Lue keskustelun säännöt.
Onko lastensuojelun joka oikkuun taivuttava?
15.06.2021 |
Jos lasuilmoitus on ilmeisen turha (naapurin mummon tekemä ilmoitus kovaäänisestä juoksemisesta sisällä klo 20 aikaan), onko silti taivuttava lastensuojelun käynteihin, tapaamisiin ja selvittelyihin? Ikinä ennen ei ole tällaisen ilmoituksen kohteeksi jouduttu.
Kommentit (322)
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan asiasta tietävä paikalla? Mitä jos en suostu tuollaisiin selvittelyihin? En todella aio kesää ja lomaa hukata olemalla passissa kotona jonkun lasun takia.
Ap
Paremoi kun suosiolla suostut selvittelyihin. Jos et, vaikuttaa se sossujen mielestäsi epäilyttävältä ja saat sitten selvitellä enemmänkin. Sossuille ei todellakaan kannata antaa vähäisintäkkän aihetta, ovat tosi sitkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tulostavoitteet ja budjetissa pysyminen kuin muillekin virkasäädylle. Fokusointi oikeisiin tapauksiin.
Mikä on oikea tapaus? Jos oikealta tapaukselta kysyttäisiin, onko hän mielestään oikea tapaus, mitä luulet että vastattaisiin? Miten sinä voit määrittää oikean tapauksen ja entä jos siinä on mielipideristiriitaa asianosaisten kanssa? Miten arvioisit asian?
Kyllä moni orpo tai päihdevanhempien lapsi on sanonut, että tarvitsi lastensuojelun apua oikeasti. Mielestäni näihin tapauksiin pitäisikin keskittyä. Ja nuorisorikollisiin.
Ja moni päihdeongelmainen vanhempi kokee, että heitä syyttä ahdistellaan.
So? Päihdeongelma on kuitenkin helppo testata. Ja rattijuopumukset ym löytyvät kyllä poliisien rekistereistä.
Eli testataanko ihan kaikilta vanhemmilta varuilta? Vai odotellaanko, että että poliisi saa kiinni rattijuopumuksesta lapset kyydissä(kaikilla ei oo ees autoa), joutuu putkaan, tulee alkoholisairauden vuoksi sairaalaan? Kaikissa edeltävissä lapset on jo vakavasti vaarannettu. Ehkä naapuri ilmoitti jo vuosia sitten, mutta ei tätä nyt kannata tutkia. Odotetaan, että homma on lopullisesti karannut lapasesta. Pahoinpitely? Ei ollu alkoa veressä, ei voi olla. Odotellaan, että lapsista tulee totaalisen syrjäytyneitä nuorisorikollisia, pelmutaan sitten heidän kanssa (mutta sijoittaa ei saa).
Kerronpa tähän tapauksen, jossa äitiä ryhdyttiin jo raskausaikana uhkailemaan huostaanotolla,jos hän ei suostu kaikkeen mitä eri viranomaiset tahtovat ja hänestä/lapsesta tehtiin täysin törkeä ja perätön ENLA neuvolan ja potilasasiamiehen sekä lastensuojelun yhteistyönä.
Häntä juoksutettiin perusteettomissa huumeseuloissa kuukausitolkulla, häntä nöyryytettin näytteiden antamisella valvotuissa tiloissa, hänet pakotettiin verikokeisiin ja kun kaikki näytteet olivat puhtaita, kirjattiin, että äiti on manipuloinut testejä!!!
"Perusteluna" tälle kaikelle käytettiin siis äidin teini-iässä ollutta kannabiksen polttelua ja viikonloppujuhlintaa kaveriporukassa ja nuoruuden aikaista psykiatrian hoitokontaktia. Teini-iän kuohujen mentyä ohi parissa vuodessa, äiti oli elänyt ns. päihteetöntä elämää jo viimeiset 20 vuotta, eli ei ollut ongelmakäyttäjä jos oli sellaisesta kysymys alkujaankaan.
Kun huumeseulat ja neuvolakyttääminen eivät tuottaneet toivottua tulosta (äidin oli siis juostava neuvolassa joka viikko koko raskausajan, mutta syytä tähän ei hänelle kerrottu,vaan tämän väitettiin olevan "täysin normaalia toimintaa" -selitys äidin kyttäämiselle ja uuvuttamiselle löytyi vasta vuosia myöhemmin, kun asiakirjoista paljastui massiivinen lastensuojelun ja terveydenhuollon johtavien työntekijöiden kumppanuus,jossa työntekijöitä oli käsketty heti raskauden tultua esiin valvomaan ja kontrolloimaan häntä ja tekemään ilmoitus aivan kaikesta,mistä saattaisi olla aihetta se tehdä ja näin myös toimittiin). Neuvolatyöntekijä kirjasi mm. näin: "äiti on vakavasti mielisairas ja sairaudentunnoton-äiti haluaa apua, mutta ei ota vastaan neuvoja, eikä tule selviämään vauva-arjesta" Sama hlö teki myös tuon perusteettoman ENLAN,eli ennakoivan lastensuojeluilmoituksen.
Paljon muutakin tuossa kirjauksessa kymmenien muiden vastaavien kirjausten lisäksi luki, mutta näiden perusteella äidille ja vielä syntymättömälle vauvalle oli sitten varattu paikka psykisatriselta osastolta jorvista äidille tätä kertomatta.
Synnytyssairaalasta häntä ei päästetty kotiutumaan ja hänen luokseen tuli psyk.sairaanhoitaja,joka kertoi,että heille on varattu osastopaikka psykiatrisesta sairaalasta. Jos äidin mukana ei olisi ollut ystäviä ja lapsen isää, håänet olisi vauvan kanssa pakotettu lähtemään psykiatriseen hoitoon vasten omaa tahtoaan minkä kautta olisi ollut niin kovin kätevää ottaa vauva välittömästi huostaan. Mitään selvitystä tapahtumien kulusta tai kirjauksista ei ole äidille edelleenkään annettu-asiakirjat ovat toistuvasti "kadonneet".
Jälkikäteen on todettu, ettei äiti missään tapauksessa kärsi minkäänlaisesta psykiatriassa 'vakavaksi mielisairaudeksi" määriteltävästä vaivasta, vaan on traumatisoitunut mm. viranomaisten häneen kohdistamasta laittomasta toiminnasta, jota jatkettiin vielä lapsen synnyttyä vuosien ajan.
Eli kyllä-ihminen voidaan ilman toteennäytettäviä perusteita uhkailemalla ja kiristämällä ja uuvuttamalla saada mukaan laittomiin tahdonvastaisiin testauksiin ja moniammatillisen kiusanteon ja vainon kohteeksi, jos kohteella ei ole tietoa omista oikeuksistaan tai lähimmäisiä,jotka pitävät hänen puoliaan.
Yhdenkään sosiaalityöntekijän on turha tulla väittämään, että huostaanotto on aina viimesijainen keino- te tiedätte varsin hyvin itsekkin, että näin ei ole!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä komppaisin tässä sitä, että tee joustavaa yhteistyöstä, vähemmällä selviät. Se selvitys on lain sanelema pakko, eli perheen tilanne on lastensuojelulain mukaan vaan tsekattava. Etkä ole perheinesi mitenkään uniikki, vaan näitä tyhjänpäiväisiäkin selvityksiä on tehtävä, ja niitä tehdään paljon. Niinkin paljon, että resurssit ei aina sitten riitä niihin oikeisiin tilanteisiin, jossa on tosi kyseessä. Joten, jos sulla ja sun perheellä ei kerran ole mitään salattavaa, niin jousta vähän epämukavuusalueelle ja tee yhteistyötä. T: sossun täti
Miten niin vähemmällä selviät? Tuollainen asia ei joka tapauksessa voi johtaa huostaanottoon, ja huostaanotto on ainoa asia mihin sossu pystyy perheen pakottamaan. Eli niin kauan kuin huostaanottokynnys ei ylity, niin perhe on turvassa vaikka ei lähtisi mihinkään sossun juttuihin mukaan.
Järkevä ihminen käyttää omaa järkeään eikä ulkoista ajattelua sossulle. Eli vaikka sossu olisi esim. sitä mieltä, että lapsiperhe tarvitsee perhetyöntekijän tai työtön tarvitsee pupukerhossa käyntejä, niin usein se ei tosiasiassa ole kuitenkaan niin.
Silti jos sossu on sitä mieltä, että ko. perhe tarvitsee tukitoimia, niin sitten niitä tuodaan vaikka väkisin. Lasu on kaiken mahdollisen ja mahdottoman ainoa ajattelija.
Menee ehkä aiheen vierestä ja tarpeettomia lasuja tehtaillaan, mutta mitä ne tarpeelliset tyypillisesti on? Siis jos päihteet jätetään pois laskuista. Millainen on niin huono vanhempi, että sosiaaliviranomaiset aloittavat jotain tutkimuksia tai toimenpiteitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoli vaikuttanee olevan taikasana ja sitä voidaan näppärästi käyttää lapsiin, nuoriin ja eläkeiän ohittaneisiin mikäli heidän elämisensä ei jotakuta miellytä, muut ihmiset näyttänevät olevan huoli-taikasanan ulottumattomissa.
Huoli pitää korvata jollain konkreettisella. Täytyy olla todisteita. Siksi ottaisin poliisit mukaan toimintaan kiinteämmin.
Suomen poliisi on korruptoitunut, sieltä ei apua heru-heillä on tiiviit yhteistyö ja avunantoverkostot sosiaalityöhön, joten ei korppi korpin silmää noki, vaikka näyttöä olisi miten paljon. He valikoivat asiakijoihinsa irrallisia epärelevantteja lauseita,joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa. Lastensuojelu on täysin ilman mitään oikeusturvaa perheille ja täynnä luonnehäiriöisiä työntekijöitä,joita kiehtoo ihmisten alistaminen ja oman uran edistäminen. Psykologiset testit pitää saada pakollisiksi näille, kuin myös jonkintason edes alkeellinen psykologian opintojen oppimäärä.
No miten ne poliisien psykologiset testit ei takaa toimivaa viranomaisjärjestelmää? Miten ne testit edistäisi asiaa? Logiikka häikäisee. Perinteistä, että kritiikkiä kyllä annetaan, mutta yhtään rakentavaa ratkaisua ei kyetä tilalle antamaan. Niin, tätä on joku sinua fiksumpi tai useampikin, ehkä joskus tovin miettinyt. Olisi aika edistyksellistä oikeastaan, että joku pohtisi asiaa hetken ja sitten tulisi valmiin ratkaisun kanssa tänne palstalle, poliitikot lukis idean ja koko maailma muuttuis täydelliseksi. Yksi viesti vain, aatella. Miten kukaan ei tajunnut tosiaan.
Ainakin oikeusturvan vuoksi näiltä soittelijoilta kysyttävä tarkemmin. Meidän perheestä anoppi teki lasu asuu 500 kilometriä mesitä, ei olla tekemisissä, ei vastata puheluihin, ja lapsi tuolloin parivuotias, ei oo tavannut. Niin vaan meni läpi että heilahti. Tässäkin tapauksessa muutama yksinkertainen kysymys ois riittänyt.
Eräässä tapauksessa jo sijoitetusta lapsesta thetiin lastensuojeluilmoitus, kun lapsen vanhempi oli noin tuhanne kilometrin päässä lapsestaan juhlimassa ja ilta kärjistyi nyrkkitappeluun. Mitään vastausta sille, miksi tuosta lapsesta tehtiin ilmoitus ei lastensuojelusta ole annettu. Tällaisten turhien ilmoitusten tekemiseen on vain ja ainoastaan se syy, että päästään urkkimaan huostaanotetun lapsen vanhemman elämää ja tekemisiä eri viranomaistahojen ja ihmisten toimesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menee ehkä aiheen vierestä ja tarpeettomia lasuja tehtaillaan, mutta mitä ne tarpeelliset tyypillisesti on? Siis jos päihteet jätetään pois laskuista. Millainen on niin huono vanhempi, että sosiaaliviranomaiset aloittavat jotain tutkimuksia tai toimenpiteitä?
Asiakkuuden aloittamiseen riittää yksi valheellinen ilmoitus ja perätön "huoli"-lisää syitä kyllä keksitään sitä mukaa, kuin tapaamisia järjestetään ja eri rekisterinpitjien tietokantoja urkitaan.
Naapurin mummo teki milloin mistäkin syystä näitä ilmoituksia. Tein mummosta huoli-ilmoituksen ja lähetin isännöitsijälle sähköpostia ja nyt on uusi naapuri, nuori hippi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tulostavoitteet ja budjetissa pysyminen kuin muillekin virkasäädylle. Fokusointi oikeisiin tapauksiin.
Mikä on oikea tapaus? Jos oikealta tapaukselta kysyttäisiin, onko hän mielestään oikea tapaus, mitä luulet että vastattaisiin? Miten sinä voit määrittää oikean tapauksen ja entä jos siinä on mielipideristiriitaa asianosaisten kanssa? Miten arvioisit asian?
Totuushan on, että ja omituinen sellainen, että vakavasti päihdeongelmaisilta ei viedä lapsia (oon tätä todistanut monen monta kertaa ja muutkin) mutta köyhä yh-äiti on hyvä kohde, yleensä ei käy kimppuun eikä omista aseita (poikkeuksia toki on) yms. Ja sitten nepsy-lapset toinen hyvä kohde.
Tämä on juurikin näin. Ja jos äidillä on ikinä koskaan milloinkaan ollut esim. kontakti psykiatrian puolelle, mikä ei nykypäivänä ole enää edes mitenkään harvinaista, hänet leimataan huostaanottoa suunniteltaessa hulluksi ja vakavasti mielisairaaksi ja sairaudentunnottomaksi, kuten meidän kohdallamme tehtin. Niin törkeitä valheita on meilläkin niin potilasasiakirjat kuin sosiaalityöntekijöiden asiakirjat täynnä, että niden selvittämiseen ja oikaisuvaatimuksiin menee useampi vuosi.
Onko tullut mieleen, että jos psykiatrit ja sosiaalityöntekijät toisensa jälkeen määrittää mielenterveyden ongelmia, että niissä voisi olla totuutta? Voin minäkin päättää, että ei mulla mitään syöpää ole, mutta lääkärihän sen diagnoosin tekee ja toteaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan asiasta tietävä paikalla? Mitä jos en suostu tuollaisiin selvittelyihin? En todella aio kesää ja lomaa hukata olemalla passissa kotona jonkun lasun takia.
Ap
Paremoi kun suosiolla suostut selvittelyihin. Jos et, vaikuttaa se sossujen mielestäsi epäilyttävältä ja saat sitten selvitellä enemmänkin. Sossuille ei todellakaan kannata antaa vähäisintäkkän aihetta, ovat tosi sitkeitä.
Lisäksi mielellään tutkivat helppoja tapauksia ja jättävät apua tarvitsevat lapset heitteille (vrt. Eerika). Kukapa sitä ei tykkäisi helposta työpäivästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoli vaikuttanee olevan taikasana ja sitä voidaan näppärästi käyttää lapsiin, nuoriin ja eläkeiän ohittaneisiin mikäli heidän elämisensä ei jotakuta miellytä, muut ihmiset näyttänevät olevan huoli-taikasanan ulottumattomissa.
Huoli pitää korvata jollain konkreettisella. Täytyy olla todisteita. Siksi ottaisin poliisit mukaan toimintaan kiinteämmin.
Suomen poliisi on korruptoitunut, sieltä ei apua heru-heillä on tiiviit yhteistyö ja avunantoverkostot sosiaalityöhön, joten ei korppi korpin silmää noki, vaikka näyttöä olisi miten paljon. He valikoivat asiakijoihinsa irrallisia epärelevantteja lauseita,joiden paikkansapitävyyttä ei voida todistaa. Lastensuojelu on täysin ilman mitään oikeusturvaa perheille ja täynnä luonnehäiriöisiä työntekijöitä,joita kiehtoo ihmisten alistaminen ja oman uran edistäminen. Psykologiset testit pitää saada pakollisiksi näille, kuin myös jonkintason edes alkeellinen psykologian opintojen oppimäärä.
No miten ne poliisien psykologiset testit ei takaa toimivaa viranomaisjärjestelmää? Miten ne testit edistäisi asiaa? Logiikka häikäisee. Perinteistä, että kritiikkiä kyllä annetaan, mutta yhtään rakentavaa ratkaisua ei kyetä tilalle antamaan. Niin, tätä on joku sinua fiksumpi tai useampikin, ehkä joskus tovin miettinyt. Olisi aika edistyksellistä oikeastaan, että joku pohtisi asiaa hetken ja sitten tulisi valmiin ratkaisun kanssa tänne palstalle, poliitikot lukis idean ja koko maailma muuttuis täydelliseksi. Yksi viesti vain, aatella. Miten kukaan ei tajunnut tosiaan.
Ainakin oikeusturvan vuoksi näiltä soittelijoilta kysyttävä tarkemmin. Meidän perheestä anoppi teki lasu asuu 500 kilometriä mesitä, ei olla tekemisissä, ei vastata puheluihin, ja lapsi tuolloin parivuotias, ei oo tavannut. Niin vaan meni läpi että heilahti. Tässäkin tapauksessa muutama yksinkertainen kysymys ois riittänyt.
Eräässä tapauksessa jo sijoitetusta lapsesta thetiin lastensuojeluilmoitus, kun lapsen vanhempi oli noin tuhanne kilometrin päässä lapsestaan juhlimassa ja ilta kärjistyi nyrkkitappeluun. Mitään vastausta sille, miksi tuosta lapsesta tehtiin ilmoitus ei lastensuojelusta ole annettu. Tällaisten turhien ilmoitusten tekemiseen on vain ja ainoastaan se syy, että päästään urkkimaan huostaanotetun lapsen vanhemman elämää ja tekemisiä eri viranomaistahojen ja ihmisten toimesta.
Poliisi, joka ilmoituksen teki, näkee, että tappelijalla on huollettavia, ei sitä ovatko he missä.
Vierailija kirjoitti:
Koeta katsoa asiaa sen lastensuojelun työntekijän kannalta.
Hänelle soittaa joku huolestunut täti-ihminen, joka kertoo olevansa huolissaan naapurin lasten turvallsuudesta, kun he yötä myöden riehuvat, tappelevat, huutavat kivusta ja tuskasta ja juoksevat vanhempiaan pakoon.
Siis tältä se kajahtaneesta naapurista kuulostaa! En väitä, että teillä olisi noin, vaan HÄN selittää sen omien luulojensa pohjalta noin. Mahdollisesti joku selittää tuollaista myös halusta kiusata ja kostaa naapurilleen.
Tämä on syytä nyt tajuta, ettå se, minkä TE pidätte/tiedätte todeksi, ei ole sama mitä naapuri kuvittelee kuulevansa.
Todella usein muuten täällä av:lla huomaa aikuisten ihmisten kuvittelevan, että heidän tulkintansa asioista on ainoa oikea ja kaikki muut ajattelevat samoin, eikä kukaan VOI tulkita asioita eri tavalla. Pidän tällaista ajattelutapaa vähä-älyisenä. Kuten ap:n stoori täysin todistaa, ihmiset kuulevat, näkevät ja ymmärtävät KOKO AJAN VÄÄRIN ja vielä levittävät luulojaan eteenpäin tosina. ME KAIKKI TEEMME VÄLILLÄ NÄIN, mutta mitä älykkäämmästä ihmisestä on kyse, sitä herkemmin hän edes tunnistaa erehtymisen mahdollisuuden ja pyrkii edes tarkistamaan useammasta lähteestä asia!
No niin. Eli se lasun työntekijä kuulee tuollasta horrorstooria ja totta kai - koska se on hänen virkavelvollisuutensa - pyrkii tarkistamaan asian. Hän kyllä tietää, että virhetulkintoja tehdään ihan koko ajan ja jopa sitä tahallista haitantekoa. Siksi hän soittaa ja sopii keskusteluajan, ihan asiallisesti ja ystävällisesti. Muista, hän siis todellakin tekee ihan vaan työtään.
JOS nyt asiakas alkaa raivota puhelimessa, ei suostu päästämään sisälle tai pakoilee sovittuna käyntiajankohtana, mitäpä luulet, että se lastensuojelun työntekijä ajattelee? Että okei, kaikki on tuossa kodissa ihan ok ja tasapainoiset vanhemmat, ei varmaan ole masennusta, alkoholismia, huumeita tai väkivaltaa kun on niin rauhallisen oloinen ja lapsen parasta ajatteleva äiti.
Vai oisko kenties niin, että vaikutat stressaantuneelta, väärinkäyttöriski on olemassa ja ehkä pelkäät syystäkin päästää viranomaista kotikäynnille. Ja hän entistä sinnikkäämmin pommittaa sinua päästäkseen tarkistamaan perheenne tilanteen, koska ET OLE AINAKAAN TEHNYT MITÄÄN TODISTAAKSESI, ETTÄ TEILLÄ ON KAIKKI OK KOTONA.
Eli niin kauan kuin hänellä ei ole varmuutta siitä, että kaikki on lapsillasi ok, hänen on tosiaan viran puolesta pakko asiaa selvittäå.
Ja siksi se todella on niin, että pääset asiasta helpoimmin eroon suhtautumalla lastensuojelun kysymyksiin ystävällisen asiallisesti.
Eivät he mitään oikkuile, vaan tekevät työtään.
Varmasti on myös näin. Mutta. Asiassa on myös toinen näkökulma. Se on itsemääräämisoikeus ja oikeus päättää omista ja perheen asioista. Oikeus päättää ketä vieraita taloon astuu ja oikeus päättää kenelle kertoo asioitaan. Todistustaakan pitäisi kyllä mielestäni olla sillä, joka epäilee kaltoinkohtelua, eikä siten, että vanhemman pitäisi todistaa ettei näin ole, jopa perusoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta polkemalla. Nämä ovat hyvinkin periaatteellisia kysymyksiä.
Itselleni ainakin vapaus ja itsenäisyys ovat tärkeitä arvoja. Jos näitä oikeuksia poljetaan, voi tämä aiheuttaa perheille pelkoja ja turvattomuutta. Mihin laitetaan yhteiskunnan kontrollin raja? Itselleni olisi ainakin iso asia, jos kotiini pitäisi päästää joku vieras ihminen tarkkailemaan ja kertomaan hänelle omista asioitani. Vaikka kaikki olisi hyvin. Mielestäni tämä on aiheellinen kysymys lastensuojelun asioissa ja varsinkin näissä ilmiantotilanteissa. Onko näihin huoli-ilmoituksiin jotain selkeää lain protokollaa, joka suojaa myös perheitä liialliselta kontrollilta esim. tilanteissa, joissa on vain vaikkapa naapurin epämääräinen tulkinta ja ilmoitus, joka ei esim. perustu mihinkään konkreettiseen havaintoon selvästä kaltoinkohtelusta?
Toki myös lastensuojelun toiminta on tärkeää ja lapsia täytyy voida suojata. Rajanveto voi olla hankalaa ja myös viranomaisissa taitaa olla hyvinkin monenlaista suhtautumistapaa, ihan ihmisestä/tyntekijästä riippuen. Ja tämä taitaa olla myös ongelma, johon pitäisi saada jonkinlainen muutos, jotta kaikille olisi oikeudenmukainen kohtelu ja oikeusturva toteutuisi. Valta (yksittäisellä ihmisellä) altistaa myös mielivaltaan ja ylilyönteihin. Valtaa pitää siksi valvoa. Siksi tarvitaan selkeät ohjeet, ohjaus ja valvonta myös sosiaaliviranomaistoiminnalle. Olen saanut sellaisen käsityksen, että usein on liikaa kiinni siitä, kuka sattuu käsittelemään asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee ehkä aiheen vierestä ja tarpeettomia lasuja tehtaillaan, mutta mitä ne tarpeelliset tyypillisesti on? Siis jos päihteet jätetään pois laskuista. Millainen on niin huono vanhempi, että sosiaaliviranomaiset aloittavat jotain tutkimuksia tai toimenpiteitä?
Asiakkuuden aloittamiseen riittää yksi valheellinen ilmoitus ja perätön "huoli"-lisää syitä kyllä keksitään sitä mukaa, kuin tapaamisia järjestetään ja eri rekisterinpitjien tietokantoja urkitaan.
Mutta jos EI PUHUTA valheellisista ja virheellisistä asioita, eikä asiasyistä jotka liittyvät jollain tavalla päihteisiin, niin mitä ne kunnon syyt sitten ovat? Kysyn kun en tiedä. Millainen on se huono vanhempi?
Eipä ole kukaan täällä pystynyt osoittamaan lakipykälää joka velvoittaisi vanhempia osallistumaan näihin lastensuojelun selvittelyprosesseihin. Ja vaikeaahan se olisikin osoittaa kun ei sellaista pykälää ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee ehkä aiheen vierestä ja tarpeettomia lasuja tehtaillaan, mutta mitä ne tarpeelliset tyypillisesti on? Siis jos päihteet jätetään pois laskuista. Millainen on niin huono vanhempi, että sosiaaliviranomaiset aloittavat jotain tutkimuksia tai toimenpiteitä?
Asiakkuuden aloittamiseen riittää yksi valheellinen ilmoitus ja perätön "huoli"-lisää syitä kyllä keksitään sitä mukaa, kuin tapaamisia järjestetään ja eri rekisterinpitjien tietokantoja urkitaan.
Mutta jos EI PUHUTA valheellisista ja virheellisistä asioita, eikä asiasyistä jotka liittyvät jollain tavalla päihteisiin, niin mitä ne kunnon syyt sitten ovat? Kysyn kun en tiedä. Millainen on se huono vanhempi?
Jos kysyt millainen vanhempi on sellainen, jonka lapset otetaan huostaan niin monenlaista mahtuu siihen kastiin. Osa on hylännyt lapsensa. Lapsia hylätään tässä maassa yllättävän paljon. Saatetaan muuttaa muille maille ja lapsi jää tänne yksin. Tai perustetaan se uusperhe, mutta entinen lapsi ei sinne mahdu. Sillä vanhemmalla voi olla monisyisiä ongelmia. Usein on sukupolvisuutta. Meillä on lapsia, joiden mummokin oli huostassa ja kukaan ei viimeiseen sataan vuoteen ole käynyt töissä. Meillä on lapsena traumatisoituneita äitejä, jotka aikuisena sotkevat elämää kuka viinalla ja miehillä, kuka mielisairauksilla ja huumeilla. Meillä on vaikeasti persoonallisuushäiriöisiä vanhempia, jotka saattavat tehdä kiusaa omalle lapselleen tai asettavat jatkuvasti omat tarpeensa lapsen edelle. Esim. vauvan äiti näkee tärkeämmäksi oman rauhallisen yönukkumisensa kuin lapsen ruokailut. Ja sitten meillä on sitä perinteistä päihdeperhettä, jossa isä käy töittä jälkeen baarissa ja tulee illalla päissään kotiin ja hakkaa vaimon ja lapset ja äiti tissuttaa päivät jättäen klapset ruuatta, hoidotta, likaisina ja hakattuina yksin.
Yrittäkää nyt olla asiallisia sen lastensuojelun kanssa. Miettikää kun tulee myöhemmin joku oikea ongelma, voi nimittäin sattua kenelle tahansa. Miltä se näyttää sitten, kun pohjalla on jotain papereita siitä kuinka ette ole aiemmin suostuneet yhteistyöhön. En kyllä uskaltaisi olla aiheetta yhyeistyökyvytön ihan vaan tulevaisuuden varalta.
Olisi kyllä hyvä, jos lastensuojeluilmoituksia voisi tehdä vain ammattihenkilöt, kuten päiväkodin työntekijät, koulu, terveydenhuolto jne. Ei mikään naapurin mummeli. Kyllä päiväkodissa nähdään, jos lapsella ei ole kaikki hyvin, kun siellä suurimman osan päivästä viettää! Siihen ei naapurin Marjatan juttu oikein paina yhtään mitään, jos päiväkoti ei ole huolissaan. Omastakin lapsesta teki hermoraunio naapurin mummeli lastensuojeluilmoituksia ja kuitenkin aina päiväkodissa kehutaan, miten ilonen lapsi on. Ei tietenkään jouduttu ongelmiin sossun kanssa, mutta kyllä niiden kanssa joutui pakolliset hommat käydä läpi. Kotikäynnit ja vielä perhetyöhönkin tuli suostuttua, koska en halunnut hankaluuksia.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäkää nyt olla asiallisia sen lastensuojelun kanssa. Miettikää kun tulee myöhemmin joku oikea ongelma, voi nimittäin sattua kenelle tahansa. Miltä se näyttää sitten, kun pohjalla on jotain papereita siitä kuinka ette ole aiemmin suostuneet yhteistyöhön. En kyllä uskaltaisi olla aiheetta yhyeistyökyvytön ihan vaan tulevaisuuden varalta.
No ihan neutraalilta se näyttää. Mitä outoo siinä on jos ei tarpeettoman yhteistyöhön suostu jos tietää että ei ole mitään velvollisuutta suostua? Minulle riittää että itse tiedän lapsilla olevan asiat hyvin, en koe tarvetta kiillottaa sädekehää todistelemalla sitä viranomaisille.
pulu kirjoitti:
Ymmärrän, että se voi tuntua pelkältä resurssien tuhlaamiselta ja perheen kiusaamiselta, että jokainen lasu-ilmoitus selvitetään vanhempien kanssa, mutta sille on täysin looginen selitys: tällä tavalla ei tule työntekijäkohtaisia arviointivirheitä siitä, että pelkän ilmoituksen perusteella kaikki olisi ihan okei, vaikka ei olisikaan. Lähihistoriassamme on surullisia tapauksia siitä, kun sosiaalityö on tehnyt tällaisen virhearvion, ja sen vuoksi käytäntö on tämä. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista saati kiusaamistavoitteista.
Tuolla joku puhui lastensuojelun olevan lähestulkoon piru itse. Voi totta kai olla, että hänelle on sattunut mätämunia, mutta toivon todella, että ihmiset ymmärtäisivät tämän: sosionomit ja sosiaalityöntekijät eivät ole etsimässä kodistanne vikoja, kiusaamassa ja häiritsemässä teitä ilkeyttään, luokittelemassa tai arvostelemassa teitä tai pyrkimässä viemään teidän lapsianne pois. Ap:n tapauksessa uskon puhelun riittävän. Keskustelut kotona ja tilanteen päivittäminen ei myöskään ole arvostelua tai vikojen etsimistä; se on sen varmistamista, että lapsi saa elää turvallista lapsuutta. Emme katso sitä, onko tiskit tiskattu tai jääkaapissa pelkkää terveellistä ruokaa tai uusimmat lelut lattialla. Katsomme, onko lapselle ravintoa ja elääkö hän inhimillisessä, suojaisassa ympäristössä.
Lastensuojelu on niin rankka, kiireinen ja huonopalkkainen työ, että tällä alalla ei pysytä kuin sydämen halusta. Motiivina tälle kaikelle työlle on lasten hyvinvointi. Se on ykkösasia, eikä mikään koskaan voi yltää sen lähelle. Ja toisin kuin moni luulee, lapset pyritään pitämään mahdollisimman pitkään oman perheensä luona, koska sen tiedetään olevan lapsen kehitykselle se paras paikka. Jos kuitenkin kodissa on tilanne, jonka takia lasten on hyvä olla jonkin aikaa tai sitten paljon harvinaisemmissa tapauksissa pysyvästi toisessa kodissa, siihen tarjotaan mahdollisuus. Äärimmäisen harvoin lapsi joudutaan väkisin viemään, ja tällöin on jo kyse esimerkiksi jatkuva voimakkaiden päihteiden vaikutuksen alaisena oleva ja lapsensa hengenvaarallisiin tilanteisiin asettava yh-vanhempi, joka ei osoita minkäänlaista halua päästä riippuvuudesta irti. Tällöinkään ei lasta vain isketä laitokseen, vaan pyritään löytämään lähisuvusta sijaishuoltaja, eikä sekään ole ikuinen ratkaisu, vaan tilannetta seurataan koko ajan.
On todella sääli, että yhä 2021 monet kuvittelevat lastensuojelun olevan joko turhanpäiväistä asuntoesittelyä kukkahattutädeille tai kylmäveristen raakalaisten suorittamaa lapsenriistoa.[/quote
4000-4500 palkka en nyt puhuisi köyhyysloukusta
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä hyvä, jos lastensuojeluilmoituksia voisi tehdä vain ammattihenkilöt, kuten päiväkodin työntekijät, koulu, terveydenhuolto jne. Ei mikään naapurin mummeli. Kyllä päiväkodissa nähdään, jos lapsella ei ole kaikki hyvin, kun siellä suurimman osan päivästä viettää! Siihen ei naapurin Marjatan juttu oikein paina yhtään mitään, jos päiväkoti ei ole huolissaan. Omastakin lapsesta teki hermoraunio naapurin mummeli lastensuojeluilmoituksia ja kuitenkin aina päiväkodissa kehutaan, miten ilonen lapsi on. Ei tietenkään jouduttu ongelmiin sossun kanssa, mutta kyllä niiden kanssa joutui pakolliset hommat käydä läpi. Kotikäynnit ja vielä perhetyöhönkin tuli suostuttua, koska en halunnut hankaluuksia.
Useimmiten ne perheet, joissa eniten lastensuojelua tarvitaan eivät laita lapsiaan päiväkotiin. Myös neuvolakäynnit tuppaavat näiltä unohtumaan, joten lapsi saattaa olla kouluikään asti täysin muiden silmien ulottumattomilla.
Kirjoitat, että lasten hyvinvointi on ykkösasia, eikä mikään koskaan voi yltää sen lähelle. Eli vaikka kiusaisitte vanhempia kuinka paljon, sillä ei ole väliä, kunhan saatte uskoteltua itsellenne, että teette kaiken vain lapsen hyväksi?