Omistusasuminen on aina halvempaa kuin vuokraorjana oleminen
Moni itkee kuinka omistusasuminen muka vie kaikki rahat. En ymmärrä kuinka 1000 euron vuokra on vähemmän kuin 1000 euron lyhennys. Kaiken lisäksi ne lyhennykset jäävät suurimmaksi osaksi itselle. Onko ihmisten taloustaidot oikeasti niin surkeat että kuvitellaan vuokra-asumisen olevan edullisempaa? Miksi kukaan sitten edes vuokraisi asuntoa jos siitä ei saisi voittoa lainan päälle? 😂
Kommentit (242)
Ei kannata nykyaikana satsata omaan asuntoon missään tapauksessa. Vaikka vuokrat ovat kiistatta suurissa kaupungeissa korkeat, on vuokra-asuminen silti turvallisin asumismuoto nykyisessä työtilanteessa - on pätkätöitä jne. Älkää hyvät nuoret varsinkaan ostako omaa asuntoa, se jää teillä vielä käsiin ja arvo laskee.
- vuokraloordi ja asuntosijoittaja (32 asuntoa vuokralla)
Vierailija kirjoitti:
Typerä aloitus. Tietenkin vuokralla asuminen on kalliimpaa, mutta monelle se on ainoa vaihtoehto.
Ei kannata haukkua ihmisiä huonomman elämänhallinnan takia. Se tekee heidät vain vihaiseksi.
No, katsotaan miten kaupan alalta ja palvelualalta irtisanotut pärjää asuntolainan kanssa, kun työmarkkinatuki on 518, katsotaan vaikuttaako elämänhallintaan. 10 vuoden sisällä monelle tämä on todellisuutta, toivottavasti ei tule tuohon vielä perintöasunnon kuluja lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vuokralla asujista (ei kaikki) kuuluu alempaan sosiaaliluokkaan. Ei koulutusta, ei tietoa, ei taitoa. Ja matikkakin oli ihan tyhmää koulussa.
Huolto pelaa, myös ulkomaalaisille. Täällä kannattaa loisia. -Jos on luonteeltaan omavarainen/valtainen, on saanut varsin heikot eväät. Loisia on myös yläluokassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon asiaa ja paljon epäasiaa. Yksi oleellinen huomio on, että ei velkaa tarvitse maksaa halutessaan sillä tavalla pois, että asuu 25v siinä asunnossaan ja lyhentää. Voi asua vaikka 7v omassa ja myydä ihan vaikka samaan hintaan millä aikoinaan osti. Siitä saa kuitattua lainan pois ja jää iso summa rahaa tilille. Voi sittenkin vaikka muuttaa vuokralle jos kokee sen paremmaksi. Mutta onpahan rahaa tilillä.
Noinhan se ideaalitilanteessa jokaisen unelmissa menee. Mutta kun elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Voi iskeä ties mikä lama tai inflaatio tms, ja sen asunnon joutuukin myymään tappiolla. Velkaa jää eikä rahaakaan ole tilillä.
Ja omistusasuntoon ei saa toimeentulotukea, näistä on ollut lehtijuttuja nyt korona aikana.
Yhä edelleen kyllä saa kun ehdot täyttyvät.
Aika vaikeaa on saada, meillä tuttavapariskunta ja molemmat työttömänä työmarkkinatuella ja 1 lapsi, eivät saa toimeentulotukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä aloitus. Tietenkin vuokralla asuminen on kalliimpaa, mutta monelle se on ainoa vaihtoehto.
Ei kannata haukkua ihmisiä huonomman elämänhallinnan takia. Se tekee heidät vain vihaiseksi.
No, katsotaan miten kaupan alalta ja palvelualalta irtisanotut pärjää asuntolainan kanssa, kun työmarkkinatuki on 518, katsotaan vaikuttaako elämänhallintaan. 10 vuoden sisällä monelle tämä on todellisuutta, toivottavasti ei tule tuohon vielä perintöasunnon kuluja lisäksi.
Joko paperimiehet on työllistyneet? Ansiosidonnaista saa puolitoista vuotta ja sen jälkeen työmarkkinatuki 518 netto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon asiaa ja paljon epäasiaa. Yksi oleellinen huomio on, että ei velkaa tarvitse maksaa halutessaan sillä tavalla pois, että asuu 25v siinä asunnossaan ja lyhentää. Voi asua vaikka 7v omassa ja myydä ihan vaikka samaan hintaan millä aikoinaan osti. Siitä saa kuitattua lainan pois ja jää iso summa rahaa tilille. Voi sittenkin vaikka muuttaa vuokralle jos kokee sen paremmaksi. Mutta onpahan rahaa tilillä.
Noinhan se ideaalitilanteessa jokaisen unelmissa menee. Mutta kun elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Voi iskeä ties mikä lama tai inflaatio tms, ja sen asunnon joutuukin myymään tappiolla. Velkaa jää eikä rahaakaan ole tilillä.
Ja omistusasuntoon ei saa toimeentulotukea, näistä on ollut lehtijuttuja nyt korona aikana.
Yhä edelleen kyllä saa kun ehdot täyttyvät.
Aika vaikeaa on saada, meillä tuttavapariskunta ja molemmat työttömänä työmarkkinatuella ja 1 lapsi, eivät saa toimeentulotukea.
Tulot yhteensä 1300 netto.
Vierailija kirjoitti:
Typerä aloitus. Tietenkin vuokralla asuminen on kalliimpaa, mutta monelle se on ainoa vaihtoehto.
Ei kannata haukkua ihmisiä huonomman elämänhallinnan takia. Se tekee heidät vain vihaiseksi.
10 vuoden sisällä moni asuntovelkainen on varmaan vihainen, kun työt loppuu.
En ymmärrä näitä ketjuja Omistusasujat pätevät ja vuokra-asujat keksivät puolustuspuheita. Minä ostin ensimmäisen omistusasuntoni nyt 50-vuotiaana. Olen ollut ahkera muuttaja ja halunnut asua lähellä keskustaa. Näillä spekseillä on vain vuokra-asumisessa ollut järkeä. Viime vuosina mieli on rauhoittunut ja tulin siihen tulokseen, että maksan turhaa siitä, että asunto on kävelymatkan päässä keskustassa. Niinpä otin lainan ja ostin oman. Isompi asunto, mutta 10 km päässä keskustasta.
Minulla ei olisi koskaan ollut varaa sen kokoisiin ja tasoisiin asuntoihin, joissa asuin vuokralla. Sijainti ja koko olivat aiemmin tärkeimpiä asioita, kun mietin muuttamista. Nyt on mieli muuttunut sen verran, että koko ja kunto on tärkeintä, sijainnissa riittää, että pääsen liikkumaan julkisilla hyvin ja lähipalvelut on kävelymatkan päässä.
Maksan nyt lainaa ja hoitovastiketta saman verran kuin maksoin vuokraa. Ei tämä omistusasuminen tässä vaiheessa tunnu yhtään sen kummemmalta kuin vuokralaisena olo. Asun tässä niin kauan kuin viihdyn ja myyn sitten pois, kun haluan lähteä. Luulen saavani vähintään saman verran, mitä maksoin vaikka olikin vähän yläkanttiin hinnoiteltu.
Vastakkainasettelu on turhaa ja typerää. Ei kaikki vuokralaiset ole köyhiä ja tyhmiä, eikä omistusasuminen ole automaattisesti aina järkevämpää.
Voitaisiin ostaa, jos haluttaisiin muuttaa kauas työpaikoista tai vaihtoehtoisesti jonnekin narkkarilähiöön vanhaan homeiseen kerrostaloluukkuun.
Mielummin kuitenkin asutaan Helsingin kaupungin asunnossa hyvällä alueella. Ei tarvita edes autoa ja lapselle riittää lähellä erinomaisia kouluja ja lukuisia harrastuksia, mistä valita sekä toki älykkäiden akateemisten vanhempien lapsia leikkikavereiksi. Plussaa vielä siitä, ettei tarvitse pelätä arvaamattomia laitapuolen kulkijoita koulumatkalla.
Vierailija kirjoitti:
No jaa, asunnon arvo putosi 70 000 eurosta 50 000 euroon muutamassa vuodessa. Nyt kun myisi niin käteen ei jäisi mitään, ehkä jopa velkaa. Myyntiajat jopa vuoden. Yhtiövastike 350e/kk. Ja kauhea stressi päällä säilyykö työpaikka, jotta voi lyhentää lainaa.
Täällä kanssa on asuntojen arvo romahtanut esim 7 vuoden takaisesta täysin. Tuttuni osti tuolloin asunnon 60 000e. Tänä päivänä samasta taloyhtiöstä vastaavan saa 30 000. Täällä yksi sun toinen tuskailee, kun asunnot ei mene kaupaksi. Ja kukaan ei oikein uskalla ostaakaan, kun tietää, ettei niistä sitten pääse eroon, kun sen aika tulee. Palvelut vähenee, työpaikat vähenee, vuokra-asuntojen tarvekin vähenee, niin ei niihin saa sitten kunnollisia vuokralaisiakaan. Eli omistusasuminen ei todellakaan ole halvempaa kuin vuokra-asuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon asiaa ja paljon epäasiaa. Yksi oleellinen huomio on, että ei velkaa tarvitse maksaa halutessaan sillä tavalla pois, että asuu 25v siinä asunnossaan ja lyhentää. Voi asua vaikka 7v omassa ja myydä ihan vaikka samaan hintaan millä aikoinaan osti. Siitä saa kuitattua lainan pois ja jää iso summa rahaa tilille. Voi sittenkin vaikka muuttaa vuokralle jos kokee sen paremmaksi. Mutta onpahan rahaa tilillä.
Noinhan se ideaalitilanteessa jokaisen unelmissa menee. Mutta kun elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Voi iskeä ties mikä lama tai inflaatio tms, ja sen asunnon joutuukin myymään tappiolla. Velkaa jää eikä rahaakaan ole tilillä.
Ja omistusasuntoon ei saa toimeentulotukea, näistä on ollut lehtijuttuja nyt korona aikana.
Yhä edelleen kyllä saa kun ehdot täyttyvät.
Aika vaikeaa on saada, meillä tuttavapariskunta ja molemmat työttömänä työmarkkinatuella ja 1 lapsi, eivät saa toimeentulotukea.
silti. Ehdot ovat samat kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon asiaa ja paljon epäasiaa. Yksi oleellinen huomio on, että ei velkaa tarvitse maksaa halutessaan sillä tavalla pois, että asuu 25v siinä asunnossaan ja lyhentää. Voi asua vaikka 7v omassa ja myydä ihan vaikka samaan hintaan millä aikoinaan osti. Siitä saa kuitattua lainan pois ja jää iso summa rahaa tilille. Voi sittenkin vaikka muuttaa vuokralle jos kokee sen paremmaksi. Mutta onpahan rahaa tilillä.
Noinhan se ideaalitilanteessa jokaisen unelmissa menee. Mutta kun elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Voi iskeä ties mikä lama tai inflaatio tms, ja sen asunnon joutuukin myymään tappiolla. Velkaa jää eikä rahaakaan ole tilillä.
Ja omistusasuntoon ei saa toimeentulotukea, näistä on ollut lehtijuttuja nyt korona aikana.
Yhä edelleen kyllä saa kun ehdot täyttyvät.
Aika vaikeaa on saada, meillä tuttavapariskunta ja molemmat työttömänä työmarkkinatuella ja 1 lapsi, eivät saa toimeentulotukea.
silti. Ehdot ovat samat kaikille.
Niin, mutta koko vuokra lasketaan asumismenoksi, mutta omistusasunnossa pelkkä yhtiövastike. Asumiskulut jää omistusasunnossa niin pieneksi ettei tukea saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä asumisen hinnalla on? Normaali ihminen säästää kyllä sata tonttua eläkkeelle, oli sitten vuokralla tai omistusasunnossa. Eikä sitä omistusasuntoa voi myydä ennen kuolemaansa kuitenkaan, ellei halua asua kadulla. Eli sitä omistuasuntovarallisuutta ei pääse hyödyntämään.
Kun laina on maksettu niin kaikki se lyhennyksiin mennyt raha jääkin yli. Mietipä sitä. Asuntoa voi myös vaihtaa välissä ja ottaa myyntivoitot ulos tai vaihtaa halvempaan.
Olen asunut ikäni vuokralla. Nyt 450 euroa kuussa kaksiosta. Laitan sen 1000 euroa kuussa sijoituksiin mieluummin kuin seiniin. Jokainen elää tavallaan, minä näin. Jos joskus innostun omaa ostamaan, ei tarvitse paljoa lainaa ottaa.
Olen asunut omassa 23-vuotiaasta asti, velaton jo liki 30 v, nykyinen uudehko rivitalokolmio 83 m2 eläkeasuntona, vastike 222 €/kk, sis. lämpö ja vesi, pihanhoito ja muut jutut. Sijoitussalkkuni on 380k, tuotto viimevuosina yli 9 %, omistan lisäksi kaksi kesämökkiä, perittyjä kumpikin, molemmissa pitkät vuokrasopimukset. Vuokraan itselleni aina mökin kolmeksi viikoksi kesällä, omat on niin kaukana enkä sinne halua. Rahaa on tilillä n. 30 000. Ensiviikolla sijoitan osan. Autoni on uusi ja iso, käteisellä ostettu. Tyhmää juu, mutta näin haluan autoni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, asunnon arvo putosi 70 000 eurosta 50 000 euroon muutamassa vuodessa. Nyt kun myisi niin käteen ei jäisi mitään, ehkä jopa velkaa. Myyntiajat jopa vuoden. Yhtiövastike 350e/kk. Ja kauhea stressi päällä säilyykö työpaikka, jotta voi lyhentää lainaa.
Täällä kanssa on asuntojen arvo romahtanut esim 7 vuoden takaisesta täysin. Tuttuni osti tuolloin asunnon 60 000e. Tänä päivänä samasta taloyhtiöstä vastaavan saa 30 000. Täällä yksi sun toinen tuskailee, kun asunnot ei mene kaupaksi. Ja kukaan ei oikein uskalla ostaakaan, kun tietää, ettei niistä sitten pääse eroon, kun sen aika tulee. Palvelut vähenee, työpaikat vähenee, vuokra-asuntojen tarvekin vähenee, niin ei niihin saa sitten kunnollisia vuokralaisiakaan. Eli omistusasuminen ei todellakaan ole halvempaa kuin vuokra-asuminen.
Täällä taas vuokrat nousevat, samaten asuntojen hinnat nousevat. Maksan asumisesta tällä hetkellä lyhennyksineen (lyhennys todellisuudessa säästöä) 1584 €/kk. Lisäksi kulu pienenee kuukausittain koska pääoman pienemisen kautta korkokulut pienenevät. Vastaavan asunnon vuokrahinta on näillä seuduilla sellaisen 1950 €/kk. Tosin kerrostalosta, kun tämä on paritalo. Eli säästän kuukaudessa 366 € + lainan lyhennyksen verran. Vaikka asunnon arvo laskisi 0 euroon tulee tämä minulle halvemmaksi kuin että asuisin vastaavassa vuokralla...
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä ketjuja Omistusasujat pätevät ja vuokra-asujat keksivät puolustuspuheita. Minä ostin ensimmäisen omistusasuntoni nyt 50-vuotiaana. Olen ollut ahkera muuttaja ja halunnut asua lähellä keskustaa. Näillä spekseillä on vain vuokra-asumisessa ollut järkeä. Viime vuosina mieli on rauhoittunut ja tulin siihen tulokseen, että maksan turhaa siitä, että asunto on kävelymatkan päässä keskustassa. Niinpä otin lainan ja ostin oman. Isompi asunto, mutta 10 km päässä keskustasta.
Minulla ei olisi koskaan ollut varaa sen kokoisiin ja tasoisiin asuntoihin, joissa asuin vuokralla. Sijainti ja koko olivat aiemmin tärkeimpiä asioita, kun mietin muuttamista. Nyt on mieli muuttunut sen verran, että koko ja kunto on tärkeintä, sijainnissa riittää, että pääsen liikkumaan julkisilla hyvin ja lähipalvelut on kävelymatkan päässä.
Maksan nyt lainaa ja hoitovastiketta saman verran kuin maksoin vuokraa. Ei tämä omistusasuminen tässä vaiheessa tunnu yhtään sen kummemmalta kuin vuokralaisena olo. Asun tässä niin kauan kuin viihdyn ja myyn sitten pois, kun haluan lähteä. Luulen saavani vähintään saman verran, mitä maksoin vaikka olikin vähän yläkanttiin hinnoiteltu.
Vastakkainasettelu on turhaa ja typerää. Ei kaikki vuokralaiset ole köyhiä ja tyhmiä, eikä omistusasuminen ole automaattisesti aina järkevämpää.
Juuri näin, riippuu ihmisestä ja siitä missä asuu. Täällä missä asun kaupungin vuokra-asunnot ovat hirveitä lääviä, ja yksityisiä on vähän ja ovat huonokuntoisia ja kalliita. Olisi kurjaa elää elämänsä miettien vain säästöjä ja sijoituksia. Haluan asua tilavasti ja kauniissa asunnossa, tämä on minun ainoa elämäni. Siksi ostin oman jo 23-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon asiaa ja paljon epäasiaa. Yksi oleellinen huomio on, että ei velkaa tarvitse maksaa halutessaan sillä tavalla pois, että asuu 25v siinä asunnossaan ja lyhentää. Voi asua vaikka 7v omassa ja myydä ihan vaikka samaan hintaan millä aikoinaan osti. Siitä saa kuitattua lainan pois ja jää iso summa rahaa tilille. Voi sittenkin vaikka muuttaa vuokralle jos kokee sen paremmaksi. Mutta onpahan rahaa tilillä.
Noinhan se ideaalitilanteessa jokaisen unelmissa menee. Mutta kun elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Voi iskeä ties mikä lama tai inflaatio tms, ja sen asunnon joutuukin myymään tappiolla. Velkaa jää eikä rahaakaan ole tilillä.
Ja omistusasuntoon ei saa toimeentulotukea, näistä on ollut lehtijuttuja nyt korona aikana.
Yhä edelleen kyllä saa kun ehdot täyttyvät.
Aika vaikeaa on saada, meillä tuttavapariskunta ja molemmat työttömänä työmarkkinatuella ja 1 lapsi, eivät saa toimeentulotukea.
silti. Ehdot ovat samat kaikille.
Niin, mutta koko vuokra lasketaan asumismenoksi, mutta omistusasunnossa pelkkä yhtiövastike. Asumiskulut jää omistusasunnossa niin pieneksi ettei tukea saa.
Ei pidä paikkaansa. Asumiskuluiksi lasketaan..
-yhtiövastike
-vesimaksut
-lainan korko- ja hoitomaksut (ei lyhennystä)
-yhtiölainan korko- ja hoitomaksut (ei lyhennystä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä asumisen hinnalla on? Normaali ihminen säästää kyllä sata tonttua eläkkeelle, oli sitten vuokralla tai omistusasunnossa. Eikä sitä omistusasuntoa voi myydä ennen kuolemaansa kuitenkaan, ellei halua asua kadulla. Eli sitä omistuasuntovarallisuutta ei pääse hyödyntämään.
Kun laina on maksettu niin kaikki se lyhennyksiin mennyt raha jääkin yli. Mietipä sitä. Asuntoa voi myös vaihtaa välissä ja ottaa myyntivoitot ulos tai vaihtaa halvempaan.
Olen asunut ikäni vuokralla. Nyt 450 euroa kuussa kaksiosta. Laitan sen 1000 euroa kuussa sijoituksiin mieluummin kuin seiniin. Jokainen elää tavallaan, minä näin. Jos joskus innostun omaa ostamaan, ei tarvitse paljoa lainaa ottaa.
Olen asunut omassa 23-vuotiaasta asti, velaton jo liki 30 v, nykyinen uudehko rivitalokolmio 83 m2 eläkeasuntona, vastike 222 €/kk, sis. lämpö ja vesi, pihanhoito ja muut jutut. Sijoitussalkkuni on 380k, tuotto viimevuosina yli 9 %, omistan lisäksi kaksi kesämökkiä, perittyjä kumpikin, molemmissa pitkät vuokrasopimukset. Vuokraan itselleni aina mökin kolmeksi viikoksi kesällä, omat on niin kaukana enkä sinne halua. Rahaa on tilillä n. 30 000. Ensiviikolla sijoitan osan. Autoni on uusi ja iso, käteisellä ostettu. Tyhmää juu, mutta näin haluan autoni.
Moi, täällähän on tuttuja. T. Lenkkikaveri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon asiaa ja paljon epäasiaa. Yksi oleellinen huomio on, että ei velkaa tarvitse maksaa halutessaan sillä tavalla pois, että asuu 25v siinä asunnossaan ja lyhentää. Voi asua vaikka 7v omassa ja myydä ihan vaikka samaan hintaan millä aikoinaan osti. Siitä saa kuitattua lainan pois ja jää iso summa rahaa tilille. Voi sittenkin vaikka muuttaa vuokralle jos kokee sen paremmaksi. Mutta onpahan rahaa tilillä.
Noinhan se ideaalitilanteessa jokaisen unelmissa menee. Mutta kun elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Voi iskeä ties mikä lama tai inflaatio tms, ja sen asunnon joutuukin myymään tappiolla. Velkaa jää eikä rahaakaan ole tilillä.
Ja omistusasuntoon ei saa toimeentulotukea, näistä on ollut lehtijuttuja nyt korona aikana.
Yhä edelleen kyllä saa kun ehdot täyttyvät.
Aika vaikeaa on saada, meillä tuttavapariskunta ja molemmat työttömänä työmarkkinatuella ja 1 lapsi, eivät saa toimeentulotukea.
silti. Ehdot ovat samat kaikille.
Niin, mutta koko vuokra lasketaan asumismenoksi, mutta omistusasunnossa pelkkä yhtiövastike. Asumiskulut jää omistusasunnossa niin pieneksi ettei tukea saa.
Ei pidä paikkaansa. Asumiskuluiksi lasketaan..
-yhtiövastike
-vesimaksut
-lainan korko- ja hoitomaksut (ei lyhennystä)
-yhtiölainan korko- ja hoitomaksut (ei lyhennystä)
Ei minulla ole koskaan ollut mitään yhtiölainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua velkavankeuteen.
Miten ikuinen vuokravankeus on parempi???
Velanmaksu katsos loppuu aikanaan ja lisäksi tarvittaessa saa lyhennysvapaata. Kuinka moni vuokranantaja suostuu siihen, että et pariin vuoteen maksa vuokraa???
Aiheesta liikkuu monenlaista väärinkäsitystä. Esim. Kun laina on maksettu (ns velkavankeus loppuu) voi olla jo remontin tarve, 15.000euroa kiva uusia jotain pientä lattiaa/keittiötä. Taloyhtiö määrää putkiremonttia kun ostitkin vanhasta talosta ihan ihkun (osakkaille jotain 40.000euroa) lisää maksettavaa näin esimerkkinä. Voipi tulla sitten muutaman vuoden päästä uudet sähköt +15.000Euroa? Olet siis maksanut nyt kaiken ja joudut muuttamaan ja myymään? Nyt vasta, 35 vuoden? jälkeen selviää oliko tässä mitään järkeä? Pahimmillaan saat puolet takaisin siitä mitä olet itse maksanut?
Yhä edelleen kyllä saa kun ehdot täyttyvät.