Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa äitinsä muuttavan meille
29.06.2021 |
Eli kysymys/aihe otsikossa.
Miehen äiti on majaillut meillä pari viikkoa. Tarkoitus oli, että tämä olisi vain kyläily, mutta mies ja äiti ovat alkaneet puhua siihen malliin, että äiti voisi muuttaa meille.
Meillä ei ole mitenkään iso koti. Anoppi on nyt majaillut työhuoneessa, mikä on sekin ollut haastavaa, sillä teen etätöitä enkä ole näin ollen päässyt käyttämään työpöytää vaan joutunut olemaan missä milloinkin läppärini kanssa.
Kyseessä ei ole mikään hoivaa vaativa vanhus, vaan kuusikymppinen joka voisi olla vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta joutui irtisanotuksi korona-aikana eikä ole toistaiseksi löytänyt uutta työtä. Äiti on yksinäinen kotipaikkakunnallaan, ja hänellä on taipumusta masennukseen. Hän ei ole kovinkaan omatoiminen ihminen, vaan paremminkin passattava, ja hänellä on taipumus heittäytyä avuttomaksi käytännön asioissa.
En pidä tästä ajatuksesta ollenkaan, ja olen sanonut sen miehelle. En halua elää kodissa, jossa anoppi pyörii koko ajan.
Toinen vaihtoehto on kuulemma se, että anoppi muuttaisi lähistölle omaan asuntoon. Mutta tässäkin tapauksessa voin olla varma siitä, että hän olisi meillä joka päivä ja koko ajan, sillä hänellä ei ole meidän lisäksi muita siteitä tähän kaupunkiin.
Minusta jotkin pelisäännöt olisi pakko olla, mutta mies sanoo, että minä olen kylmä ja julma ihminen, kun sanon tällaisia, ja että hänen äidiltään on aina oikeus tulla meille ja olla niin kauan kuin haluaa.
Onko kukaan täällä ollut siinä tilanteessa, että puoliso haluaa vanhempansa teille asumaan? Miten tilanne päättyi?
Kommentit (97)
Mitkä ideat toimivat sinulle: 1. Ota miehen kanssa eri asunnot eli ero. 2. Tai miehen äidille oma asunto miehen läheltä ja mies käy siellä jne. 3. Äiti menee nyt kotiinsa ja alkavat miehen kanssa erikseen etsiä sopivaa asuntoa hänelle. 4. Jos äiti on edelleen teillä, joudut ehkä lähtemään sieltä asunnosta pois, jatkuva vierailu on liian raskas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei stana. Ikinä ketään sukulaisia saman katon alle ku eroon pääsee. Nähdä voi mutta oma rauha, kiitos
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies saisi päättää, kumman naisen haluaa huusholliinsa. Jos valinta on äiti, vaimo lähtee. Tai päinvastoin.
Ei muuten päätä jos vaimo omistaa puolet kämpästä.
Ihan vaan äitinkultapojulle tiedoksi.Tuossa tapauksessa vaimo lunastaa loput tai kämppä menee myyntiin. Oudosti äidinkultapojut tienaa paremmin kuin vaimonsa.
Miksi äidinkultapoju on edes mennyt naimisiin, kun äiti on ykkösnainen miehen elämässä?
Kotipalvelun takia.
Miksi mies sitten muutti pois äidin luota?
Vierailija kirjoitti:
Ihme porukkaa.
Tottakai anoppi voi muuttaa asuntoonsa. Anoppihan voi häätää teidät halutessaan. Teidän kuuluu muuttaa muualle, ei anopin.
Ei anoppi asuntoa halua vaan pojasta ja miniästä seuraa itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viesti nro 52 EI ole minun kirjoittamani!
Me EMME asu anopin omistamassa asunnossa. Kuten sanottua, hänellä ei ole mitään siteitä tähän kaupunkiin meitä lukuunottamatta.
Anoppi omistaa asunnon nykyisessä kotikaupungissaan, ja suunnitelevat nyt sen laittamista vuokralle.
Tässä koko sopassa absurdeinta on se, että kun olen sanonut miehelle, etten halua saman katon alle muita ihmisiä, mies sanoo minun olevan uskomattoman itsekäs, ja että hänen äitinsä on perheenjäsen, jolloin asia on ihan eri. Tuntuu siltä, että hän ei kykene näkemään asiaa minun näkökulmastani lainkaan.
Ja kuinka kauan tällainen sitten jatkuisi? Hänen äitinsä on sen ikäinen, että hänellä voi olla vielä kymmeniä elinvuosia jäljellä. Kukaan ei tunnu ajattelevan tulevaisuutta.
Se oikea Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sano miehelle, että hommaa sellaisen asunnon, johon kaikki mahtuvat.
Onko mies sanonut, miten teidän käytännön asiat sujuvat? Onko mies suunnitellut, että äiti tekee kaikki kotityöt vai onko äidin tehtävänä istua sohvalla pitkästymässä? Kai olet sanonut miehelle, että hän saa olla kokopäiväinen seuraneiti äidilleen?
Voi kamala. Eroltahan tuo kuulostaa. Ei muuta kuin omaa asuntoa etsimään. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niiden parin viikon aikana kun äiti on ollut täällä, hän on tiskannut ehkä kahdesti. Tiedän tämän, koska asiasta tiedotettiin minulle kuuluvasti, haha. Omia pyykkejäänkään ei ole pessyt, vaan lykkäsi vain minulle vaatteet jotka halusi pestävän kun täytin konetta.
Mies tuntuu nyt ajattelevan, että äidin ei tarvitse tehdä mitään, koska hän on vieras. Mutta missä menee vierailun ja tilapäisen majoittumisen ja asumisen raja? Jos hän asuisi täällä vakituisesti, en todellakaan alkaisi siivota hänen huonettaan, pesemään hänen pyykkejään ja kokkaamaan hänen aterioitaan.
Mistään kulujen jakamisestakaan ei ole ollut mitään puhetta.
Olen nykyisen asunnon kokoon tyytyväinen. Minusta olisi väärin, jos joutuisimme muuttamaan tästä pois ja vaihtamaan isompaan siksi, että mieheni äiti muuttaa saman katon alle. Sitäpaitsi, ainakaan itselläni ei olisi siihen varaakaan, enkä periaatteesta haluaisi niin tehdä. Jälleen kerran siitä ei ole ollut mitään puhetta, että miten miehen äiti tulisi vastaan tässä asiassa.
Olen sitä mieltä, että vaikka ratkaisu olisi tilapäinen, kynnys äidin poismuuttoon varmasti kasvaisi mitä kauemmin hän olisi meillä.
Ap
Kysy ap mieheltä, että mitä hän tuumaisi siitä jos joku sinun sukulainen muuttaisi teille pysyvästi. Voi olla ettei se enää kuulostaisikaan niin houkuttelevalta kun kyseessä ei olisi oma äiti.
Tuossa kuviossa ei ole mitään järkeä. Äiti pystyy aivan hyvin asumaan omillaan, eri asia jos olisi vaikkapa vakavasti sairas eikä pärjäisi yksin, ja te haluaisitte auttaa ja tarjota asunnon, hoitoa ja seuraa.
Sinä et ole itsekäs, mies sen sijaan on täysin hakoteillä. Minä sanoisin, että jos anoppi muuttaa meille niin minä muutan pois. Ei ole millään tavalla normaalia että hyväkuntoinen ja työkykyinen ihminen haluaa muuttaa lapsensa perheeseen asumaan. Jostain läheltä voi hankkia asunnon, mutta silloinkin kyläilyt sovitaan yhdessä eikä roikuta koko ajan muiden kodissa häiritsemässä.
Minusta kuulostaa, että ero teille tulee. Joko mies suuttuu sinulle siitä kun et päästä äitiä teille asumaan, tai sitten anoppi oikeasti muuttaa teille, ja se on kyllä parisuhteen loppu, ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia, ap! Sinun on nyt pakko pysyä johdonmukaisesti kannassasi.
Olen ollut ihan täsmälleen asemassasi. Miehen äiti on myös avuttomaksi heittäytyvä passattava, joka ei kestä olla yksin yhtään, vaatii siis jatkuvaa seuranpitoa ja valittaa aamusta iltaan. Mies rupesi jo seurusteluaikoina ehdottelemaan, että hänen äitinsähän voikin sitten muuttaa meille kokonaan, kun minäkin olen seurallinen ihminen niin sitten äitinsäkin viihtyy eikä hänen tarvitse olla koskaan yksin. Tästä asiasta saatiin suhteemme ensimmäinen kunnon riita, jonka jäljiltä mies vieläkin pitää minua jossain määrin kylmänä ja itsekkäänä ihmisenä.
Mutta se vain on niin, että minä en voisi elää päivääkään niin että täällä asuisi joku epäitsenäinen ylimääräinen aikuinen. Harmittaa usein, että tämä asia on kuormittanut parisuhdettamme näin valtavasti jo nytkin. Jos olisin tiennyt etukäteen, koko suhde olisi voinut jäädä väliin.
Lähistölle omaan asuntoon. Rajat kyläilyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos anoppi omistaa asunnon, niin hän voi kyllä häätää teidät siitä pois ja ottaa sen itselleen. Mutta sitä hän ei voi tehdä, että pakottaisi teidät asumaan siinä hänen kanssaan. Teillä, tai sinulla yksin jos mies ei halua, on oikeus muuttaa muualle koska tahansa.
Lähestyisin tätä asiaa työhuoneen näkökulmasta. Sinä tarvitset työhuoneen, koska ei ole tietoa miten kauan etätyösuositus jatkuu. Kaikissa firmoissa ei missään vaiheessa tulla palaamaan 100% toimistolle. Keittiön pöydän ääressä työskentely on usein epäergonomista pitemmän päälle ja myös tietosuojan kannalta ongelmallista, kun kuka tahansa voi pölähtää paikalle. Ja kun sinä tarvitset työhuoneen omaan käyttöösi, niin teillä ei taida olla jäljellä ylimääräistä huonetta, jota voisi antaa kenellekään pysyvään käyttöön. Yhteenmuutto anopin kanssa edellyttäisi siis uutta isompaa asuntoa toimiakseen pitkällä tähtäimellä. Onko sellaiseen kenelläkään halua tai rahaa?
Muutenkin käytännön asiat pitäisi saada tässä kämppiskuviossa toimimaan. Kuka maksaa ruoan, sähkön ja vessapaperin? Miten kotityöt jaetaan? Kuka saa mitenkin kutsua vieraita mihinkin tilaan? Asioita joita aina pitää sopia kämppiksen kanssa.
Mutta joka tapauksessa yhteisasumiseen pitää olla kaikkien suostumus. Eli joko sovitaan käytännön järjestelyt sellaisella tavalla, joka tekee kaikki tyytyväiseksi (ja jos sellaista ei löydy, ei yhteisasumista tule), tai sitten toteat, että sellaista järjestelyä ei ole olemassa, jolla tähän suostuisit.
Minusta ap:n ei kannata ryhtyä selittelemään työhuoneen tarpeella ja tilanpuutteella tai vessapaperin hinnalla. Nuo ovat järjestelykysymyksiä. Pointti on se, että ap ei halua asua kenenkään muun kuin itsensä ja miehensä kanssa. Ei anopin kanssa, ei nyt eikä tulevaisuudessa, oli tilaa tai ei. Ja siihen päätökseen on kenellä tahansa omassa kodissaan oikeus. Ei pidä jättää muille asianosaisille sellaista harhakuvaa, että yhteisasuminen on vielä edessä, kunhan käytännön asiat saadaan hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:n ei kannata ryhtyä selittelemään työhuoneen tarpeella ja tilanpuutteella tai vessapaperin hinnalla. Nuo ovat järjestelykysymyksiä. Pointti on se, että ap ei halua asua kenenkään muun kuin itsensä ja miehensä kanssa. Ei anopin kanssa, ei nyt eikä tulevaisuudessa, oli tilaa tai ei. Ja siihen päätökseen on kenellä tahansa omassa kodissaan oikeus. Ei pidä jättää muille asianosaisille sellaista harhakuvaa, että yhteisasuminen on vielä edessä, kunhan käytännön asiat saadaan hoidettua.
Just näin.
Itse en tällaisessa kuviossa pian haluaisi asua miehenkään kanssa. Mies yrittää kävellä sinun ylitsesi ja haukkuu sinua itsekkääksi? Minusta anoppi on ongelmistasi pienin.
Kuulostaa erolta. AP halunnee sen pian jos anoppi muuttaa asuntoon ja mies jos ap ei anna muuttaa.
Joskus mieheni ehdotti että hänen mieskaverinsa muuttaisi alivuokralaiseksemme. Kieltäydyin. Syy selvisi myöhemmin: mieheni oli rahapulassa velkojen takia
Jos mies omistaa asuntonne, hänellä on yksiselitteisesti määräysvalta. Jos on yhteinen tai olette vuokralla, päätösvaltaa on sinullakin.
Heti aluksi homma meni väärin siinä, että sinulla ei ole enää työrauhaa.
Hyi hitto, oikeesti olin sellasen setämiehen asunnossa vuokralla, oikeestikko se ois voinu vaan muuttaa kimppaan mun kanssa koska vaan?