Nykymenolla tavalliset 7,5-8 pojat eivät enää pääse lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut mitään järkeä siinä uudistuksessa että pääsykokeet poistettiin korkeakouluista ja valitaan yo-arvosanoilla. Koko ajan yhä nuoremmilta vaaditaan vaan enemmän ja enemmän. Kohta sun pitää saada ala-asteella jo pelkkiä kymppejä, että pääset hyvälle yläasteelle, jotta saat yli 9,5 keskiarvon, jolla pääsee lukioon (kun muilla ei enää pääse). Sairasta. Paljon vähemmän stressaava ois sellaiset pääsykokeet, joiden materiaali julkaistaan vaikka 2 kuukautta ennen koetta ja kaikilla on se 2kk aikaa lukea eikä tarvi lapsuutta uhrata sille että pääsee joskus korkeakouluun.

Tää oli pläni alusta alkaen. Seuraava askel on varhaiskasvatus. Koulunkäynti alkaa pian viisivuotiailla, vaikka puhutaan kauniisti niitä ja näitä. Tarkoitus on luoda suora putki päiväkodeista yliopistoihin, jotta elinkeinoelämä saa 22v. maistereita. Yksikin poikkeama ja putoat putkesta.

Joo, huolestuttavalta vaikuttaa. Kohta alkaa olla Kiinan malliin valmennuskursseja pikkulapsille ja kaikki paremmat päiväkodit ja koulut käyvät kalliiksi. Suomalaisessa peruskoulussa on ollut vikansa, mutta onhan se ollut onnistunut siinä, miten ihan eri lähtökohdista tulevat lapset ovat voineet opiskella samoin. Vaikka vanhemmilla olisi ollut mitä ongelmia, hyvä opettaja koulussa on pystynyt paikkaamaan tilannetta lapsen eduksi. Nythän tilanne on se, että täällä av:llakin huudetaan suu vaahdossa, kuinka vanhemmat ovat vastuussa mm. siitä, että lapsi oppii lukemaan - ennen oli itsestään selvää, että tämä opetetaan koulussa. Tällainen syyttely (usein toki aiheestakin) ei vaan auta niitä vanhempia mitenkään korjaamaan kurssiaan ja häviäjä on aina lapsi. 

Miten tähän on edes tultu? Oma lapsemme nyt ysillä, saa kokeista 7-9, eli ei mitään mahdollisuuksia Helsingin kantakaupungin lukioihin, ei juuri lähiöidenkään. Pitääkö tosiaan paikkansa - kuten meille kerrottiin - että pienemmiltä paikkakunnilta hakee niin paljon nuoria Hgin lukioihin, että paikallisten osuus niissä on notkahtanut? Väite kuuluu (ei, en ole tarkistanut, mutta ei vaikea uskoakaan), että pikkupitäjien kouluista on todella paljon helpompaa saada korkeita keskiarvoja, joilla pääsee sisään kaupunkien lukioihin. Pitäisiköhän peruskoulun päästötodistuksillekin olla valtakunnalliset kokeet, jotta tuollainen ei enää olisi mahdollista. Tai ainakin jokin lähikoulusysteemi myös lukioihin. On aivan älytöntä, että ihan hyvin koulunsa hoitaneelle pääkaupunkiseudun ysiluokkalaiselle ei täältä löydy lukiopaikkaa!

No ei tuolla keskiarvolla lukioon kuulu päästäkään.

Vierailija kirjoitti:

Enpä olisi tuolla keskiarvolla mennyt lukioon aikoinaan 80- luvun lopullakaan.

Kyllä Kurikan lukioon meni 80-luvun lopussa yksikin poika jollain 5,6 keskiarvolla. Minä taas en mennyt vaikka oli 8,1, koska halusin kauppikseen enkä tylsään lukioon.

Siihen aikaan lukioon pääsi käytännössä kaikki jotka halusi, ei välttämättä oman paikkakunnan, mutta jonnekin.

Vierailija kirjoitti:

Miten tähän on edes tultu? Oma lapsemme nyt ysillä, saa kokeista 7-9, eli ei mitään mahdollisuuksia Helsingin kantakaupungin lukioihin, ei juuri lähiöidenkään. Pitääkö tosiaan paikkansa - kuten meille kerrottiin - että pienemmiltä paikkakunnilta hakee niin paljon nuoria Hgin lukioihin, että paikallisten osuus niissä on notkahtanut? Väite kuuluu (ei, en ole tarkistanut, mutta ei vaikea uskoakaan), että pikkupitäjien kouluista on todella paljon helpompaa saada korkeita keskiarvoja, joilla pääsee sisään kaupunkien lukioihin. Pitäisiköhän peruskoulun päästötodistuksillekin olla valtakunnalliset kokeet, jotta tuollainen ei enää olisi mahdollista. Tai ainakin jokin lähikoulusysteemi myös lukioihin. On aivan älytöntä, että ihan hyvin koulunsa hoitaneelle pääkaupunkiseudun ysiluokkalaiselle ei täältä löydy lukiopaikkaa!

Pienillä paikkakunnilla lukioon tuleville annetaa läppärit jne. jotta saataisiin opiskelijoita kun osa omista lähtee muualle. Kyllä niihin varmasti pääsee vaikka millä keskiarvolla. Te helsinkiläiset olette itse syypäitä kun ette ole perustaneet lisää lukioita kun väestö on kasvanut voimakkaasti, kai sinne on muitakin kouluja samaan tahtiin perustettu? Ja päiväkoteja?

Amiksissa on menossa ilmiö jossa ns kympin tytöt ja pojat hakeutuvat kaksoistutkintoihin tietyille aloille hankkiakseen ammatin lukion ohella. Tällä systeemillä saavat työttömyyskorvausta lukion jälkeen ilman karenssia ja lisäksi ammattitutkinnon, jonka avulla saa työpaikan josta saadulla palkalla rahoittaa yliopisto-opinnot eikä tarvitse ottaa lainaa. Amisten sähköpuolella ja joillakin kaupallisen puolen aloilla tästä on ollut seurauksena että ko. linjoille ei enää pääse alle 8,5 ka:lla. Toki pohjimmiltaan tästä on turha syyttää ahkeria, lahjakkaita ja kekseliäitä nuoria ja vastaavasti jos sössii yläkoulun, siitä on vastuussa vain itse. Mutta kyllä tuo tarkoittaa tien tukkeutumista monelle nuorelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tähän on edes tultu? Oma lapsemme nyt ysillä, saa kokeista 7-9, eli ei mitään mahdollisuuksia Helsingin kantakaupungin lukioihin, ei juuri lähiöidenkään. Pitääkö tosiaan paikkansa - kuten meille kerrottiin - että pienemmiltä paikkakunnilta hakee niin paljon nuoria Hgin lukioihin, että paikallisten osuus niissä on notkahtanut? Väite kuuluu (ei, en ole tarkistanut, mutta ei vaikea uskoakaan), että pikkupitäjien kouluista on todella paljon helpompaa saada korkeita keskiarvoja, joilla pääsee sisään kaupunkien lukioihin. Pitäisiköhän peruskoulun päästötodistuksillekin olla valtakunnalliset kokeet, jotta tuollainen ei enää olisi mahdollista. Tai ainakin jokin lähikoulusysteemi myös lukioihin. On aivan älytöntä, että ihan hyvin koulunsa hoitaneelle pääkaupunkiseudun ysiluokkalaiselle ei täältä löydy lukiopaikkaa!

Pienillä paikkakunnilla lukioon tuleville annetaa läppärit jne. jotta saataisiin opiskelijoita kun osa omista lähtee muualle. Kyllä niihin varmasti pääsee vaikka millä keskiarvolla. Te helsinkiläiset olette itse syypäitä kun ette ole perustaneet lisää lukioita kun väestö on kasvanut voimakkaasti, kai sinne on muitakin kouluja samaan tahtiin perustettu? Ja päiväkoteja?

Kaikki saa nykyään ne läppärit koska oppivelvollisuusuudistus.

Samoin kirjat ja yli 7 kilsan matkat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tähän on edes tultu? Oma lapsemme nyt ysillä, saa kokeista 7-9, eli ei mitään mahdollisuuksia Helsingin kantakaupungin lukioihin, ei juuri lähiöidenkään. Pitääkö tosiaan paikkansa - kuten meille kerrottiin - että pienemmiltä paikkakunnilta hakee niin paljon nuoria Hgin lukioihin, että paikallisten osuus niissä on notkahtanut? Väite kuuluu (ei, en ole tarkistanut, mutta ei vaikea uskoakaan), että pikkupitäjien kouluista on todella paljon helpompaa saada korkeita keskiarvoja, joilla pääsee sisään kaupunkien lukioihin. Pitäisiköhän peruskoulun päästötodistuksillekin olla valtakunnalliset kokeet, jotta tuollainen ei enää olisi mahdollista. Tai ainakin jokin lähikoulusysteemi myös lukioihin. On aivan älytöntä, että ihan hyvin koulunsa hoitaneelle pääkaupunkiseudun ysiluokkalaiselle ei täältä löydy lukiopaikkaa!

Pienillä paikkakunnilla lukioon tuleville annetaa läppärit jne. jotta saataisiin opiskelijoita kun osa omista lähtee muualle. Kyllä niihin varmasti pääsee vaikka millä keskiarvolla. Te helsinkiläiset olette itse syypäitä kun ette ole perustaneet lisää lukioita kun väestö on kasvanut voimakkaasti, kai sinne on muitakin kouluja samaan tahtiin perustettu? Ja päiväkoteja?

Kaikki saa nykyään ne läppärit koska oppivelvollisuusuudistus.

Samoin kirjat ja yli 7 kilsan matkat.

No keksivät sitten jotain muuta extraa.

Ei Helsingin lukioita helsinkiläiset täytä vaan muualta tulevat. Minunkin kuopuksen ryhmästä noin viidennes on helsinkiläiset. 4/5 tulee muualta.

Olen toistakymmentä vuotta toiminut jo opettajana peruskoulussa viimeisen viiden vuoden aikana, nuo 7-8 numerot voitaisiin laskea vanhan opsin mukaisesti 6-7 numeroiksi. Opsia helpotetaan koko ajan. jotta saataisiin leivottua heikosta aineksesta hyviä. 2016 ops muutos aiheusta kummastusta aineenopettajissa, tarvitseeko kohtaa enää. itään osata. Puhumattakaan arvosanauudistus, jos koskee tämän vuoden ysejä, niin riittää tyyliin, että tunnistaa oikean oppiaineen kirjan ohjatusta, ja saa vitosen.

Nykyisillä 7 arvosanoilla ei lukioon todellakaan kannata mennä tai opiskelumotivaation ja tekemisen tulee muuttua kuin yö ja päivä. Jos opiskelu ei oikein innosta, mieluummin ammattikoulu - lukionhan voi aina suorittaa, jos innostuu opiskelista. Ei sinne lukioon mennä vain hengailemaan ja kuluttamaan kaikkien aikaa sekä täyttää kurssit ylipursuaviksi.

Seuraava pisa tulee olemaan nöyttö siitä, mihin suomalainen huoppuopetus on ajettu peruskouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Fiksumpi valinta vähän heikommalla akateemisella osaamisella on kuitenkin amis ja sitä kautta AMK:hon tai jopa yliopistoon. Huonolla yo-todistuksella ei tee muuta kuin saa yo-juhlat.

Ammattikoulu on ihan fiksu valinta, jos nuori tietää alansa, jolla haluaa työskennellä. Ja mitä tekee huonolla YO-todistuksella? Sillä pääsee ammattikouluun.

Monella vaan ylpeys ei anna periksi jatkaa lukiosta ammattikouluun, ja sitten käydään joku taksikurssi.

Vierailija kirjoitti:

Amiksissa on menossa ilmiö jossa ns kympin tytöt ja pojat hakeutuvat kaksoistutkintoihin tietyille aloille hankkiakseen ammatin lukion ohella. Tällä systeemillä saavat työttömyyskorvausta lukion jälkeen ilman karenssia ja lisäksi ammattitutkinnon, jonka avulla saa työpaikan josta saadulla palkalla rahoittaa yliopisto-opinnot eikä tarvitse ottaa lainaa. Amisten sähköpuolella ja joillakin kaupallisen puolen aloilla tästä on ollut seurauksena että ko. linjoille ei enää pääse alle 8,5 ka:lla. Toki pohjimmiltaan tästä on turha syyttää ahkeria, lahjakkaita ja kekseliäitä nuoria ja vastaavasti jos sössii yläkoulun, siitä on vastuussa vain itse. Mutta kyllä tuo tarkoittaa tien tukkeutumista monelle nuorelle.

Taitaa ainoa linja, johon kaksoistutkintoon tuollaiset haluavat olla kaupallinen eli merkonomin tutkinto yhdessä lukion kanssa. Nuo merkonomi-opinnothan ovat oikeasti enemmän lukioon verrattavissa kuin muihin ammatillisen linjoihin. Toisaalta jos joku poika on jo päättänyt haluavansa insinööriksi niin sitten haluaa ensin suorittaa lukion kanssa teknisen alan ammatilliset opinnot.

Ja ammattikoulusta pääsee vaikka Insinööriksi opiskelemaan, jos lukuinto herää myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Lukioon ei tosiaan pääse munilla vaan aivoilla.

Oletko tyhmä, ilkeä vai molempia?

Noin puolet korkeakouluopiskelijoista valitaan edelleenkin pääsykokeilla.

Kyllä pääsevät, mutta koulu ei välttämättä ole se lähikoulu. Tosin matalimpien keskiarvorajojen koulut sijaitsevat väkirikkaimmilla alueilla, joten suurimmalla osalla on halutessaan lyhyt koulumatka.

Stadin ammattiopisto poisti keskiarvorajan lukio-opinnoista ja jokainen sinne amikseen mennyt voi suorittaa halutessaan myös ylioppilastutkinnon.

Yo-tutkinto ei tosin ole mikään oletusarvo nykymaailmassa. AMKiin pääsee suoraan amistodistuksella.

Heikomman pään oppilailla suurempi ongelma on se, että yleensä ei osata enkkua ja matikkaa niin hyvin, että lukiossa pärjäisi. Joku aine pitää kirjoittaa pitkänä ja se enkun A voi olla työn ja tuskan takana, koska parempien oppilaiden englannin taito on niin korkea, että se nostaa myös alapään pisteitä. Lisäksi pitää kirjoittaa joku matikka tai ruotsi. Yleensä matikka ei seiskan oppilailta oikein suju, ruotsista puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei Helsingin lukioita helsinkiläiset täytä vaan muualta tulevat. Minunkin kuopuksen ryhmästä noin viidennes on helsinkiläiset. 4/5 tulee muualta.

Ongelma on erityisesti ruotsinkielisellä puolella. Karjaalaiset kasipuolen oppilaat junailevat joka päivä Helsinkiin kouluun. Helsinkiläinen alle kasin oppilas ei pääse pk-seudun lukioon, joten hesalainen vastaavasti junailee joka päivä Karjaalle.

Vierailija kirjoitti:

Noin puolet korkeakouluopiskelijoista valitaan edelleenkin pääsykokeilla.

Kaikki tulisi valita pääsykokeikka - vain se osoittaa todellisen motivaation.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tähän on edes tultu? Oma lapsemme nyt ysillä, saa kokeista 7-9, eli ei mitään mahdollisuuksia Helsingin kantakaupungin lukioihin, ei juuri lähiöidenkään. Pitääkö tosiaan paikkansa - kuten meille kerrottiin - että pienemmiltä paikkakunnilta hakee niin paljon nuoria Hgin lukioihin, että paikallisten osuus niissä on notkahtanut? Väite kuuluu (ei, en ole tarkistanut, mutta ei vaikea uskoakaan), että pikkupitäjien kouluista on todella paljon helpompaa saada korkeita keskiarvoja, joilla pääsee sisään kaupunkien lukioihin. Pitäisiköhän peruskoulun päästötodistuksillekin olla valtakunnalliset kokeet, jotta tuollainen ei enää olisi mahdollista. Tai ainakin jokin lähikoulusysteemi myös lukioihin. On aivan älytöntä, että ihan hyvin koulunsa hoitaneelle pääkaupunkiseudun ysiluokkalaiselle ei täältä löydy lukiopaikkaa!

Pienillä paikkakunnilla lukioon tuleville annetaa läppärit jne. jotta saataisiin opiskelijoita kun osa omista lähtee muualle. Kyllä niihin varmasti pääsee vaikka millä keskiarvolla. Te helsinkiläiset olette itse syypäitä kun ette ole perustaneet lisää lukioita kun väestö on kasvanut voimakkaasti, kai sinne on muitakin kouluja samaan tahtiin perustettu? Ja päiväkoteja?

Ne läppärit saa nykyään omaksi. Isojen kaupunkien koneet ovat lainakoneita.

Pikkupaikkakunnilla tarjotaan mm. ilmainen autokoulu, ilmainen asuminen (solussa) ja jopa lentolupakirja, jos on ns. ilmailulukio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksissa on menossa ilmiö jossa ns kympin tytöt ja pojat hakeutuvat kaksoistutkintoihin tietyille aloille hankkiakseen ammatin lukion ohella. Tällä systeemillä saavat työttömyyskorvausta lukion jälkeen ilman karenssia ja lisäksi ammattitutkinnon, jonka avulla saa työpaikan josta saadulla palkalla rahoittaa yliopisto-opinnot eikä tarvitse ottaa lainaa. Amisten sähköpuolella ja joillakin kaupallisen puolen aloilla tästä on ollut seurauksena että ko. linjoille ei enää pääse alle 8,5 ka:lla. Toki pohjimmiltaan tästä on turha syyttää ahkeria, lahjakkaita ja kekseliäitä nuoria ja vastaavasti jos sössii yläkoulun, siitä on vastuussa vain itse. Mutta kyllä tuo tarkoittaa tien tukkeutumista monelle nuorelle.

Taitaa ainoa linja, johon kaksoistutkintoon tuollaiset haluavat olla kaupallinen eli merkonomin tutkinto yhdessä lukion kanssa. Nuo merkonomi-opinnothan ovat oikeasti enemmän lukioon verrattavissa kuin muihin ammatillisen linjoihin. Toisaalta jos joku poika on jo päättänyt haluavansa insinööriksi niin sitten haluaa ensin suorittaa lukion kanssa teknisen alan ammatilliset opinnot.

Kummipoika toimi jo 10 vuotta sitten noin. Opiskeli kaksoistutkinnossa sähköasentajaksi. Sai vakipaikan heti intin jälkeen, oli töissä 3 vuotta ja säästi palkkansa, sen jälkeen meni teknilliseen korkeakouluun ja otti opintovapaata ekaks opintovuodeksi. Loput opinnot teki töiden ohella. Selvitti DI-tutkinnon ilman euroakaan lainaa ja vaihtoi valmistuttuaan työpaikkaa ja työtehtäviä paremmin palkattuun hommaan.