Täällä jotkut jaksaa väittää, että paikannimiä ei voi kääntää eri kielille. miksi sitten Helsinki on ruotsiksi Helsingfors?

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Joku pelle kyseli, mikä on Nummi-Pusula englanniksi.

Helsinki on itse asiassa suomenkielinen käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä nimestä.

Pasila on ruotsiksi Böle. Onko siis Bemböle suomeksi Bem-Pasila?

Olisi nykyaikana melko hämäävää opettaa käännöksiä toki suomenruotsalaiset  ei löydä sitten mihinkään, mutta ei kukaan tajuaisi jos puhuttaisiin itäisestä pääkaupungista  tai leveästä saaresta   missä ne kaupungit on.

Vierailija kirjoitti:

Pasila on ruotsiksi Böle. Onko siis Bemböle suomeksi Bem-Pasila?

Pasilalla oli ennen ruotsinkielinen nimi Fredriksberg. Sen nimi tuli paikallisen tilan omistajasta Carl Fredrik Winqvististä. Myöhemmin otettiin käyttöön ruotsinkielinen nimi Böle, joka tarkoittaa vain uudistilaa. Suomenkielinen nimi taas johdettiin toisesta henkilöstä Carl Pasilasta, jolla oli 1800-luvun lopulla kauppa alueella.

Böle nimitys on siis tavallaan vanhin, menee jo 1600-luvulle, ja ehkä siksi otettiin uudelleen käyttöön erisnimenä alueelle 1990-luvulla.

Espoon Bemböle on siis samalla tavalla aikoinaan ollut uudistila, eikä sillä ole mitään muuta tekemistä Pasilan eli Bölen kanssa.

Kuka tuollaista väittää vai onko ap vähän hidas? Tottakai samalla paikkakunnalla voi olla vaikka viisi eri nimeä jos seudulla on asunut erikielisiä ihmisiä tai sen on nimennyt omalla kielellään vaikka naapurikansa.

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ja sama toisinpäin. Kun selvität melkein minkä tahansa paikannimen etymologian eli suunnilleen alkuperän, se on yleensä tullut jostain kielestä, joko nykyisestä tai jostain muinaisesta.

Mitä väkisin vääntämistä siinä on, jos tietty etninen ryhmä kutsuu jotain asiaa omalla kielellään joksikin? Monesti se nimi kääntyy kunkin omalle kielelle, jos sillä on jo esim. eränkäynnin yhteydessä annettu ennestään jokin nimi, ja kuullaan se naapuriheimolta. Eihän meitä kukaan maailmalla sano "suomalaisiksi" paitsi virolaiset, vaan me olemme finns ym. Vironkin nimi tulee Virumaan maakunnasta ja Saksa varmaan sakseista, eli väkisin väännettyjä ilmeisesti?

Niin että miten niin "ei käänny"? En taas usko itsekään, että kinaan tällaisesta jonkun vammaisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Paikannimiä ei ole käännetty toiselle kielelle, vaan nimestä on tehty kullekin kielelle vähän alkuperäistä vastaava väännös. Maalahti-Maalax; Lahti-Lahtis, Helsinki-Helsingfors

Toisinaan taas suomen- ja ruotsinkieliset nimet eroavat toisistaan sekä sanana että merkitysellä. Esimerkkinä Turku-Åbo (turku on toria eli kauppapaikkaa merkitsevä sana; åbo joen rannalla oleva asuinpaikka)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Eihän tuollaista johtopäätöstä voi mitenkään vetää, koska se riippuu aivan paikasta ja paikannimestä. Samalla paikkakunnallakin voi olla vierekkäin nimiä, joilla on aivan eri alkuperä ja nimeämisaika.

Onko täällä tänään jotkut peruskoulupudokkaiden kokoontumisajot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Oliko paikoilla pysyviä nimiä ennen kirjoitustaidon saapumista?

Vierailija kirjoitti:

Paikannimiä ei ole käännetty toiselle kielelle, vaan nimestä on tehty kullekin kielelle vähän alkuperäistä vastaava väännös. Maalahti-Maalax; Lahti-Lahtis, Helsinki-Helsingfors

Toisinaan taas suomen- ja ruotsinkieliset nimet eroavat toisistaan sekä sanana että merkitysellä. Esimerkkinä Turku-Åbo (turku on toria eli kauppapaikkaa merkitsevä sana; åbo joen rannalla oleva asuinpaikka)

Hupaisaa, että umpiruotsinkielinen Oravainen on ruotsiksi Oravais.

Ja onhan suomen kieltä vihaavalla Ahvenanmaallakin riesanaan Jomala (vanha suomenkielinen muoto Jumala-sanasta)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Oliko paikoilla pysyviä nimiä ennen kirjoitustaidon saapumista?

Totta kai oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.