Moniko on siinä ammatissa mihin koulun jälkeen opiskeli?
Meillä oli luokkakokous ja kahdestakymmenestä neljästä vain 6 oli sillä alalla mihin alunperin opiskeli. Itsellänikin ala vaihtunut useaan kertaan,enkä vieläkään tiedä mikä minusta lopulta tulee "isona" ,vaikka olenkin jo 38 vuotias. Elämä vie miestä eikä mies elämää.
Miten sinun kohdallasi kävi? Osasitko parikymppisenä valita sen "oikean" ammatin?
Kommentit (37)
En ole ensimmäisessä ammatissani, kun se lakkasi kokonaan olemasta, muutama vuosi valmistumiseni jälkeen. Sen jälkeen olen opiskellut aika monta ammattia. Olen toiminut vain osassa niistä.
Joutunut vaihtamaan kun on tullut muutettua asuinpaikkaa, mutta työttömänä en valitettavasti ole ehtinyt vielä olemaan koskaan. Ehkä sekin etuus täytyy jossakin vaiheessa hyödyntää.
Olen samalla alalla edelleen, mutta olen hankkinut lisäköulutusta kahteen otteeseen ja näin päässyt nousemaan asemassani ja palkassa. Tiesin mikä minua kiinnostaa, ja sen pohjalta sitten lähdin opiskelemaan. Olen tyytyväinen mutta tarkoitus on hakeutua vielä ylöspäin. Se on onneksi työtehtävässäni mahdollista.
Ja kyllä, sisua ja määrätietoisuutta se vaati lähteä kouluttautumaan lisää varsinkin kun olin työssä samaan aikaan. Ensimmäinen koulutus oli tosin vain 9 kk, toinen vajaat kaksi vuotta. Olen kunnianhimoinen ja haluan eteenpäin!
Ei ole miestä, sinkkuna elän ja määrään elämästäni täysin yksin. Tuskin kukaan mies olisi hyvällä katsonut kun olisin ollut joka ilta lähelle kymmentä kotoa pois, päivätyön lisäksi. Mutta kun tämä on minule tärkeämpää. En ole koskaan halunnut perhettä.
Lukion jälkeen yliopistoon ja siitä valitsemalleni alalle. 25 vuotta olen viihtynyt.
Olen ja olen samassa ammattikoulun jälkeisessä työpaikassa vielä 32 vuoden jälkeen.
Halusin puusepäksi, mutta opo sanoi, ettei niille ole töitä. Niinpä menin kavereideni perässä lukioon ja opiskelin sen jälkeen rakennusmestariksi. Olen ollut alalla 30 vuotta ja oikeastaan vasta tänä vuonna olen alkanut miettimään, että voisi viimeisen vuosikymmenen työurastaan tehdä jotain aivan muuta.
Koulun jälkeen suoraan töihin. 18 vuotta hommia tehty ja edetty apupojasta päälliköksi miljoonien projekteihin, ei päivääkään työttömänä.
T. Raksaroope
Samalla alalla edelleen, valitettavasti. Olisi kiva kokeilla tehdä jotain muutakin elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Olen ja olen samassa ammattikoulun jälkeisessä työpaikassa vielä 32 vuoden jälkeen.
Sitkeä sissi olet 👍
Mä oon alun perin yo-merkonomi, päädyin it-alalle töihin. Alan koulutuksen hankin vasta, kun työuraa oli takana viitisentoista vuotta ja tämänkin vain ns. YT-turvaksi (mahdollistamaan uudelleen työllistymistä siis).
Menin töihin 19v. Opiskelin sen ammatin paljon myöhemmin. Sairauksien takia en tee enää sitä työtä.
Olen humanisti, jolla ei opinnot valmista suoraan ammattiin, joten kaikenlaista on tullut tehtyä. Kaksi koulutukseen jollain lailla liittyvää ammattia, joissa olen ollut pidempään, ja nuorempana tehdyt hanttihommat päälle.
Di-tutkinnon tein vain tittelin vuoksi. Se on onneksi sellainen jokapaikanhöylän tyyppinen tutkinto
Ajauduin opiskelemaan sitä mitä kaverikin, en siis yhtään silloin miettinyt mitään työllistymisasioita tai edes mitään vaihtoehtoja. Kaverin vanavedessä vaan aivottomasti menin. Opiskelu oli ihan kivaa ja jaksoin kumma kyllä tehdä alan töitäkin yli 10 vuotta, vaikka inhosin sitä alusta alkaen. Sittemmin olen kouluttautunut lisää ja toiselle alalle joka tuntuu omalta.
Olen edelleen sillä akateemisella alalla, jolle lukion jälkeen kouluttauduin. Ikä 47.
Olen edelleen samalla alalla, jota aloin 18-vuotiaana opiskella. Töitä riittää, joten ei ole tarvetta lähteä toisaalle. Minun lähipiirissäni on paljon yleisempää pysyä samalla alalla kuin vaihtaa. Ei tule nyt esimerkiksi sukulaisista tai lähimmistä kavereista mieleen yhtään ketään, joka olisi vaihtanut alaa. No naapurissa asuu kaksi alanvaihtajaa kyllä. Ja pikkuserkulla on kolmen eri alan tutkinnot.
Taas vaihteeksi kyllä. Välillä oli ihan muissa hommissa toistakymmentä vuotta.
En ole yhteenkään luokkakokoukseen osallistunut enkä aio osallistuakaan. Olen edelleen ammatissa johon opiskelin, valmistuin 1998. Päivääkään en ole katunut.
Tuli peruskoulun jälkeen vaan valittua se ala mihin kaveritkin meni ja mihin oli helpoin mennä ihan kulkuyhteyksienkin perusteella ja täytyy myöntää, ettei niitä töitä ole tehtyä yhtään sen enempää kuin pakollisten tet jaksojen verran.😂