Nykymenolla tavalliset 7,5-8 pojat eivät enää pääse lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se auttaa jos paikka jostai peräkylän lukiosta löytyski? koko perhe muuttaa sinne,duunit tottakai löytyy kans?

Ei se ole ilmaista jos yksin menee opiskeleen tuossa iässä,eikä muutenkaan.

Monet vanhemmat muuttaa lukiopaikkakunnalle kun lapsi haluaa johonkin urheilulukio on tai erityislinjalle. Kyseessä on kuitenkin lapsen tulevaisuus 

Nykyään peruskoulussa ei anneta enää kovin huonoja arvosanoja vaikka ei osaisi edes lukea tai kirjoittaa. Kaikki pääsee läpi. Kukaan ei jää luokalle. 7 on nykyään todella huono arvosana.

Jos on monesta luku aineesta tai matemaattisesta aineesta 7 niin ei ole mitään asiaa lukioon paitsi jos 9 arvosanoja on enemmän kuin niitä 7 jolloin kokonais arvosana yli 8. Kyllä lukioon mennessä pitää olla todistuksessa enemmän ysejä kuin seiskoja. Muuten ei sovi akateemiseen ympäristöön. Turhaa tuhlata rahaa tyhmien tai laiskojen raahaamiseen lukion läpi.

Poikien pitää oppimaan tekemään töitä ja ahkeroimaan.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään peruskoulussa 90 % oppilaista saa arvosanaksi kasin tai paremman. Seiskapuolosen poika oli tavallinen 90-luvulla, nykyään heikohko.

Mihin perustat väitteesi? Oman lapseni koulussa poikien keskiarvo  (Etelä-Suomessa) on peruskoulun päättötodistuksessa noin 7.7. (Iso koulu). Tytöillä noin 8,3. Minusta nuo keskiarvot liikkuvat aika lähellä kaikkien peruskoulun päättäneiden keskiarvoja. Ei please mutuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan ole huolissaan siitä, että tyttöjen ja poikien maailmat erkanevat täysin toisistaan, kun tytöt suuntaavat lukioon ja pojat amikseen? Helsingissä noin 1/3 lukioiden opiskelijoista on poikia, ja 2/3 tyttöjä. Lukioon, jossa itse parikymmentä vuotta sitten opiskelin, vaaditaan nyt noin 8.6-9.0 keskiarvo. Sinä vuotena, jolloin itse sain aikoinani lukiopaikan, vaadittiin samaan lukioon 7.9 keskiarvo. Silloin tyttöjä ja poikia oli tasaisesti noin puolet ja puolet. Nyt ko. lukiossa on noin 70 % tyttöjä.

 

Ei kai se ihmekään ole, kun pojat saavat samalla osaamisella huonompia numeroita.

 

Näihin väitteisiin olisi hyvä lisätä perusteluja. Mittaan oppilaiden osaamista kokeilla, esitelmillä ja ryhmätöillä eikä mikään niistä automaattisesti suosi tyttöjä. Heikkoja löytyy molemmista sukupuo

Minä pyysin lapseni oppimisvaikeuksiin apua alakoulusta lähtien. Jäi pyyntö aina jonnekin byrokratiaan pyörimään. Sain polkea jalkaa kaksi vuotta, että edes alettiin selvittämään ja sieltähän löytyi lopulta ns. epätyypillinen lukivaikeus. 

Tässä välissä oli vaan lapsi jäänyt oppimistaidoissa pahasti muista jälkeen ja koulun ohjaamat keinot olivat vääriä, jotka vain pahensivat ongelmaa 

Olin jankuttanut koululle, että lapsen on saatava tukea, koska muuten on yläkoulussa vaikeuksissa. 

Yläkoulu alkoi ennen kuin saatiin tukitoimia käyntiin. Sielläkin vaan haluttiin aluksi taas vain katsella tilannetta. Ja sitten opettajat alkoivat yhtäkkiä valittamaan nuorelle ja meille aivan kuten sinä yllä, että kyllähän tuon ikäisen pitäisi kyetä itse, eikä äidin pitäisi auttaa.

Siinä vaiheessa hermostuin: Ensin lapselle jätettiin antamatta tarvittava tuki, ja sitten kun lapsi ei sen vuoksi enää pärjännytkään (juuri kuten olin vuosia varoittanut), alettiin syyttämään lasta itseään. Ja pakkohan minun oli vanhempana yrittää hoitaa tukea sen mitä maallikkona kykenin, kun koulu oli jättänyt oman osuutensa hoitamatta vuosia, vaikka koulun suuntaan näytin varmasti curling-mammalta. Mutta kun kaikki vain levittelevät käsiään, ei jää vaihtoehtoja, vaikka ei minulla olekaan neuropsykologin koulutusta.

Hyvä koska ovat va jukkeja! 😁 Ei va jukkeja lukioon! 😝 N 24

Ruotsinkieliset pojat pääsevät tästä kaikesta huolimatta. 

Ruotsinkielisille on varmistettu korkeakoulutus ja suomenkieliset on toisen luokan kansalaisia.