Onko lastensuojelun joka oikkuun taivuttava?
Jos lasuilmoitus on ilmeisen turha (naapurin mummon tekemä ilmoitus kovaäänisestä juoksemisesta sisällä klo 20 aikaan), onko silti taivuttava lastensuojelun käynteihin, tapaamisiin ja selvittelyihin? Ikinä ennen ei ole tällaisen ilmoituksen kohteeksi jouduttu.
Kommentit (322)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tulostavoitteet ja budjetissa pysyminen kuin muillekin virkasäädylle. Fokusointi oikeisiin tapauksiin.
Mikä on oikea tapaus? Jos oikealta tapaukselta kysyttäisiin, onko hän mielestään oikea tapaus, mitä luulet että vastattaisiin? Miten sinä voit määrittää oikean tapauksen ja entä jos siinä on mielipideristiriitaa asianosaisten kanssa? Miten arvioisit asian?
Kyllä moni orpo tai päihdevanhempien lapsi on sanonut, että tarvitsi lastensuojelun apua oikeasti. Mielestäni näihin tapauksiin pitäisikin keskittyä. Ja nuorisorikollisiin.
Ja moni päihdeongelmainen vanhempi kokee, että heitä syyttä ahdistellaan.
So? Päihdeongelma on kuitenkin helppo testata. Ja rattijuopumukset ym löytyvät kyllä poliisien rekistereistä.
Eli testataanko ihan kaikilta vanhemmilta varuilta? Vai odotellaanko, että että poliisi saa kiinni rattijuopumuksesta lapset kyydissä(kaikilla ei oo ees autoa), joutuu putkaan, tulee alkoholisairauden vuoksi sairaalaan? Kaikissa edeltävissä lapset on jo vakavasti vaarannettu. Ehkä naapuri ilmoitti jo vuosia sitten, mutta ei tätä nyt kannata tutkia. Odotetaan, että homma on lopullisesti karannut lapasesta. Pahoinpitely? Ei ollu alkoa veressä, ei voi olla. Odotellaan, että lapsista tulee totaalisen syrjäytyneitä nuorisorikollisia, pelmutaan sitten heidän kanssa (mutta sijoittaa ei saa).
Kerronpa tähän tapauksen, jossa äitiä ryhdyttiin jo raskausaikana uhkailemaan huostaanotolla,jos hän ei suostu kaikkeen mitä eri viranomaiset tahtovat ja hänestä/lapsesta tehtiin täysin törkeä ja perätön ENLA neuvolan ja potilasasiamiehen sekä lastensuojelun yhteistyönä.
Häntä juoksutettiin perusteettomissa huumeseuloissa kuukausitolkulla, häntä nöyryytettin näytteiden antamisella valvotuissa tiloissa, hänet pakotettiin verikokeisiin ja kun kaikki näytteet olivat puhtaita, kirjattiin, että äiti on manipuloinut testejä!!!
"Perusteluna" tälle kaikelle käytettiin siis äidin teini-iässä ollutta kannabiksen polttelua ja viikonloppujuhlintaa kaveriporukassa ja nuoruuden aikaista psykiatrian hoitokontaktia. Teini-iän kuohujen mentyä ohi parissa vuodessa, äiti oli elänyt ns. päihteetöntä elämää jo viimeiset 20 vuotta, eli ei ollut ongelmakäyttäjä jos oli sellaisesta kysymys alkujaankaan.
Kun huumeseulat ja neuvolakyttääminen eivät tuottaneet toivottua tulosta (äidin oli siis juostava neuvolassa joka viikko koko raskausajan, mutta syytä tähän ei hänelle kerrottu,vaan tämän väitettiin olevan "täysin normaalia toimintaa" -selitys äidin kyttäämiselle ja uuvuttamiselle löytyi vasta vuosia myöhemmin, kun asiakirjoista paljastui massiivinen lastensuojelun ja terveydenhuollon johtavien työntekijöiden kumppanuus,jossa työntekijöitä oli käsketty heti raskauden tultua esiin valvomaan ja kontrolloimaan häntä ja tekemään ilmoitus aivan kaikesta,mistä saattaisi olla aihetta se tehdä ja näin myös toimittiin). Neuvolatyöntekijä kirjasi mm. näin: "äiti on vakavasti mielisairas ja sairaudentunnoton-äiti haluaa apua, mutta ei ota vastaan neuvoja, eikä tule selviämään vauva-arjesta" Sama hlö teki myös tuon perusteettoman ENLAN,eli ennakoivan lastensuojeluilmoituksen.
Paljon muutakin tuossa kirjauksessa kymmenien muiden vastaavien kirjausten lisäksi luki, mutta näiden perusteella äidille ja vielä syntymättömälle vauvalle oli sitten varattu paikka psykisatriselta osastolta jorvista äidille tätä kertomatta.
Synnytyssairaalasta häntä ei päästetty kotiutumaan ja hänen luokseen tuli psyk.sairaanhoitaja,joka kertoi,että heille on varattu osastopaikka psykiatrisesta sairaalasta. Jos äidin mukana ei olisi ollut ystäviä ja lapsen isää, håänet olisi vauvan kanssa pakotettu lähtemään psykiatriseen hoitoon vasten omaa tahtoaan minkä kautta olisi ollut niin kovin kätevää ottaa vauva välittömästi huostaan. Mitään selvitystä tapahtumien kulusta tai kirjauksista ei ole äidille edelleenkään annettu-asiakirjat ovat toistuvasti "kadonneet".
Jälkikäteen on todettu, ettei äiti missään tapauksessa kärsi minkäänlaisesta psykiatriassa 'vakavaksi mielisairaudeksi" määriteltävästä vaivasta, vaan on traumatisoitunut mm. viranomaisten häneen kohdistamasta laittomasta toiminnasta, jota jatkettiin vielä lapsen synnyttyä vuosien ajan.
Eli kyllä-ihminen voidaan ilman toteennäytettäviä perusteita uhkailemalla ja kiristämällä ja uuvuttamalla saada mukaan laittomiin tahdonvastaisiin testauksiin ja moniammatillisen kiusanteon ja vainon kohteeksi, jos kohteella ei ole tietoa omista oikeuksistaan tai lähimmäisiä,jotka pitävät hänen puoliaan.
Yhdenkään sosiaalityöntekijän on turha tulla väittämään, että huostaanotto on aina viimesijainen keino- te tiedätte varsin hyvin itsekkin, että näin ei ole!
Kuinka ihmeessä sossujen laatimat kirjaukset voivat "kadota"?
Jonkun viranomaisen pitäisi ehdottomasti valvoa sossujen tekemisiä. Miten ihmeessä neuvolan terveydenhoitaja voi ilmoittaa äidin olevan vakavasti mielisairas? Mt-diagnoosin tekemiseen tarvitaan lääkäri, ei sossu tai terveydenhoitaja.Joku nuoruuden hölmöily äidin puolelta ei todellakaan voi olla peruste huostaanottaa lapsi, tai viedä äiti suljetulle osastolle!
Eiköhän tässä se oikea totuus ole, että se nuori äiti on siellä synnytyssairaalassa ollut umpipsykoottisena, jonka vuoksi ei ole voitu kotiuttaa kaksin vauvan kanssa. Ei siellä mitään teini-iän ahdistuksia aleta enää penkomaan, se on ihan pelkkää tarinaa.
Kieltämättä minullekin tuli tämän nuoren äidin tapausta lukiessa mieleeni eräs töissä kohtaamani rouva, joka ensin tuohtuneena selitti minulle, kuinka naapuri oli hommannut hänet mt-syistä pakkohoitoon, vaikka siihen ei ollut pienintäkään syytä. Ja sitten minuuttia myöhemmin sama rouva selitti minulle, mitä kaikkea Putin oli hänestä sanonut.
Minä en työskentele sote-alalla, vaan ihan muualla.
Minä tässä, se "psykoottinen nuori äiti". Olen itseasiassa jo keski-ikäinen, enkä eläessäni ole ollut psykottinen tai millään tavalla "mielisairas" toisin, mitä yritätte antaa ymmärtää. Todennäköisesti te olette joko sosiaali- tai terveydenhuoltoalan henkilöstöä tjsp,vaikka ette sitä haluakkaan myöntää-miksi ihmeessä te muuten kuvittelette voivanne tietää tuntemattomien ihmisten asiat häntä itseään/lukuisat erityisalojen ammattilaiset mukaanlukien? Kyllä on provokaatiot taas hallussa. Typerää teiltä ottaa kantaa mihinkään sellaiseen,mistä ette mitään tiedä.
No sen verran tässä tiedetään, että synnytyslaitoksella ei enää aleta penkomaan kenenkään teini-ikää ja kotiutuksen kanssa aletaan miettimään turvasuunnitelmia yleensä vain, jos äidin hoitokyky on olematon, äidillä on mittavaa psykoottisuutta tai äiti vetää päihteitä. Toisin sanoen vauva ei ole turvassa äidin kanssa.
Minut katsottiin kykenemättömäksi hoitamaan vauvaa synnytyslaitoksella, kun olin niin väsynyt synnytyksestä. Heti olisi pitänyt olla se reipas kaikkivoipa äiti, joka iloisena häärii vauvan ympärillä. Öisin ei saanut silmällistäkään nukkua, kun muutkin vauvat valvotti. Olisin tarvinnut vain lepoa. Väsyneenä lähdin kotiin. Hoitaja vielä vihaisena katsoi minua kun en ollut niin aktiivinen.
No tässä se nyt hyvin nähdään. Joka ikinen äiti on synnytyksen jälkeen väsynyt, ja silti suurin osa pystyy hoitamaan vauvaa. Koska vauva menee kaiken edelle, myös sen oman väsymyksen. ”En mä jaksa” kuulostaa ihan maallikonkin korvaan todella huolestuttavalta, ja kyllä minuakin pelottaisi lähettää sellainen äiti kotiin joka ei edes sairaalan ylöspidossa (kaikki käden ulottuvilla saatavilla, valmis ruoka ym.) jaksa hoitaa vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Jäi mainitsematta et olit iltalenkillä kännissä kuin käki. Ajattelit ettei naapuri huomaa :D
Mistä tämä pahantahtoisuus?
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos se, että lapsi / lapset juoksevat kotonaan kovaäänisesti metelöiden ilta 20 aikoihin on lastensuojelun puuttumisen paikka - se on sitten sama laittaa kaikki lapsiperheet Suomessa suoraan lastensuojelun asiakkaiksi ja tarkkailun alle sekä selvitystilaan.
Jos sossulla on resursseja tuolla perusteella lähteä oikein kotikäynnille nuuskimaan tilannetta, niin on paljon löysää sillä sektorilla sitten.
Kyllä meidänkin perhe olisi ollut satoja kertoja lastensuojelun asiakkaana kovaäänisen melun takia! Onko ihan hiljaista lapsiperhettä olemassakaan? Silloin asiat on huonommin jos on liian hiljaista. Lasten kuuluu pitää ääntä, juoksennella ja leikkiä. Yöllä on tietysti eri asia, kun on hiljaisuusaika. Ihmisiltä puuttuu normaali käsitys lapsiperheestä.
No ei lastensuojelussa keksitä mitään oikkuja. Heillä on kaavio, miten missäkin tilanteessa tehdään. Fiksuinta tosiaan on olla yhteistyöhaluinen ja -kykynen. Ymmärtää lastensuojelun merkitys syvemmin. Ei siellä kukaan piruuttaan kiusaa tee.
Kyse taitaa olla nuoremmista lapsista nyt.
Itse olen ollut yhden kerran lastensuojelun kanssa tekemisissä. Poikani veti eräänä juhannuksena niin kovat jurrit, että meni aivan sekaisin. Alkoholimyrkytys. Hän oli tuolloin 17. Mulle soitettiin juhannusaamuna sairaalasta, että hän on täällä ja kerrottiin syy. Sanoin, että tulen noutamaan parin tunnin kuluttua. Vastaanotossa kaikki olivat hyväntuulisia ja hymyileviä. Mentiin katsomaan poikaa ja hän pääsi kotiin. Lähtiessä housut mainitsivat, että heidän pitää sääntöjensä mukaan tehdä lastensuojeluilmoitus, koska poika oli alaikäinen.
Sain sitten kai seuraavalla viikolla kirjeessä kutsun saapua lastensuojeluun tiettynä päivänä. Soitin. Siellä oli vastaaja päällä. Ilmoitin, että nyt tässä ovat mielestäni asia tavallaan vinksallaan. Silloin kun poika oli sairaalassa, hän oli alaikäinen. Syntynyt heinäkuun lopulla. Kutsuaika oli jonnekin elokuun alkuun. Ilmoitin, että mielestäni käynti olisi turha, koska tutkittaisiin poikaa, joka on nyt täysi-ikäinen. Emme siis olleet tulossa ja pyysin ottamaan yhteyttä, mikäli tarvetta ilmenee. Koskaan kukaan ei soittanut.
Meni viime tinkaan. Mulla on kaksi poikaa eikä olla oltu lastensuojelun parissa. Koskaan. Sitten paria&kolmea viikkoa ennen tarpeen ohittamista tuli kutsu, joka ei siis toteutunut käyntinä.
Hupausinta minun puoleltani oli se, että olin itse antanut pojalle pullon Viru Valgeeta. Oli jossain ja lähti myöhään juhannuskarkeloihin ja yritti ottaa nopsaan muut kiinni jurrin asteessa. Sellaista tapahtuu kokemattomalle. Olisin kyllä paljastanut asian, että se olin minä, joka pullon antoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tulostavoitteet ja budjetissa pysyminen kuin muillekin virkasäädylle. Fokusointi oikeisiin tapauksiin.
Mikä on oikea tapaus? Jos oikealta tapaukselta kysyttäisiin, onko hän mielestään oikea tapaus, mitä luulet että vastattaisiin? Miten sinä voit määrittää oikean tapauksen ja entä jos siinä on mielipideristiriitaa asianosaisten kanssa? Miten arvioisit asian?
Kyllä moni orpo tai päihdevanhempien lapsi on sanonut, että tarvitsi lastensuojelun apua oikeasti. Mielestäni näihin tapauksiin pitäisikin keskittyä. Ja nuorisorikollisiin.
Ja moni päihdeongelmainen vanhempi kokee, että heitä syyttä ahdistellaan.
So? Päihdeongelma on kuitenkin helppo testata. Ja rattijuopumukset ym löytyvät kyllä poliisien rekistereistä.
Eli testataanko ihan kaikilta vanhemmilta varuilta? Vai odotellaanko, että että poliisi saa kiinni rattijuopumuksesta lapset kyydissä(kaikilla ei oo ees autoa), joutuu putkaan, tulee alkoholisairauden vuoksi sairaalaan? Kaikissa edeltävissä lapset on jo vakavasti vaarannettu. Ehkä naapuri ilmoitti jo vuosia sitten, mutta ei tätä nyt kannata tutkia. Odotetaan, että homma on lopullisesti karannut lapasesta. Pahoinpitely? Ei ollu alkoa veressä, ei voi olla. Odotellaan, että lapsista tulee totaalisen syrjäytyneitä nuorisorikollisia, pelmutaan sitten heidän kanssa (mutta sijoittaa ei saa).
Kerronpa tähän tapauksen, jossa äitiä ryhdyttiin jo raskausaikana uhkailemaan huostaanotolla,jos hän ei suostu kaikkeen mitä eri viranomaiset tahtovat ja hänestä/lapsesta tehtiin täysin törkeä ja perätön ENLA neuvolan ja potilasasiamiehen sekä lastensuojelun yhteistyönä.
Häntä juoksutettiin perusteettomissa huumeseuloissa kuukausitolkulla, häntä nöyryytettin näytteiden antamisella valvotuissa tiloissa, hänet pakotettiin verikokeisiin ja kun kaikki näytteet olivat puhtaita, kirjattiin, että äiti on manipuloinut testejä!!!
"Perusteluna" tälle kaikelle käytettiin siis äidin teini-iässä ollutta kannabiksen polttelua ja viikonloppujuhlintaa kaveriporukassa ja nuoruuden aikaista psykiatrian hoitokontaktia. Teini-iän kuohujen mentyä ohi parissa vuodessa, äiti oli elänyt ns. päihteetöntä elämää jo viimeiset 20 vuotta, eli ei ollut ongelmakäyttäjä jos oli sellaisesta kysymys alkujaankaan.
Kun huumeseulat ja neuvolakyttääminen eivät tuottaneet toivottua tulosta (äidin oli siis juostava neuvolassa joka viikko koko raskausajan, mutta syytä tähän ei hänelle kerrottu,vaan tämän väitettiin olevan "täysin normaalia toimintaa" -selitys äidin kyttäämiselle ja uuvuttamiselle löytyi vasta vuosia myöhemmin, kun asiakirjoista paljastui massiivinen lastensuojelun ja terveydenhuollon johtavien työntekijöiden kumppanuus,jossa työntekijöitä oli käsketty heti raskauden tultua esiin valvomaan ja kontrolloimaan häntä ja tekemään ilmoitus aivan kaikesta,mistä saattaisi olla aihetta se tehdä ja näin myös toimittiin). Neuvolatyöntekijä kirjasi mm. näin: "äiti on vakavasti mielisairas ja sairaudentunnoton-äiti haluaa apua, mutta ei ota vastaan neuvoja, eikä tule selviämään vauva-arjesta" Sama hlö teki myös tuon perusteettoman ENLAN,eli ennakoivan lastensuojeluilmoituksen.
Paljon muutakin tuossa kirjauksessa kymmenien muiden vastaavien kirjausten lisäksi luki, mutta näiden perusteella äidille ja vielä syntymättömälle vauvalle oli sitten varattu paikka psykisatriselta osastolta jorvista äidille tätä kertomatta.
Synnytyssairaalasta häntä ei päästetty kotiutumaan ja hänen luokseen tuli psyk.sairaanhoitaja,joka kertoi,että heille on varattu osastopaikka psykiatrisesta sairaalasta. Jos äidin mukana ei olisi ollut ystäviä ja lapsen isää, håänet olisi vauvan kanssa pakotettu lähtemään psykiatriseen hoitoon vasten omaa tahtoaan minkä kautta olisi ollut niin kovin kätevää ottaa vauva välittömästi huostaan. Mitään selvitystä tapahtumien kulusta tai kirjauksista ei ole äidille edelleenkään annettu-asiakirjat ovat toistuvasti "kadonneet".
Jälkikäteen on todettu, ettei äiti missään tapauksessa kärsi minkäänlaisesta psykiatriassa 'vakavaksi mielisairaudeksi" määriteltävästä vaivasta, vaan on traumatisoitunut mm. viranomaisten häneen kohdistamasta laittomasta toiminnasta, jota jatkettiin vielä lapsen synnyttyä vuosien ajan.
Eli kyllä-ihminen voidaan ilman toteennäytettäviä perusteita uhkailemalla ja kiristämällä ja uuvuttamalla saada mukaan laittomiin tahdonvastaisiin testauksiin ja moniammatillisen kiusanteon ja vainon kohteeksi, jos kohteella ei ole tietoa omista oikeuksistaan tai lähimmäisiä,jotka pitävät hänen puoliaan.
Yhdenkään sosiaalityöntekijän on turha tulla väittämään, että huostaanotto on aina viimesijainen keino- te tiedätte varsin hyvin itsekkin, että näin ei ole!
Kuinka ihmeessä sossujen laatimat kirjaukset voivat "kadota"?
Jonkun viranomaisen pitäisi ehdottomasti valvoa sossujen tekemisiä. Miten ihmeessä neuvolan terveydenhoitaja voi ilmoittaa äidin olevan vakavasti mielisairas? Mt-diagnoosin tekemiseen tarvitaan lääkäri, ei sossu tai terveydenhoitaja.Joku nuoruuden hölmöily äidin puolelta ei todellakaan voi olla peruste huostaanottaa lapsi, tai viedä äiti suljetulle osastolle!
Eiköhän tässä se oikea totuus ole, että se nuori äiti on siellä synnytyssairaalassa ollut umpipsykoottisena, jonka vuoksi ei ole voitu kotiuttaa kaksin vauvan kanssa. Ei siellä mitään teini-iän ahdistuksia aleta enää penkomaan, se on ihan pelkkää tarinaa.
Kieltämättä minullekin tuli tämän nuoren äidin tapausta lukiessa mieleeni eräs töissä kohtaamani rouva, joka ensin tuohtuneena selitti minulle, kuinka naapuri oli hommannut hänet mt-syistä pakkohoitoon, vaikka siihen ei ollut pienintäkään syytä. Ja sitten minuuttia myöhemmin sama rouva selitti minulle, mitä kaikkea Putin oli hänestä sanonut.
Minä en työskentele sote-alalla, vaan ihan muualla.
Minä tässä, se "psykoottinen nuori äiti". Olen itseasiassa jo keski-ikäinen, enkä eläessäni ole ollut psykottinen tai millään tavalla "mielisairas" toisin, mitä yritätte antaa ymmärtää. Todennäköisesti te olette joko sosiaali- tai terveydenhuoltoalan henkilöstöä tjsp,vaikka ette sitä haluakkaan myöntää-miksi ihmeessä te muuten kuvittelette voivanne tietää tuntemattomien ihmisten asiat häntä itseään/lukuisat erityisalojen ammattilaiset mukaanlukien? Kyllä on provokaatiot taas hallussa. Typerää teiltä ottaa kantaa mihinkään sellaiseen,mistä ette mitään tiedä.
No sen verran tässä tiedetään, että synnytyslaitoksella ei enää aleta penkomaan kenenkään teini-ikää ja kotiutuksen kanssa aletaan miettimään turvasuunnitelmia yleensä vain, jos äidin hoitokyky on olematon, äidillä on mittavaa psykoottisuutta tai äiti vetää päihteitä. Toisin sanoen vauva ei ole turvassa äidin kanssa.
Minut katsottiin kykenemättömäksi hoitamaan vauvaa synnytyslaitoksella, kun olin niin väsynyt synnytyksestä. Heti olisi pitänyt olla se reipas kaikkivoipa äiti, joka iloisena häärii vauvan ympärillä. Öisin ei saanut silmällistäkään nukkua, kun muutkin vauvat valvotti. Olisin tarvinnut vain lepoa. Väsyneenä lähdin kotiin. Hoitaja vielä vihaisena katsoi minua kun en ollut niin aktiivinen.
No tässä se nyt hyvin nähdään. Joka ikinen äiti on synnytyksen jälkeen väsynyt, ja silti suurin osa pystyy hoitamaan vauvaa. Koska vauva menee kaiken edelle, myös sen oman väsymyksen. ”En mä jaksa” kuulostaa ihan maallikonkin korvaan todella huolestuttavalta, ja kyllä minuakin pelottaisi lähettää sellainen äiti kotiin joka ei edes sairaalan ylöspidossa (kaikki käden ulottuvilla saatavilla, valmis ruoka ym.) jaksa hoitaa vauvaa.
Minä synnytin lasta viidettä vuorokautta, käynnistettiin ja koetettiin kaikkensa, lopulta tehtiin sektio ja vauva syntyi. Olin äärimmäisen vähillä nukkumisilla, syömättä tuon ajan. Sektiokipu oli valtava. Olin niin sekaisin, että en tajunnut, että lapsella on nälkä kun se yöllä alkoi itkeä. Silti rupesin asiaa hoitamaan ja toimittamaan ja lasta lohduttamaan, tuli ihan selkäytimestä. Ei tullut lasuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tulostavoitteet ja budjetissa pysyminen kuin muillekin virkasäädylle. Fokusointi oikeisiin tapauksiin.
Mikä on oikea tapaus? Jos oikealta tapaukselta kysyttäisiin, onko hän mielestään oikea tapaus, mitä luulet että vastattaisiin? Miten sinä voit määrittää oikean tapauksen ja entä jos siinä on mielipideristiriitaa asianosaisten kanssa? Miten arvioisit asian?
Kyllä moni orpo tai päihdevanhempien lapsi on sanonut, että tarvitsi lastensuojelun apua oikeasti. Mielestäni näihin tapauksiin pitäisikin keskittyä. Ja nuorisorikollisiin.
Ja moni päihdeongelmainen vanhempi kokee, että heitä syyttä ahdistellaan.
So? Päihdeongelma on kuitenkin helppo testata. Ja rattijuopumukset ym löytyvät kyllä poliisien rekistereistä.
Eli testataanko ihan kaikilta vanhemmilta varuilta? Vai odotellaanko, että että poliisi saa kiinni rattijuopumuksesta lapset kyydissä(kaikilla ei oo ees autoa), joutuu putkaan, tulee alkoholisairauden vuoksi sairaalaan? Kaikissa edeltävissä lapset on jo vakavasti vaarannettu. Ehkä naapuri ilmoitti jo vuosia sitten, mutta ei tätä nyt kannata tutkia. Odotetaan, että homma on lopullisesti karannut lapasesta. Pahoinpitely? Ei ollu alkoa veressä, ei voi olla. Odotellaan, että lapsista tulee totaalisen syrjäytyneitä nuorisorikollisia, pelmutaan sitten heidän kanssa (mutta sijoittaa ei saa).
Kerronpa tähän tapauksen, jossa äitiä ryhdyttiin jo raskausaikana uhkailemaan huostaanotolla,jos hän ei suostu kaikkeen mitä eri viranomaiset tahtovat ja hänestä/lapsesta tehtiin täysin törkeä ja perätön ENLA neuvolan ja potilasasiamiehen sekä lastensuojelun yhteistyönä.
Häntä juoksutettiin perusteettomissa huumeseuloissa kuukausitolkulla, häntä nöyryytettin näytteiden antamisella valvotuissa tiloissa, hänet pakotettiin verikokeisiin ja kun kaikki näytteet olivat puhtaita, kirjattiin, että äiti on manipuloinut testejä!!!
"Perusteluna" tälle kaikelle käytettiin siis äidin teini-iässä ollutta kannabiksen polttelua ja viikonloppujuhlintaa kaveriporukassa ja nuoruuden aikaista psykiatrian hoitokontaktia. Teini-iän kuohujen mentyä ohi parissa vuodessa, äiti oli elänyt ns. päihteetöntä elämää jo viimeiset 20 vuotta, eli ei ollut ongelmakäyttäjä jos oli sellaisesta kysymys alkujaankaan.
Kun huumeseulat ja neuvolakyttääminen eivät tuottaneet toivottua tulosta (äidin oli siis juostava neuvolassa joka viikko koko raskausajan, mutta syytä tähän ei hänelle kerrottu,vaan tämän väitettiin olevan "täysin normaalia toimintaa" -selitys äidin kyttäämiselle ja uuvuttamiselle löytyi vasta vuosia myöhemmin, kun asiakirjoista paljastui massiivinen lastensuojelun ja terveydenhuollon johtavien työntekijöiden kumppanuus,jossa työntekijöitä oli käsketty heti raskauden tultua esiin valvomaan ja kontrolloimaan häntä ja tekemään ilmoitus aivan kaikesta,mistä saattaisi olla aihetta se tehdä ja näin myös toimittiin). Neuvolatyöntekijä kirjasi mm. näin: "äiti on vakavasti mielisairas ja sairaudentunnoton-äiti haluaa apua, mutta ei ota vastaan neuvoja, eikä tule selviämään vauva-arjesta" Sama hlö teki myös tuon perusteettoman ENLAN,eli ennakoivan lastensuojeluilmoituksen.
Paljon muutakin tuossa kirjauksessa kymmenien muiden vastaavien kirjausten lisäksi luki, mutta näiden perusteella äidille ja vielä syntymättömälle vauvalle oli sitten varattu paikka psykisatriselta osastolta jorvista äidille tätä kertomatta.
Synnytyssairaalasta häntä ei päästetty kotiutumaan ja hänen luokseen tuli psyk.sairaanhoitaja,joka kertoi,että heille on varattu osastopaikka psykiatrisesta sairaalasta. Jos äidin mukana ei olisi ollut ystäviä ja lapsen isää, håänet olisi vauvan kanssa pakotettu lähtemään psykiatriseen hoitoon vasten omaa tahtoaan minkä kautta olisi ollut niin kovin kätevää ottaa vauva välittömästi huostaan. Mitään selvitystä tapahtumien kulusta tai kirjauksista ei ole äidille edelleenkään annettu-asiakirjat ovat toistuvasti "kadonneet".
Jälkikäteen on todettu, ettei äiti missään tapauksessa kärsi minkäänlaisesta psykiatriassa 'vakavaksi mielisairaudeksi" määriteltävästä vaivasta, vaan on traumatisoitunut mm. viranomaisten häneen kohdistamasta laittomasta toiminnasta, jota jatkettiin vielä lapsen synnyttyä vuosien ajan.
Eli kyllä-ihminen voidaan ilman toteennäytettäviä perusteita uhkailemalla ja kiristämällä ja uuvuttamalla saada mukaan laittomiin tahdonvastaisiin testauksiin ja moniammatillisen kiusanteon ja vainon kohteeksi, jos kohteella ei ole tietoa omista oikeuksistaan tai lähimmäisiä,jotka pitävät hänen puoliaan.
Yhdenkään sosiaalityöntekijän on turha tulla väittämään, että huostaanotto on aina viimesijainen keino- te tiedätte varsin hyvin itsekkin, että näin ei ole!
Kuinka ihmeessä sossujen laatimat kirjaukset voivat "kadota"?
Jonkun viranomaisen pitäisi ehdottomasti valvoa sossujen tekemisiä. Miten ihmeessä neuvolan terveydenhoitaja voi ilmoittaa äidin olevan vakavasti mielisairas? Mt-diagnoosin tekemiseen tarvitaan lääkäri, ei sossu tai terveydenhoitaja.Joku nuoruuden hölmöily äidin puolelta ei todellakaan voi olla peruste huostaanottaa lapsi, tai viedä äiti suljetulle osastolle!
Eiköhän tässä se oikea totuus ole, että se nuori äiti on siellä synnytyssairaalassa ollut umpipsykoottisena, jonka vuoksi ei ole voitu kotiuttaa kaksin vauvan kanssa. Ei siellä mitään teini-iän ahdistuksia aleta enää penkomaan, se on ihan pelkkää tarinaa.
Kieltämättä minullekin tuli tämän nuoren äidin tapausta lukiessa mieleeni eräs töissä kohtaamani rouva, joka ensin tuohtuneena selitti minulle, kuinka naapuri oli hommannut hänet mt-syistä pakkohoitoon, vaikka siihen ei ollut pienintäkään syytä. Ja sitten minuuttia myöhemmin sama rouva selitti minulle, mitä kaikkea Putin oli hänestä sanonut.
Minä en työskentele sote-alalla, vaan ihan muualla.
Minä tässä, se "psykoottinen nuori äiti". Olen itseasiassa jo keski-ikäinen, enkä eläessäni ole ollut psykottinen tai millään tavalla "mielisairas" toisin, mitä yritätte antaa ymmärtää. Todennäköisesti te olette joko sosiaali- tai terveydenhuoltoalan henkilöstöä tjsp,vaikka ette sitä haluakkaan myöntää-miksi ihmeessä te muuten kuvittelette voivanne tietää tuntemattomien ihmisten asiat häntä itseään/lukuisat erityisalojen ammattilaiset mukaanlukien? Kyllä on provokaatiot taas hallussa. Typerää teiltä ottaa kantaa mihinkään sellaiseen,mistä ette mitään tiedä.
No sen verran tässä tiedetään, että synnytyslaitoksella ei enää aleta penkomaan kenenkään teini-ikää ja kotiutuksen kanssa aletaan miettimään turvasuunnitelmia yleensä vain, jos äidin hoitokyky on olematon, äidillä on mittavaa psykoottisuutta tai äiti vetää päihteitä. Toisin sanoen vauva ei ole turvassa äidin kanssa.
Minut katsottiin kykenemättömäksi hoitamaan vauvaa synnytyslaitoksella, kun olin niin väsynyt synnytyksestä. Heti olisi pitänyt olla se reipas kaikkivoipa äiti, joka iloisena häärii vauvan ympärillä. Öisin ei saanut silmällistäkään nukkua, kun muutkin vauvat valvotti. Olisin tarvinnut vain lepoa. Väsyneenä lähdin kotiin. Hoitaja vielä vihaisena katsoi minua kun en ollut niin aktiivinen.
No tässä se nyt hyvin nähdään. Joka ikinen äiti on synnytyksen jälkeen väsynyt, ja silti suurin osa pystyy hoitamaan vauvaa. Koska vauva menee kaiken edelle, myös sen oman väsymyksen. ”En mä jaksa” kuulostaa ihan maallikonkin korvaan todella huolestuttavalta, ja kyllä minuakin pelottaisi lähettää sellainen äiti kotiin joka ei edes sairaalan ylöspidossa (kaikki käden ulottuvilla saatavilla, valmis ruoka ym.) jaksa hoitaa vauvaa.
Tottakai sen vauvan hoidin sairaalassa niinkuin pitikin, mutta en niin hyvin että vaativille hoitajille olisi kelvannut. Lepo on tässä vaiheessa paikallaan edes hetkeksi. Kotona saa kyllä tehdä kaiken ihan itse. Mutta ei sairaalassa tätä ymmärretä että voisi ottaa edes vauvan vaikka toimistohuoneeseen että äiti saisi edes silmällisen nukkua. Vierihoitoperiaate menee liian pitkälle. Samalla vuodat verta runsaasti ja olo on huono, ei silloin yllä parhaimpaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EN USKO!! En taatusti usko, että nälkäpalkalla byrokratian oravanpyörässä työskentelevä virkahenkilö jaksaa tipan tippaa tehdä mitään ylimääräistä vaivaa, jos lastensuojeluilmoitus on päivänselvästi tuulesta temmattu. Eihän ne niin tyhmiä ole, etteikö tietäisi lasuja tehtävän myös kiisaamistarkoituksissa. Ei ne missään tynnyrissä elä, haloo!
Jokainen vanki on syytön, kun häneltä itseltään kysytään. Jokainen lasun toimenpiteiden kohteeksi joutunut isä tai äiti on heiltä itseltään kysyttäessä varmasti maailman paras isä/äiti. Mutta niinhän se on, että kun elämänhallintaan tulee ongelmia, niin ”taudinkuvaan kuuluu” ongelman näkemättömyys. Ei näe alkoholisti omaa alkoholismiaan, vaan aina muut ylireagoivat. Näin se on myös näiden isien ja äitien kanssa. Alkoholi dominoi elämää, parisuhde on riitaisa ja paikoin väkivaltainen, elämän rytmi puuttuu, laskut kiertää ulosotossa ja lapsi kulkee t-paidassa pakkasessa. Äidin elämänhallinta on sillä tasolla, että kun puhuu vaikka juomisesta, niin tämä jankuttaa viime viikonlopusta. ”En ole juonut, en ole juonut”. Yritä siinä selittää, että kun tässä nyt katsotaan asiaa isommassa kuvassa. Naapuri on valittanut (juopottelu) metelistä tiistai-iltana ja nähnyt lapsen itkevän pihalla. Äiti tulkitsee että lasun aihe on lapsen tömistely iltasella ja sormihaavasta aiheutunut itku. Ja koska ”eihän me silloin juotu”. Koko ympäröivä yhteiskunta näkee, että mistä todellisuudessa on kyse. Vanhemmat itse luulevat, että tällainen oma tahallinen väärinkäsitys lasun perusteista olisi hyväkin hämäys ja päästäisiin sillä pälkähästä.
Lasuja tehdään perättömästi, mutta perättömään ilmoitukseen ei jää sosiaaliviranomainen roikkumaan kiinni. Ei ole valitettavasti tarvetta, kun ihan oikeitakin tapauksia on pöytä täynnä ja resurssit tiukilla. Mutta ei se tämän sanominen muuta mitään. Toimenpiteiden kohteeksi joutuva kokee aina ja joka ikinen kerta, että syyttömiä tässä kaikkeen ollaan ja joku tekee vain kiusaa.
Sinulla on kummia esimerkkejä,mutta palatakseni siihen,mitkä ovat omat ihan konkreettiset kokemukseni vaikkapa perättömistä ilmoituksista, kysyn: mitä mieltä olet siitä, että minusta ja vauvastani soitetaan hätäkeskukseen, kun olemme iltalenkillä klo 18.00? Siis ihan vain olimme kaupungilla kävelyllä ennen nukkumaanmenoa. Sinä et kyllä todellakaan tajua, millainen ase perättömät ilmitukset ovat. Löytyisi muitakin perättömiä ilmiantoja mainita, mutta niitä on parempi puida oikeusasteissa ja lakimiehen kanssa, kuin mistään mitään tietämättömien satunnaisten sossu-trollien.
Jäi mainitsematta et olit iltalenkillä kännissä kuin käki. Ajattelit ettei naapuri huomaa :D
Murjaisitkos mielestäsi hyvänkin vitsin? Jätä kommentoimatta,jos ei ole mitään asiaa.
Postraumaattista stressiä aiheuttaa eniten se, että ihminen on ilkeä toisiaan kohtaan. Niile, joita lastensuojelu ei ole kaltoinkohdellut ja lapset säästyvät keskitysleireiltä, ei kehity lainkaan empatiakykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi mainitsematta et olit iltalenkillä kännissä kuin käki. Ajattelit ettei naapuri huomaa :D
Mistä tämä pahantahtoisuus?
Olen huomannut saman, että ilkeimmät keksityt haukkumiset saat sossun piirissä työskenteleviltä. Lastensuojelun piiriin pääset ilman pihteidenkäyttöä, jos esimerkiksi lapsellasi on synnynnäinen neurologinen sairaus. Silloin huostataan perheen kaikki alaikäiset, suoraan koulusta, kuten meille tehtiin. Huostaanotto on lapselle elämän pituinen, eikä auta, jos teet niin kuin lastensuojelu milloinkin sanoo.
Ukonhattu kirjoitti:
No ei lastensuojelussa keksitä mitään oikkuja. Heillä on kaavio, miten missäkin tilanteessa tehdään. Fiksuinta tosiaan on olla yhteistyöhaluinen ja -kykynen. Ymmärtää lastensuojelun merkitys syvemmin. Ei siellä kukaan piruuttaan kiusaa tee.
Kyse taitaa olla nuoremmista lapsista nyt.
Itse olen ollut yhden kerran lastensuojelun kanssa tekemisissä. Poikani veti eräänä juhannuksena niin kovat jurrit, että meni aivan sekaisin. Alkoholimyrkytys. Hän oli tuolloin 17. Mulle soitettiin juhannusaamuna sairaalasta, että hän on täällä ja kerrottiin syy. Sanoin, että tulen noutamaan parin tunnin kuluttua. Vastaanotossa kaikki olivat hyväntuulisia ja hymyileviä. Mentiin katsomaan poikaa ja hän pääsi kotiin. Lähtiessä housut mainitsivat, että heidän pitää sääntöjensä mukaan tehdä lastensuojeluilmoitus, koska poika oli alaikäinen.
Sain sitten kai seuraavalla viikolla kirjeessä kutsun saapua lastensuojeluun tiettynä päivänä. Soitin. Siellä oli vastaaja päällä. Ilmoitin, että nyt tässä ovat mielestäni asia tavallaan vinksallaan. Silloin kun poika oli sairaalassa, hän oli alaikäinen. Syntynyt heinäkuun lopulla. Kutsuaika oli jonnekin elokuun alkuun. Ilmoitin, että mielestäni käynti olisi turha, koska tutkittaisiin poikaa, joka on nyt täysi-ikäinen. Emme siis olleet tulossa ja pyysin ottamaan yhteyttä, mikäli tarvetta ilmenee. Koskaan kukaan ei soittanut.
Meni viime tinkaan. Mulla on kaksi poikaa eikä olla oltu lastensuojelun parissa. Koskaan. Sitten paria&kolmea viikkoa ennen tarpeen ohittamista tuli kutsu, joka ei siis toteutunut käyntinä.
Hupausinta minun puoleltani oli se, että olin itse antanut pojalle pullon Viru Valgeeta. Oli jossain ja lähti myöhään juhannuskarkeloihin ja yritti ottaa nopsaan muut kiinni jurrin asteessa. Sellaista tapahtuu kokemattomalle. Olisin kyllä paljastanut asian, että se olin minä, joka pullon antoi.
Kyllävain huomaa hyvn,ettei sinulla ole mitään tajua lastensuojelun toimintatavoista. Millainen ihminen antaa ala-ikäiselle lapselleen pullon kirkasta viinaa ja lähettää tämän ulos sen kanssa? Tuollainen määrä on jo aikuisellekin vaarallinen, eikä taatusti ole ollut ainoa,mitä on juotu. Ikävää, etteivät sossut ole tavanneet teitä aikaisemmin-olisitte taatusti saaneet maistaa huostaanoton ihanuutta.
Kyllä nämä tekstit lisäsi pelkoa lastensuojelua kohtaan ja sihen ettei voi luottaa järjestelmään. Ei tälläinen ole mitään perheen auttamista mitä lastensuojelu tekee. Alan arvostus meni kyllä ihan pohjille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille tulostavoitteet ja budjetissa pysyminen kuin muillekin virkasäädylle. Fokusointi oikeisiin tapauksiin.
Mikä on oikea tapaus? Jos oikealta tapaukselta kysyttäisiin, onko hän mielestään oikea tapaus, mitä luulet että vastattaisiin? Miten sinä voit määrittää oikean tapauksen ja entä jos siinä on mielipideristiriitaa asianosaisten kanssa? Miten arvioisit asian?
Kyllä moni orpo tai päihdevanhempien lapsi on sanonut, että tarvitsi lastensuojelun apua oikeasti. Mielestäni näihin tapauksiin pitäisikin keskittyä. Ja nuorisorikollisiin.
Ja moni päihdeongelmainen vanhempi kokee, että heitä syyttä ahdistellaan.
So? Päihdeongelma on kuitenkin helppo testata. Ja rattijuopumukset ym löytyvät kyllä poliisien rekistereistä.
Eli testataanko ihan kaikilta vanhemmilta varuilta? Vai odotellaanko, että että poliisi saa kiinni rattijuopumuksesta lapset kyydissä(kaikilla ei oo ees autoa), joutuu putkaan, tulee alkoholisairauden vuoksi sairaalaan? Kaikissa edeltävissä lapset on jo vakavasti vaarannettu. Ehkä naapuri ilmoitti jo vuosia sitten, mutta ei tätä nyt kannata tutkia. Odotetaan, että homma on lopullisesti karannut lapasesta. Pahoinpitely? Ei ollu alkoa veressä, ei voi olla. Odotellaan, että lapsista tulee totaalisen syrjäytyneitä nuorisorikollisia, pelmutaan sitten heidän kanssa (mutta sijoittaa ei saa).
Kerronpa tähän tapauksen, jossa äitiä ryhdyttiin jo raskausaikana uhkailemaan huostaanotolla,jos hän ei suostu kaikkeen mitä eri viranomaiset tahtovat ja hänestä/lapsesta tehtiin täysin törkeä ja perätön ENLA neuvolan ja potilasasiamiehen sekä lastensuojelun yhteistyönä.
Häntä juoksutettiin perusteettomissa huumeseuloissa kuukausitolkulla, häntä nöyryytettin näytteiden antamisella valvotuissa tiloissa, hänet pakotettiin verikokeisiin ja kun kaikki näytteet olivat puhtaita, kirjattiin, että äiti on manipuloinut testejä!!!
"Perusteluna" tälle kaikelle käytettiin siis äidin teini-iässä ollutta kannabiksen polttelua ja viikonloppujuhlintaa kaveriporukassa ja nuoruuden aikaista psykiatrian hoitokontaktia. Teini-iän kuohujen mentyä ohi parissa vuodessa, äiti oli elänyt ns. päihteetöntä elämää jo viimeiset 20 vuotta, eli ei ollut ongelmakäyttäjä jos oli sellaisesta kysymys alkujaankaan.
Kun huumeseulat ja neuvolakyttääminen eivät tuottaneet toivottua tulosta (äidin oli siis juostava neuvolassa joka viikko koko raskausajan, mutta syytä tähän ei hänelle kerrottu,vaan tämän väitettiin olevan "täysin normaalia toimintaa" -selitys äidin kyttäämiselle ja uuvuttamiselle löytyi vasta vuosia myöhemmin, kun asiakirjoista paljastui massiivinen lastensuojelun ja terveydenhuollon johtavien työntekijöiden kumppanuus,jossa työntekijöitä oli käsketty heti raskauden tultua esiin valvomaan ja kontrolloimaan häntä ja tekemään ilmoitus aivan kaikesta,mistä saattaisi olla aihetta se tehdä ja näin myös toimittiin). Neuvolatyöntekijä kirjasi mm. näin: "äiti on vakavasti mielisairas ja sairaudentunnoton-äiti haluaa apua, mutta ei ota vastaan neuvoja, eikä tule selviämään vauva-arjesta" Sama hlö teki myös tuon perusteettoman ENLAN,eli ennakoivan lastensuojeluilmoituksen.
Paljon muutakin tuossa kirjauksessa kymmenien muiden vastaavien kirjausten lisäksi luki, mutta näiden perusteella äidille ja vielä syntymättömälle vauvalle oli sitten varattu paikka psykisatriselta osastolta jorvista äidille tätä kertomatta.
Synnytyssairaalasta häntä ei päästetty kotiutumaan ja hänen luokseen tuli psyk.sairaanhoitaja,joka kertoi,että heille on varattu osastopaikka psykiatrisesta sairaalasta. Jos äidin mukana ei olisi ollut ystäviä ja lapsen isää, håänet olisi vauvan kanssa pakotettu lähtemään psykiatriseen hoitoon vasten omaa tahtoaan minkä kautta olisi ollut niin kovin kätevää ottaa vauva välittömästi huostaan. Mitään selvitystä tapahtumien kulusta tai kirjauksista ei ole äidille edelleenkään annettu-asiakirjat ovat toistuvasti "kadonneet".
Jälkikäteen on todettu, ettei äiti missään tapauksessa kärsi minkäänlaisesta psykiatriassa 'vakavaksi mielisairaudeksi" määriteltävästä vaivasta, vaan on traumatisoitunut mm. viranomaisten häneen kohdistamasta laittomasta toiminnasta, jota jatkettiin vielä lapsen synnyttyä vuosien ajan.
Eli kyllä-ihminen voidaan ilman toteennäytettäviä perusteita uhkailemalla ja kiristämällä ja uuvuttamalla saada mukaan laittomiin tahdonvastaisiin testauksiin ja moniammatillisen kiusanteon ja vainon kohteeksi, jos kohteella ei ole tietoa omista oikeuksistaan tai lähimmäisiä,jotka pitävät hänen puoliaan.
Yhdenkään sosiaalityöntekijän on turha tulla väittämään, että huostaanotto on aina viimesijainen keino- te tiedätte varsin hyvin itsekkin, että näin ei ole!
Kuinka ihmeessä sossujen laatimat kirjaukset voivat "kadota"?
Jonkun viranomaisen pitäisi ehdottomasti valvoa sossujen tekemisiä. Miten ihmeessä neuvolan terveydenhoitaja voi ilmoittaa äidin olevan vakavasti mielisairas? Mt-diagnoosin tekemiseen tarvitaan lääkäri, ei sossu tai terveydenhoitaja.Joku nuoruuden hölmöily äidin puolelta ei todellakaan voi olla peruste huostaanottaa lapsi, tai viedä äiti suljetulle osastolle!
Eiköhän tässä se oikea totuus ole, että se nuori äiti on siellä synnytyssairaalassa ollut umpipsykoottisena, jonka vuoksi ei ole voitu kotiuttaa kaksin vauvan kanssa. Ei siellä mitään teini-iän ahdistuksia aleta enää penkomaan, se on ihan pelkkää tarinaa.
Kieltämättä minullekin tuli tämän nuoren äidin tapausta lukiessa mieleeni eräs töissä kohtaamani rouva, joka ensin tuohtuneena selitti minulle, kuinka naapuri oli hommannut hänet mt-syistä pakkohoitoon, vaikka siihen ei ollut pienintäkään syytä. Ja sitten minuuttia myöhemmin sama rouva selitti minulle, mitä kaikkea Putin oli hänestä sanonut.
Minä en työskentele sote-alalla, vaan ihan muualla.
Minä tässä, se "psykoottinen nuori äiti". Olen itseasiassa jo keski-ikäinen, enkä eläessäni ole ollut psykottinen tai millään tavalla "mielisairas" toisin, mitä yritätte antaa ymmärtää. Todennäköisesti te olette joko sosiaali- tai terveydenhuoltoalan henkilöstöä tjsp,vaikka ette sitä haluakkaan myöntää-miksi ihmeessä te muuten kuvittelette voivanne tietää tuntemattomien ihmisten asiat häntä itseään/lukuisat erityisalojen ammattilaiset mukaanlukien? Kyllä on provokaatiot taas hallussa. Typerää teiltä ottaa kantaa mihinkään sellaiseen,mistä ette mitään tiedä.
No sen verran tässä tiedetään, että synnytyslaitoksella ei enää aleta penkomaan kenenkään teini-ikää ja kotiutuksen kanssa aletaan miettimään turvasuunnitelmia yleensä vain, jos äidin hoitokyky on olematon, äidillä on mittavaa psykoottisuutta tai äiti vetää päihteitä. Toisin sanoen vauva ei ole turvassa äidin kanssa.
Minut katsottiin kykenemättömäksi hoitamaan vauvaa synnytyslaitoksella, kun olin niin väsynyt synnytyksestä. Heti olisi pitänyt olla se reipas kaikkivoipa äiti, joka iloisena häärii vauvan ympärillä. Öisin ei saanut silmällistäkään nukkua, kun muutkin vauvat valvotti. Olisin tarvinnut vain lepoa. Väsyneenä lähdin kotiin. Hoitaja vielä vihaisena katsoi minua kun en ollut niin aktiivinen.
No tässä se nyt hyvin nähdään. Joka ikinen äiti on synnytyksen jälkeen väsynyt, ja silti suurin osa pystyy hoitamaan vauvaa. Koska vauva menee kaiken edelle, myös sen oman väsymyksen. ”En mä jaksa” kuulostaa ihan maallikonkin korvaan todella huolestuttavalta, ja kyllä minuakin pelottaisi lähettää sellainen äiti kotiin joka ei edes sairaalan ylöspidossa (kaikki käden ulottuvilla saatavilla, valmis ruoka ym.) jaksa hoitaa vauvaa.
Minä synnytin lasta viidettä vuorokautta, käynnistettiin ja koetettiin kaikkensa, lopulta tehtiin sektio ja vauva syntyi. Olin äärimmäisen vähillä nukkumisilla, syömättä tuon ajan. Sektiokipu oli valtava. Olin niin sekaisin, että en tajunnut, että lapsella on nälkä kun se yöllä alkoi itkeä. Silti rupesin asiaa hoitamaan ja toimittamaan ja lasta lohduttamaan, tuli ihan selkäytimestä. Ei tullut lasuja.
itse sain nk kiireellisen sektion ja olin ihan turha ts en päässyt käveleen ja nukuin aamuun asti. Ikää oli jo ja ei siinä mitään kipua ollut. 3 x päivässä piti suihkuttaa haavaa. En ollut väsynyt ja viihdyin naistenklinikalla viikon.
Synnäriltä otetaan vauvoja huostaan , on katsottu ettei oo turvallista olla äidin kanssa. Näitä tapauksia on vähän mutta on kuitenkin, en tiedä onko vuodessa 1-5 . Yleensä huumeet tai alkoholi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jaettu kirjoitti:
Ite oon hakkeroinnu yhden lastensuojelun sossun konee :D aika mielenkiinnoista luettavaa :D
Itse puolestani kuulin lastensuojelun sossun kertomana sossujen vapaa-ajan vietosta...kröhm
Täähän on ihan kuin opettajilla, sossu osti kaljaa huii. Sossu tanssi, sossu nauroi, yhdellä oli jopa joku suhde, ei meillä vaan tuollaisia vapaa-ajalla :'D Joo, elämää on työn ulkopuolellakin, ammatista riippumatta.
..mutta vanhemmilla ei saa olla, vaikka lapset olisivat turvallisessa hoidossa satojen kilometrien päässä, niinkö?
Ei vanhemmilla saa olla tanssia eikä laulua.
Nämä sossujen tekemiset on kyllä ihan muuta osastoa. En tarkoita, että kaikkien, mutta kuulemma suht yleistä...ja laitonta.
Kannattaa ottaa yhteyttä juristiin ja tehdä rikosilmoitus perättömästä ilmiannosta naapurille. Usein ne perättömät ilmiannot loppuu siihen kun joutuu ihminen vastuuseen.
Minkä ikäisiä lapset on? Ehkä klo.20 olisi hyvä aloittaa jo rauhallisemmat leikit.
Soita myös isännöitsijälle että ilmoittaa naapurille että hiljaisuus on vasta klo.22.
Myös joku iso kokoinen korsto naapurin ovelle sanomaan että valitukset metelistä isännöitsijälle jatkossa ja hiljaisuus on klo.22.
Sossuille kannattaa esittää mukavaa.
Naapurista voi myös tehdä huoli-ilmoituksen sossuille. Sanot vaikka että huutaa unissaan sekavia keskellä yötä ja kävelee pihalla vailla tajuntaa/alasti jne.
Noniin, laitetaanpa faktat kuntoon. Ensinnäkin, sitä lastensuojeluilmoitusta ei käsittele lastensuojelun sosiaalityöntekijät. Ainakin isommissa kunnissa on erikseen uusia lasu-ilmoituksia käsittelevä tiimi ja sosiaalityöntekijät. He kartoittavat perheen tilanteen ja tekevät tarvittaessa palvelutarpeen arvioinnin. Jos perhe tarvitsee tukea, niin sitä ensisijaisesti tarjotaan perhesosiaalityöstä tai perheneuvolasta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan vain, jos lapsesta on lastensuojelullinen huoli. Vain pieni osa lasu-ilmoituksista johtaa lastensuojelun asiakkuuteen. Toisekseen, lastensuojelun asiakkuus ei ole huono juttu, jos perhe oikeasti tarvitsee apua (huumeet, väkivalta, vakavat päihdeongelmat jne). Ei ketään oteta huvikseen lastensuojelun asiakkaaksi.
Todella pelottavaa, että vanhemmat antavat alaikäisille lapsilleen pullollisen viru valgeeta. Olisin itsekin sairaalassa, jos sellaisen joisin yhtenä iltana ja mulla sentään on jo tottumusta alkoholiin. Onneksi tämä lapsi sentään selvisi hengissä juhannuksestaan.
Kaameaa lastensuojelun mollaamista! Lähtökohtaisesti he haluavat siellä joka perheelle hyvää.
Minun lapsistani teki tk-lääkäri lasun kun hyvin traumaattisessa elämänvaiheessa harkitsin vakavasti itsemurhaa ja tästä pelästyneenä hakeuduin lääkäriin.
Sossut kävivät kotonani kerran, lasten isän luona kerran. Lisäksi pari puhelua ja asiakkuus päättyi siihen. Ei nähty aihetta jatkaa.
Älkää siis uskoko noihin pelotteluihin. En edelleenkään usko, että yhtäkään lasta otetaan huostaan jos oikeaa aihetta Ei ole .
Vierailija kirjoitti:
Synnäriltä otetaan vauvoja huostaan , on katsottu ettei oo turvallista olla äidin kanssa. Näitä tapauksia on vähän mutta on kuitenkin, en tiedä onko vuodessa 1-5 . Yleensä huumeet tai alkoholi.
Juuri huostaanottoon tähdätään silloin, kun äitiä aletaan kusaamaan jo ennen kuin lapsi on syntynyt, kuten olen kertonut. Asia esitetään vanhemmalle "tukena" vaikka tosiasiassa tarkoitus on kerätä huostaanottoa puoltavaa aineistoa-esitetään asiattmia kysymyksiä, udellaan tapaamiseen kuulumattomia asioita ja keksitään puhtaita valheita jos mitään ei saada muuten irti. Myös vuosikausien takaisia kirjauksia käytetään todellakin "oikeutuksena" sijoitus/huostaanottoprosessin alkuun laittamiselle, sillä juuri synnyttänyt äiti on todella heikoilla itseään puolustaakseen. Kun prosessi on saatu alkuun,sitä vierivää kiveä ei enää voikkaan helposti pysäyttää-kirjauksia ja sossujen/terveydenhuollon valheita levitellään kaikille er rekisterinpitäjille, tieoja käyvät urkkimassa täysin asiaan kuulumattomat esimerkikis terveydenhoitajat, yms. Omien lokitietojemme peruteella, lapseni ja minun tietoja ovat käsitelleet noina "lasu-asiakkuus-tuskanvuosina" noin 650 erillistä henkilöä, asiakkuus venytettiin kestämään 5 vuoden ajan plus raskausajan tietourkinnat. Tämä siis vain niiden rekisterinpitäjien osalta, jotka tietooni on tuotu-kaikkia tietoja ei siis todellakaan ole edelleenkään luovutettu, joiltain rekisterinpitäjiltä kuten kela ja poliisi yms. tietoja ei ole luovutettu lainkaan.
Ajatelkaapa-noin 650 ERI HLÖÄ viidessä vuodessa eri rekisterinpitäjiltä. Tietojamme on käsitelty pelkästään lastensuojelussa, (terveydenhuollon käsittelypvmt eivät ole tässä luvussa mukana) tuona aikana yhteensä minun osaltani noin 700 PÄIVÄNÄ ja lapseni osalta noin 900 PÄIVÄNÄ. Todelliset käsittely- ja henkilömäärät ovat paljon suuremmat.
Siinä sitä resurssipulaa teille.
Moni tajuaa tämän vasta kun osuu omalle kohdalle. Maailma ei ole reilu ja joskus hyvätkin ihmiset joutuvat prässiin joka ei tuo apua vaan entisestään surua vieläpä kun on tilanteessa jossa lyötyä ei saa lyödä.
Vaan onko se tarkoitus,
ihmisen nurkkaan karkoitus?