutunut olemaan missä milloinkin läppärini kanssa.
Kyseessä ei ole mikään hoivaa vaativa vanhus, vaan kuusikymppinen joka voisi olla vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta joutui irtisanotuksi korona-aikana eikä ole toistaiseksi löytänyt uutta työtä. Äiti on yksinäinen kotipaikkakunnallaan, ja hänellä on taipumusta masennukseen. Hän ei ole kovinkaan omatoiminen ihminen, vaan paremminkin passattava, ja hänellä on taipumus heittäytyä avuttomaksi käytännön asioissa.
En pidä tästä ajatuksesta ollenkaan, ja olen sanonut sen miehelle. En halua elää kodissa, jossa anoppi pyörii koko ajan.
Toinen vaihtoehto on kuulemma se, että anoppi muuttaisi lähistölle omaan asuntoon. Mutta tässäkin tapauksessa voin olla varma siitä, että hän olisi meillä joka päivä ja koko ajan, sillä hänellä ei ole meidän lisäksi muita siteitä tähän kaupunkiin.
Minusta jotkin pelisäännöt olisi pakko olla, mutta mies sanoo, että minä olen kylmä ja julma ihminen, kun sanon tällaisia, ja että hänen äidiltään on aina oikeus tulla meille ja olla niin kauan kuin haluaa.
Onko kukaan täällä ollut siinä tilanteessa, että puoliso haluaa vanhempansa teille asumaan? Miten tilanne päättyi?
Kommentit (97)
Anopille selväksi että tarvitset työhuoneen ja omaa rauhaa 8 tuntia päivässä töiden takia. Ilmoitat että pitemmän päälle et pysty työskentelemään ilman työhuoneen rauhaa.
Anoppi voi hommata oman kämpän paikkakunnalta
En missään nimessä suostuisi. Enkä kyllä kattos tommosta miestäkään.
Minä hommasin vastaavassa tilanteessa kolme lasta nopealla aikataululla. Eipä ehdotellut anoppi enää yhteenmuuttoa.
Anoppi ollut eläkkeellä 50-vuotiaasta asti. Tuolloin päälle 70-v, nyt 84 eikä edelleenkään mitenkään raihnainen. Ei onneksi tarvitse nähdä kovin usein, koska meillä on pienet lapset eikä ehditä…
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole provo, valitettavasti. En olisi ikinä uskonut olevani tällaisessa tilanteessa.
Kuten sanottua, tässähän on periaatteessa olemassa se vaihtoehto, että anoppi muuttaa omaan asuntoonsa lähistölle, mutta se, että hän asuisi teoriassa omassa asunnossaan ei muuttaisi sitä, että hän tosiasiassa olisi kuitenkin meillä kaiket ajat. Mieheni ei sano äidilleen juuri koskaan ei.
Miehen äiti ja isän avioliitto hajosi todella ikävällä tavalla miehen ja sisaruksensa ollessa lapsia. Minulla on syntynyt tästä sellainen käsitys, että äiti ei koskaan oikein toipunut tästä. Mies on koko ikänsä tavallaan hoitanut äitiään, vaikka oli tosi nuori kun ero tapahtui.
Ap
Kyllä sinä voit siinäkin tapauksessa laittaa teillä olemiselle rajat. Vierailu esim. vain kutsuttuna ja sovitusti. Mies ei voi asiasta yksin päättää. Nyt kannattaa rajojen laittaminen aloittaa heti, ettei tule sitten yllätyksenä. Toki asia pitää esittää rakentavasti ja ystävällisesti.
Olen noin 10 v sitten ehdottanut anopille, että hän hankkisi oman asunnon läheltämme, jotta voisi tavata lapsenlapsiaan siellä ja rakentaisi suhdettaan lapsenlapsiin pienestä pitäen, koska tahdon pitää kotini omanani. Näin hän ei ole tehnyt.
Hän on viipynyt liian kauan nurkissamme, kun on vieraillut ja välimme eivät ole olleet muutenkaan hyvät, sillä hän on pyrkinyt määräilemään kotonani. Olen juuri ja juuri sietänyt häntä.
Minusta olisi ollut parempi, jos hän olisi pystynyt rakentamaan omanlaisensa suhteet lapsenlapsinsa omassa kodissaan tai pettymään siihen, että hänen seuransa ei lopultakaan ole lapsenlapsille mieleen tai lapsenlapset kyläilisivät vain harvoin, mikäli hän käyttäytyisi kohtuullisemmin heitä kohtaan. Lapsillani on vahva itsetunto, eivätkä he sulata anopin koukkuja.
Anoppi ei ymmärtänyt muuttaa ajoissa ja hän alkaa viimeistään nyt seota kokonaan omaan elämäänsä. Koronan vuoksi emme ole vierailleet pitkään aikaan, eikä hän ole voinut tulla meille. Olen nauttinut ja lapset ovat nauttineet tästä. Lapset ovat jo isoja ja mennyttä aikaa ei voi korvata.
Vierailija kirjoitti:
Hommaatte anopille oman asunnon lähistöltä. Et oikeasti voi muutakaan. Teille kotiin on liikaa pyydetty mutta lähistöllä asumista et voi estää.
Miksi aloittajan pitäisi mitään hommata tai puuttua toisen terveen aikuisen asumisvalintoihin?
Omaan kotiin voi toki laittaa vierailuille stopin ja kutsua kylään silloin, kun itselle sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies saisi päättää, kumman naisen haluaa huusholliinsa. Jos valinta on äiti, vaimo lähtee. Tai päinvastoin.
Ei muuten päätä jos vaimo omistaa puolet kämpästä.
Ihan vaan äitinkultapojulle tiedoksi.Tuossa tapauksessa vaimo lunastaa loput tai kämppä menee myyntiin. Oudosti äidinkultapojut tienaa paremmin kuin vaimonsa.
Miksi äidinkultapoju on edes mennyt naimisiin, kun äiti on ykkösnainen miehen elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani puolestasi. Aivan sietämätön tilanne, ei kenenkään pitäisi joutua "tappelemaan" oikeudestaan -paremman sanan puutteessa- kotirauhaan. Ei pidemmän päälle kukaan jaksa sitä, ettei edes kotonaan voi olla vapautuneesti.
Miten sun työt pidemmän päälle järjestetään?
Miten seksielämä toimii, jos anoppi seinän takana? Milloin pystytte miehesi kanssa keskustelemaan yksityisesti? Miten kulut jakautuisivat? Miten ystävien kyläilyt, sielläkö olisi aina anoppikin mukana?Seksielämä on oikeastaan ollut jäissä anopin vierailun ajan. Kahdenkeskisiä keskusteluja ei ole juuri käyty, mikä on välillä ollut aika raskasta, jos on ollut uuvuttava päivä tai muuten jotain sydämellä.
Miehen mielestä työhuone ei ole ongelma, koska korona-aika kuitenkin päättyy joskus, ja palaan toimistolle (aika laiha lohtu tässä vaiheessa).
Kuvittelisin, että meillä olisi varmaan aika vähän sellaista sosiaalista elämää jossa anoppi ei olisi mukana. Ehkä silloin jos menisimme jonnekin kylään, tai järjestäisimme ns. treffi-illan. Mutta jos meille tulisi vieraita, anoppi varmaan olisi mukana.Mies ja hänen sisaruksensa ovat yrittäneet saada äitiään hankkimaan uusia harrastuksia tai vaikka aloittamaan kuntoilun, mutta hän ei ole innostunut oikein mistään.
Ap
Mikä ihmeen lapamato olet? Onko tämä sulle nyt vaan ihan ookoo? Nyt heti kissa pöydälle suoraan anopin kanssa. Kerro, että tarvitset nyt omassa kodissasi omaa rauhaa ja paikan työntekoon, tervetuloa taas KÄYMÄÄN kylässä vaikka elokuussa.
Mies voi mennä äidilleen useammin jos haluaa.
Mä en kyllä voi mitenkään ymmärtää ihmisiä, jotka antavat kävellä ylitseen noin. Mun himaan ei kyllä todellakaan kukaan asettuisi ilman lupaani.
Sä et selkeesti pidä huolta ja äiti pitää, joten muuta.
T. Anoppisi
Laitat miehen valitsemaan. Annat määräajan jolloin pitää tapahtua, muuten sinä lähdet.
Ja, ole sitten valmis toteuttamaan uhkauksesi. Niinkin voi käydä.
Hankkikaa sille puoliso. 😊 ei oo enää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Laitat miehen valitsemaan. Annat määräajan jolloin pitää tapahtua, muuten sinä lähdet.
Ja, ole sitten valmis toteuttamaan uhkauksesi. Niinkin voi käydä.
Ei tarvitse aloittajan lähteä minnekään. Ap voi päättää vierailun ja kehottaa anoppia lähtemään. Mies voi sitten mennä perään jos on mieluummin äidin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Anopille selväksi että tarvitset työhuoneen ja omaa rauhaa 8 tuntia päivässä töiden takia. Ilmoitat että pitemmän päälle et pysty työskentelemään ilman työhuoneen rauhaa.
Mä olen panostanut työhuoneen viihtyvyyteen ja tarvitsen töitä varten pari näyttöä. Jossain poikkeustapauksessa voin tehdä työt keittiön pöydän äärellä päivän tai pari, mutta pysyvä ratkaisu se ei voisi olla.
Jos anoppi muuttaa teille, niin silloin joutuu luopumaan hyvin pitkälle yksityisyydestä, osin myös päätäntävallasta. Jos joku asuu teillä vakituisesti, niin pakko on hänenkin mielipiteitään kuunnella.
Mä en suostuisi. Se, että anopilla on oman elämänhallinnan kanssa ongelmia ei saa koitua teille taakaksi.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaa sille puoliso. 😊 ei oo enää yksin.
Anoppi napakymppiin!
Ota työhuone omaan käyttöön, anoppi voi nukkua poikansa vieressä.
Meillä olis tilaa ja mun puolesta mun anoppi vois muuttaa meille. Mies ei ikinä ottaisi äitiään asumaan meille.
Vierailija kirjoitti:
Minä hommasin vastaavassa tilanteessa kolme lasta nopealla aikataululla. Eipä ehdotellut anoppi enää yhteenmuuttoa.
Anoppi ollut eläkkeellä 50-vuotiaasta asti. Tuolloin päälle 70-v, nyt 84 eikä edelleenkään mitenkään raihnainen. Ei onneksi tarvitse nähdä kovin usein, koska meillä on pienet lapset eikä ehditä…
Heh! Tämä pitää takuuvarmasti anopin poissa. Meilläkin kaksi kohtuullisen villiä lasta, eikä isovanhemmat kauaa meillä yleensä viihdy. Lapset kuulemma väsyttävät niin herkästi. 😀
No vii hellan letti sentään...
Huono vitsi🤮
Seksielämä on oikeastaan ollut jäissä anopin vierailun ajan. Kahdenkeskisiä keskusteluja ei ole juuri käyty, mikä on välillä ollut aika raskasta, jos on ollut uuvuttava päivä tai muuten jotain sydämellä.
Miehen mielestä työhuone ei ole ongelma, koska korona-aika kuitenkin päättyy joskus, ja palaan toimistolle (aika laiha lohtu tässä vaiheessa).
Kuvittelisin, että meillä olisi varmaan aika vähän sellaista sosiaalista elämää jossa anoppi ei olisi mukana. Ehkä silloin jos menisimme jonnekin kylään, tai järjestäisimme ns. treffi-illan. Mutta jos meille tulisi vieraita, anoppi varmaan olisi mukana.
Mies ja hänen sisaruksensa ovat yrittäneet saada äitiään hankkimaan uusia harrastuksia tai vaikka aloittamaan kuntoilun, mutta hän ei ole innostunut oikein mistään.
Ap