Veljen vaimo pilasi illan
Oltiin sisarukset kokoonnuttu mökille viettämään juhannusaattoa perheinemme kesken. Veljeni kuopus oli 3-vuotias. Kun kello tuli 8 illalla alkoi veljen vaimo vaatia että pitää lähteä kotiin koska lapsi täytyy saada nukkumaan. Veli ei olisi halunnut lähteä mutta vaimonsa nosti sellaisen metelin että lähdettävä oli.
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituista. Joku kysyi mitä sitten muka olisi pitänyt tehdä? No vaikka laittaa se lapsi nukkumaan..? Niin meilläkin mökillä tehdään, kuka tahansa voi mennä milloin tahansa nukkumaan, ei sitä varten tarvitse kotiin lähteä. Kaikilla kun on meidän tapauksessa kotiin 130km.
Ei tule nykyvanhemmille moinen mieleen.
Siitä ap olisi tehnyt erilaisen marinaketjun, kun veljen vaimo lapsensa kanssa meni nukkumaan heidän sänkyyn ja hän joutui nukkumaan nojatuolissa istuen.
Vierailija kirjoitti:
Ap jätti kertomatta olennaisia asioita, kuten: miten pitkä matka mökiltä on veljen kotiin (ja muiden sisarusten kotiin). Eli olisiko vaimo voinut lähteä lapsen kanssa kotiin heidän autolla ja ap:n veli jäädä juhlimaan ja tulla sitten jonkun sisaruksen kyydissä kotiin myöhemmin. Tässä olennaista on tietysti myös se, onko ap:n veljen vaimolla ajokorttia vai onko hän toisten armoilla kotiin pääsemisessä. Sitten on myös tekijöitä, joita ap ei tiedä. Esim. että veli ja sen vaimo ovat sopineet kotona, että koska veli ei tahdo jäädä mökille turhan pitkäksi aikaa juhlimaan, vaimo alkaa "nalkuttaa" lähdöstä mutta veli saa säilyttää kasvonsa vänkäämällä hetken vastaan. Mulla on ainakin sovittuna mun miehen kanssa, että jos sitä ei esim. huvita lähteä tai olla turhan pitkään joidenkin jonninjoutavien työkavereiden kanssa jollain perjantaikaljalla, niin saa ihan rauhassa pistää minun syyksi, kun "joutuu" lähtemään aikaisin pois. Aina ei kehtaa kieltäytyä kokonaan, että pysyisi sitten työilmapiiri ookoona.
Jep meillä oli ex miehen kanssa ihan sama juttu.
Että mun piti soittaa että nyt kotiin tai estää lähtö tai just toi feikki nakutus nyt kotiin, tosin joskus halunnut jo lähteä aiemmin ennen kun suvun meno on rähinäviinan ansiosta vaimo hakkaamista ja huorittelua jne. Hyvää juhannusta kaikille! Meillä oli hyvä Jussi, kun poistuttiin kanssa ajoissa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi on muuten joku nykyajan ilmiö, että pitää lomillakin mennä orjallisesti jonkun rytmin mukaan. Kun olin itse lapsi, ja mukana jossain mökki ja muissa kyläreissuissa, niin lapset pistettiin kuka mihinkin nukkumaan, että aikuiset saivat viettää iltaa rauhassa. Jos yöllä lähdettiin kotiin, niin napattiin sieltä sitten muksu mukaan. Samaa tein omille lapsilleni, samoin ystäväni omilleen, ja hyvin meni. Nyt tyttärelläni on lapsia ja kaikki tehdään just prikulleen lasten aikataulun mukaan. Koko päivä kellotetaan lasten lounaitten, päikkäreiden jne mukaan ja poikkeuksista ei voi edes neuvotella.
Tuo kasvatustyyli on niin raivostuttava. En ikinä lähtisi reissuun lapsiperheen kanssa. Eihän siinä rentoutuun pystyisi, jos kaikki asiat ja menemiset pitäisi mennä kakaroiden ehdoilla. Ei sitä ennenkään noin eletty ja silti lapset kasvoivat ilman traumoja aikuisiksi.
Odotan kammolla päivää jolloin kummilapseni perhe pyytää minut heidän kanssaan jonnekin reissuun. Työviikko tuntuu lomalta verrattuna viikonloppuun lapsiperheen kanssa.
"Silti lapset kasvoivat ilman traumoja aikuisiksi". Naurahdin. Suomessa on ihan älyttömästi traumatisoituneita ihmisiä, sillä sodan traumat kummittelee edelleen meidän kaikkien mielessä epäsuotuisina käytösmailleina. Yleisin kiintymyssuhdemalli taitaa suomeassa olla välttelevä.
Onneksi meillä on mahdollisuus katkaista oman sukumme traumajatkumo ja mahdollisuus kohdella omia lapsiamme arvokkaasti. Tähän sisältyy olennaisesti se, että lapsista pidetään huolta. Jos joku juttu on ollut 70-luvulla tai vielä ysärillä OK, niin ei se tarkoita sitä, että nykypäivän siitä poikkeavat tavat olisi pielessä.
Miksi lapsen pitää päästä tasan klo 8 nukkumaan juhannuksena? Jos lapsi on väsynyt, eikö häntä voi laittaa sängylle nukkumaan, ja siitä sitten ottaa mukaan kun lähdetään kotiin. Klo 8 on muutenkin aikaisin, kesällä vielä, kun on valoisaa. Ei pitäisi olla noin orjallinen noiden nukkumaanmenoaikojen suhteen.
Olen eri sukupolven ihminen, ja muistan miten meitä lapsia nukkui isolla sängyllä, kun vanhemmat jatkoivat iltaa. Ei siitä mitään katastrofia seurannut. PÄästiin kotiin omiin sänkyihin loppuyöksi kaikki.
Mulla on vain yksi kysymys. Miten tällaisesta aloituksesta on voitu keskustella jo 15 sivua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa kyllä, että monella suhde alkoholiin on kieroutunut. Kun on nuorena riittävästi juhlinut, nyt keski-ikäisenä pystyy kyllä omaa juomistaan hallitsemaan niin, että joulut ja juhannukset voi juhlia lasten läsnäollessa ja käyttää sitä alkoholiakin siinä samalla. Pari lasia viiniä ja saunaolut pitkän illan aikana, enempää ei meidän kaveriporukassa juuri juoda eikä kukaan saa traumoja. Ei edes meidän 10 v eikä kaverin 3 v. Taaperot laitetaan nukkumaan, kun niitä väsyttää. Sinne nukahtavat nopsaan aikuisten puheensorinaa kuunnellessa. Nukkuvat lapset kaapaistaan lähtiessä mukaan tai jäädään kyläpaikkaan yökylään. Ihania juhlia ollaan tällä kaavalla vietetty ja jatkossakin vietetään.
Joillakin (äideillä) tuo rutiinien ylläpitäminen tuntuu olevan ylitärkeää eikä mitään poikkeuksia sallita. En tiedä, johtuuko se heidän lapsiensa vaativuudesta vai siitä, että ovat aktiivisesti lapsensa vaativiksi kasvattaneet. Itse toteutin jo vauvana nukahtamaan äänistä huolimatta.
Kumpi teistä valvoi sitten kotona kesken unien heränneen lapsen kanssa vai jätittekö te lapsen valvomaan yksinään?
Mitä? Onks tää väkisin mielen pahottaminen joku uus trendi? Kirjoittajahan sanoi että heillä homma toimii. Tuskin siis lapsi heräsi kotona kesken unien? Toki, ip-osoitetta hyödyntäen voi saada selville nimen ja voi tehdä vaikka lasun 😂 kirjoituksesta saa sen päätelmän että lapsi on hereillä yksin, heitteillä. Luoja..
Aivan, sinullakaan ei siis ole hajuakaan mistä on kyse. Tuon kommentin kirjoittaja itse kirjoitti, että lasten herääminen on vanhempien aikaansaamaa.
Kas kun ne kaikki kullannuput ei nuku niin sikeästi, että niitä voi riepotella paikasta toiseen. Omat lapset heräsi liikutteluun ihan vauvasta asti. Autossakin ne tykkäsi valvoa ja uni tuli joskus 10 kilometria ennen kotoa. Kotona sänkyyn siirrettäessä lapsi heräsi taas eikä nukahtanut vähään aikaan. Kun siinä muutaman kerran oli valvonut keskellä yötä itku kurkussa yrittäen saada lasta nukkumaan ja tietäen, että herätys on muutaman tunnin kuluttua, niin niiden iloisten illanviettojen hehku hävisi.
Kaikilla ei ole noin vaikeaa. Meidän juhliin nukahtaneet lapset ehkä vähän raottivat silmiään kun heidät kantoi autoon, nukkuivat automatkan ja kotona kannettiin nukkuvina omaan sänkyyn. Omassa sängyssään käänsivät kylkeään ja jatkoivat unia.
Kyllä kunnon vaimoke katsoo sen verran naperon perään, että isäntä saa ottaa väkijuomaa rauhassa; naulata päänsä, pistää nupin turvoksiin ja laulaa alasti aamuauringossa laiturilla tapani kansan R-A-K-A-S.
Vierailija kirjoitti:
Veljen vaimo ei olisi alun perinkään halunnut tulla, veikkaan minä. Lupautui mukaan sillä ehdolla että lähdetään ajoissa.
Mun ex raahasi mua väkisin sukulaisiinsa, ihmettelen miksi kun aina sinne saapuessamme meni korjaamaan jotain vehjettä veljensä kanssa autotalliin ja minä törötin naisväen kanssa sisällä joiden kanssa en oikein jutun juurta keksinyt.
Kun kysyi miksei mene yksin niin ei, olemme pariskunta ni pitää mennä yhdessä. No enää ei tarvii onneksi.
Tätä mä en kanssa tajua. Mies haluaa (tai halusi, koska enää en suostu) minut mukaan kaiken maailman työkaverin/kaverinkaverin/sählykaverinsa mökeille ja kyläilemään. Sitten miesväki häipyy jonnekin jotain moottorinrakkinetta rassaamaan, juodaan olutta ja sitten saunotaan 4-5 tuntia ja juodaan olutta. Sitten naiset yrittävät keksiä keskenään jotain puhuttavaa ja tunnelma on kiusallinen. Tulee sellanen fiilis, että mitähän mä täällä teen. Mies ei halua lähteä kun on kivaa ja naisen pitää olla sitten se nipo joka pakottaa lähtemään. Miehen mielestä nämä olivat vielä yhteistä aikaa.
No olen oppinut, en lähde näihin reissuihin enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tarvii rutiineja joo, mutta mikäli kyseessä ei ole erityislapsi niin poikkeamat eivät ole vaarallisia. Minun tytär oli 2,5 v kun tuli kutsu häihin. Menomatkan 2 h hän nukkui autossa kunnon päiväunet. Kirkon pihassa syötiin eväät, käytiin puskapissalla sankarihautausmaan aidan vieressä, laitettiin juhlamekko päälle. Kirkkoon asteli ihana pikku prinsessa, rauhallisena, uteliaana, silmät loistaen. Vihkimisen jälkeen mentiin juhlapaikalle, jossa oli lapset huomioitu, saivat heti pikku pussit jossa oli puuhakirja, värikynät, rusinoita ja mitä kaikkea. Sen voimalla jaksoi tyttö odotella, kunnes alkoi ruokailu. Ilta jatkui tanssilla jne ja tyttöni pyöri innokkaana mukana, tanssitti morsiamen ukkia, höpötteli kaikkien kanssa, esitteli mekkoaan, leikki miden lasten kanssa. Ja sai syödä herkkuja niin paljon kyin halusi. Noin 23.30 silmät alkoivat mennä kiinni, siinä vaiheessa kaivoin kassista yöpuvun ja vaipan, vaihdettiin ne päälle, pestiin hampaat juhlapaikalla ja mentiin tyttö sylissä sanomaan heipat hääparille ja kaikille uusille kavereille. Lapsi autoon, ajettiin kotiin ja kannettiin nukkuva lapsi sänkyyn. Seuraavana aamuna se nukkui pitkään, ei malttanut käydä päiväunille (eikä pakotettu) ja ilta oli ehkä hieman kiukkuisempi kuin normaalisti, mutt so? Kukaan ei kuollut eikä vahingoittunut. Kävi nukkumaan aiemmin ja solahti sit normaaliin rytmiin.
Vastaavia poikkeamia on kaikkien lasteni lapsuudessa ollut joitakin, ja mitään vaarallista ei ole niiden seurauksena tapahtunut.
Ihanaa jos poikkeamista on seurauksena vain unelias ja rauhallinen, ilmeisen hyväkäytöksinen pikku prinsessa, mikäs sellaisen lapsen kanssa on venyttää rutiineja. Omallani olisi tuloksena jäätävä yliväsymyksen ja ylivirittyneisyyden aiheuttama huutoraivari noin puoli kymmenen aikaan. Tätä ennen yliviritysja liika väsymys olisi näkynyt juoksemalla ympäri häitä, huutamalla ja käyttäytymällä muutenkin huonosti (ja tietysti vanhempi kaikkensa siinä koko ajan tekee, että tämä tilanne vältettäisiin). Kellään ei olisi kivaa, ei muilla vierailla, ei vanhemmilla ja kaikkein vähiten lapsella.
Toisilla lapsilla (ja aikuisilla) hermosto vain toimii eri tavalla kuin toisilla, ja poikkeukset rutiineista aiheuttavat sellaisia raivareita, että häävierailla jäisi venytetystä illasta korvia huumaavat muistot.
Tämän kun itse tietää, niin en todellakaan venytä vähän nukkumaanmenoa ja pakota lastani sellaiseen tilanteeseen, jossa hänen hermostonsa kuormittuu aivan totaalisesti. Nostelkoot vain "parempien lasten paremmat vanhemmat" kulmakarvojaan kun vien lapseni ajoissa nukkumaan ja kertokoot neuvojaan siitä, että kuinka voisi joskus voisi vähän joustaa. Jep niinpä :D. Helppo on huudella ja arvostella, jos oma lapsi sattuu olemaan "low maintenance", kenellä ei pienet valvomiset aiheuta liikoja.
*huutonaurua*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa kyllä, että monella suhde alkoholiin on kieroutunut. Kun on nuorena riittävästi juhlinut, nyt keski-ikäisenä pystyy kyllä omaa juomistaan hallitsemaan niin, että joulut ja juhannukset voi juhlia lasten läsnäollessa ja käyttää sitä alkoholiakin siinä samalla. Pari lasia viiniä ja saunaolut pitkän illan aikana, enempää ei meidän kaveriporukassa juuri juoda eikä kukaan saa traumoja. Ei edes meidän 10 v eikä kaverin 3 v. Taaperot laitetaan nukkumaan, kun niitä väsyttää. Sinne nukahtavat nopsaan aikuisten puheensorinaa kuunnellessa. Nukkuvat lapset kaapaistaan lähtiessä mukaan tai jäädään kyläpaikkaan yökylään. Ihania juhlia ollaan tällä kaavalla vietetty ja jatkossakin vietetään.
Joillakin (äideillä) tuo rutiinien ylläpitäminen tuntuu olevan ylitärkeää eikä mitään poikkeuksia sallita. En tiedä, johtuuko se heidän lapsiensa vaativuudesta vai siitä, että ovat aktiivisesti lapsensa vaativiksi kasvattaneet. Itse toteutin jo vauvana nukahtamaan äänistä huolimatta.
Kumpi teistä valvoi sitten kotona kesken unien heränneen lapsen kanssa vai jätittekö te lapsen valvomaan yksinään?
Mitä? Onks tää väkisin mielen pahottaminen joku uus trendi? Kirjoittajahan sanoi että heillä homma toimii. Tuskin siis lapsi heräsi kotona kesken unien? Toki, ip-osoitetta hyödyntäen voi saada selville nimen ja voi tehdä vaikka lasun 😂 kirjoituksesta saa sen päätelmän että lapsi on hereillä yksin, heitteillä. Luoja..
Aivan, sinullakaan ei siis ole hajuakaan mistä on kyse. Tuon kommentin kirjoittaja itse kirjoitti, että lasten herääminen on vanhempien aikaansaamaa.
Kas kun ne kaikki kullannuput ei nuku niin sikeästi, että niitä voi riepotella paikasta toiseen. Omat lapset heräsi liikutteluun ihan vauvasta asti. Autossakin ne tykkäsi valvoa ja uni tuli joskus 10 kilometria ennen kotoa. Kotona sänkyyn siirrettäessä lapsi heräsi taas eikä nukahtanut vähään aikaan. Kun siinä muutaman kerran oli valvonut keskellä yötä itku kurkussa yrittäen saada lasta nukkumaan ja tietäen, että herätys on muutaman tunnin kuluttua, niin niiden iloisten illanviettojen hehku hävisi.
Kaikilla ei ole noin vaikeaa. Meidän juhliin nukahtaneet lapset ehkä vähän raottivat silmiään kun heidät kantoi autoon, nukkuivat automatkan ja kotona kannettiin nukkuvina omaan sänkyyn. Omassa sängyssään käänsivät kylkeään ja jatkoivat unia.
Puhut monikossa, joten taisi olla teillä yleinenkin käytäntö. Lapset siis olivat tottuneet siihen ettei heidän yöunilla tai tarpeellaan nukkua ole niin suurta väliä, kun aikuisilla on oikeus viettää iltaa. Kuinka usein sinulle sopisi että sinut keskellä yötä kannettaisi autoon ja siitä omaan sänkyyn? Kerran viikossa? Kerran kuukaudessa? Minulle ei sopisi kertaakaan, joten en tee niin lapsillenikaan.
Jos ei opi lapsena sietämään tilapäistä unirytmin sekoittumista, ei sitä opi sietämään vanhempanakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei opi lapsena sietämään tilapäistä unirytmin sekoittumista, ei sitä opi sietämään vanhempanakaan.
Maailmassa ei ole kuin mustaa ja valkoista väriä ja ajatukset kulkee putkea pitkin.
Mä ainakin muistan, kuinka lapsena oli pakko nukahtaa milloin minnekin, koska aikuiset halusivat juhlia tai nuokkua ties minkä ruokaravintolan tuolissa iltamyöhään. Se oli vähän pelottavaakin. Enpä nyt tiedä, olenko erityisen traumatisoitunut, mutta en halua omille lapsilleni samaa. Joko elämme lasten ehdoilla tai hankimme hoitajan kotiin. Juhlapyhät, kuten juhannuksen haluan viettää lasteni kanssa. Eiköhän aloittajan veli halua samaa.
"Nykyvanhempien" vanhemmilla tuntuu olevan tarve puolustella kasvatusvalintojaan ja he ottavat itseensä, kun omien lasten sukupolvi haluaakin hoitaa omat lapsensa eri tavalla. Minun lapsuuteen ei kuulunut mitään pahaa tai traumatisoivaa, mutta en pitänyt tietyistä asioista. Omat lapseni kasvatan siis eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa kyllä, että monella suhde alkoholiin on kieroutunut. Kun on nuorena riittävästi juhlinut, nyt keski-ikäisenä pystyy kyllä omaa juomistaan hallitsemaan niin, että joulut ja juhannukset voi juhlia lasten läsnäollessa ja käyttää sitä alkoholiakin siinä samalla. Pari lasia viiniä ja saunaolut pitkän illan aikana, enempää ei meidän kaveriporukassa juuri juoda eikä kukaan saa traumoja. Ei edes meidän 10 v eikä kaverin 3 v. Taaperot laitetaan nukkumaan, kun niitä väsyttää. Sinne nukahtavat nopsaan aikuisten puheensorinaa kuunnellessa. Nukkuvat lapset kaapaistaan lähtiessä mukaan tai jäädään kyläpaikkaan yökylään. Ihania juhlia ollaan tällä kaavalla vietetty ja jatkossakin vietetään.
Joillakin (äideillä) tuo rutiinien ylläpitäminen tuntuu olevan ylitärkeää eikä mitään poikkeuksia sallita. En tiedä, johtuuko se heidän lapsiensa vaativuudesta vai siitä, että ovat aktiivisesti lapsensa vaativiksi kasvattaneet. Itse toteutin jo vauvana nukahtamaan äänistä huolimatta.
Kumpi teistä valvoi sitten kotona kesken unien heränneen lapsen kanssa vai jätittekö te lapsen valvomaan yksinään?
Mitä? Onks tää väkisin mielen pahottaminen joku uus trendi? Kirjoittajahan sanoi että heillä homma toimii. Tuskin siis lapsi heräsi kotona kesken unien? Toki, ip-osoitetta hyödyntäen voi saada selville nimen ja voi tehdä vaikka lasun 😂 kirjoituksesta saa sen päätelmän että lapsi on hereillä yksin, heitteillä. Luoja..
Aivan, sinullakaan ei siis ole hajuakaan mistä on kyse. Tuon kommentin kirjoittaja itse kirjoitti, että lasten herääminen on vanhempien aikaansaamaa.
Kas kun ne kaikki kullannuput ei nuku niin sikeästi, että niitä voi riepotella paikasta toiseen. Omat lapset heräsi liikutteluun ihan vauvasta asti. Autossakin ne tykkäsi valvoa ja uni tuli joskus 10 kilometria ennen kotoa. Kotona sänkyyn siirrettäessä lapsi heräsi taas eikä nukahtanut vähään aikaan. Kun siinä muutaman kerran oli valvonut keskellä yötä itku kurkussa yrittäen saada lasta nukkumaan ja tietäen, että herätys on muutaman tunnin kuluttua, niin niiden iloisten illanviettojen hehku hävisi.
Kaikilla ei ole noin vaikeaa. Meidän juhliin nukahtaneet lapset ehkä vähän raottivat silmiään kun heidät kantoi autoon, nukkuivat automatkan ja kotona kannettiin nukkuvina omaan sänkyyn. Omassa sängyssään käänsivät kylkeään ja jatkoivat unia.
Juuri näin meilläkin. Lapsi toki heräsi, kun kannettiin autoon ja kotona, kun kannettiin sänkyyn. Vähän aikaa saattoi valvoa, mutta sitten nukahti eikä kenenkään tarvinnut itku kurkussa valvoa, ei lapsen eikä vanhemman. Jotkut ihmiset (aikuiset ja lapset) ovat ominaisuuksiltaan joustavampia kuin toiset. Eikä meillä ne seuraavatkaan päivät menneet pilalle, ei ollut lapsen ylimääräistä kiukkua eikä aikuisillakaan krapulaa.
T. Se ensimmäisen lainatun viestin kirjoittaja
Eiköhän kyse ole nyt jostain muusta kuin siitä saako 3-v valvoa kahdeksaa pitempään.
Todennäköisesti juhlat olivat ap:n mielestä kivat ryyppyjuhlat, mutta veli ja vaimo olivat jo kotona sopineet, että kun meno alkaa villiintyä ja volyymit nousta, niin ottavat suuntaa kotia kohti lapsen siivellä.
Ja todennäköisesti se veljen vaimo on vahtinut koko illan sitä lasta. Sillä on ollut aika hiton tylsä ilta vahtia villiä 3-vuotiasta, ettei se karkaa, kaadu grilliin, kiukaalle tai tipu laiturilta päälleen veteen. Että varmaan ollut hyvin työteliäs ja tuskainen sukulaisvisiitti. Mutta sitä on tietty viinahuuruissa vaikea nähdä, millainen työ tuollaisen perus 3v jantterin vahtimisessa on, ja varsinkin vieraassa paikassa, missä kaikki on uutta ja mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Mä ainakin muistan, kuinka lapsena oli pakko nukahtaa milloin minnekin, koska aikuiset halusivat juhlia tai nuokkua ties minkä ruokaravintolan tuolissa iltamyöhään. Se oli vähän pelottavaakin. Enpä nyt tiedä, olenko erityisen traumatisoitunut, mutta en halua omille lapsilleni samaa. Joko elämme lasten ehdoilla tai hankimme hoitajan kotiin. Juhlapyhät, kuten juhannuksen haluan viettää lasteni kanssa. Eiköhän aloittajan veli halua samaa.
"Nykyvanhempien" vanhemmilla tuntuu olevan tarve puolustella kasvatusvalintojaan ja he ottavat itseensä, kun omien lasten sukupolvi haluaakin hoitaa omat lapsensa eri tavalla. Minun lapsuuteen ei kuulunut mitään pahaa tai traumatisoivaa, mutta en pitänyt tietyistä asioista. Omat lapseni kasvatan siis eri tavalla.
Minä muistan omasta lapsuudesta, kun kokoonnuttiin äidin siskojen perheiden kanssa ja saatiin touhuta serkkuporukalla. Juurikin nukahdettiin iloista puheensorinaa kuunnellessa siskonpetiin. Ihania muistoja! Nyt omia juhlia vietetään juurikin tällä samalla serkkuporukalla omien lasten kanssa. Alkoholia käytetään vähemmän kuin omat isät 70-luvulla, äidit käyttivät jo tuolloin hyvinkin kohtuullisesti.
Oma mies teki myös tuota, että jos oltiin sovittu, että käydään jossain niin sovitut puheet unohtui heti, kun hänellä oli kivaa. Lasten kanssa oli raivostuttavaa, kun oli myöhä ja lapset väsyneitä. Niitä nukkumapaikkoja ei aina ollut. Lähden miehen kanssa samalla kyydillä hyvin harvoin muualle kuin kauppaan, jos lähdetään, niin sitten kahdella autolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tarvii rutiineja joo, mutta mikäli kyseessä ei ole erityislapsi niin poikkeamat eivät ole vaarallisia. Minun tytär oli 2,5 v kun tuli kutsu häihin. Menomatkan 2 h hän nukkui autossa kunnon päiväunet. Kirkon pihassa syötiin eväät, käytiin puskapissalla sankarihautausmaan aidan vieressä, laitettiin juhlamekko päälle. Kirkkoon asteli ihana pikku prinsessa, rauhallisena, uteliaana, silmät loistaen. Vihkimisen jälkeen mentiin juhlapaikalle, jossa oli lapset huomioitu, saivat heti pikku pussit jossa oli puuhakirja, värikynät, rusinoita ja mitä kaikkea. Sen voimalla jaksoi tyttö odotella, kunnes alkoi ruokailu. Ilta jatkui tanssilla jne ja tyttöni pyöri innokkaana mukana, tanssitti morsiamen ukkia, höpötteli kaikkien kanssa, esitteli mekkoaan, leikki miden lasten kanssa. Ja sai syödä herkkuja niin paljon kyin halusi. Noin 23.30 silmät alkoivat mennä kiinni, siinä vaiheessa kaivoin kassista yöpuvun ja vaipan, vaihdettiin ne päälle, pestiin hampaat juhlapaikalla ja mentiin tyttö sylissä sanomaan heipat hääparille ja kaikille uusille kavereille. Lapsi autoon, ajettiin kotiin ja kannettiin nukkuva lapsi sänkyyn. Seuraavana aamuna se nukkui pitkään, ei malttanut käydä päiväunille (eikä pakotettu) ja ilta oli ehkä hieman kiukkuisempi kuin normaalisti, mutt so? Kukaan ei kuollut eikä vahingoittunut. Kävi nukkumaan aiemmin ja solahti sit normaaliin rytmiin.
Vastaavia poikkeamia on kaikkien lasteni lapsuudessa ollut joitakin, ja mitään vaarallista ei ole niiden seurauksena tapahtunut.
Kuvittelitko että muut häävieraat nautti kovastikin kun taapero pyöri seurana vielä puolilta öin? Haloo, pienet lapset viedään pois alkuillasta, jotta aikuiset voi juhlia vapaammin ja ottaa alkoholiakin halutessaan.
No enpä ole itse tuollaisissa häissä ollutkaan. Mihin ne lapset viedään, kun yleensä häät ei ole omalla kotipaikkakunnalla ollenkaan, tai jos ovat, niin kaikki sukulaiset ovat siellä häissä mukana muutenkin.
Ap jätti kertomatta olennaisia asioita, kuten: miten pitkä matka mökiltä on veljen kotiin (ja muiden sisarusten kotiin). Eli olisiko vaimo voinut lähteä lapsen kanssa kotiin heidän autolla ja ap:n veli jäädä juhlimaan ja tulla sitten jonkun sisaruksen kyydissä kotiin myöhemmin. Tässä olennaista on tietysti myös se, onko ap:n veljen vaimolla ajokorttia vai onko hän toisten armoilla kotiin pääsemisessä. Sitten on myös tekijöitä, joita ap ei tiedä. Esim. että veli ja sen vaimo ovat sopineet kotona, että koska veli ei tahdo jäädä mökille turhan pitkäksi aikaa juhlimaan, vaimo alkaa "nalkuttaa" lähdöstä mutta veli saa säilyttää kasvonsa vänkäämällä hetken vastaan. Mulla on ainakin sovittuna mun miehen kanssa, että jos sitä ei esim. huvita lähteä tai olla turhan pitkään joidenkin jonninjoutavien työkavereiden kanssa jollain perjantaikaljalla, niin saa ihan rauhassa pistää minun syyksi, kun "joutuu" lähtemään aikaisin pois. Aina ei kehtaa kieltäytyä kokonaan, että pysyisi sitten työilmapiiri ookoona.