Täällä jotkut jaksaa väittää, että paikannimiä ei voi kääntää eri kielille. miksi sitten Helsinki on ruotsiksi Helsingfors?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ne -lax-päätteiset nimet tosiaan ovat oikeasti olleet suomenkielisiä -lahti-loppuisia. Nimistönkerääjä ei osannut kirjoittaa lahti, vaan väänsi sen muotoon laksi, lax. Maalax= Maalohi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Oliko paikoilla pysyviä nimiä ennen kirjoitustaidon saapumista?

Totta kai oli.

Vainko yksi ainut, vuosisadasta toiseen äänteelleen täysin samalla tavalla sanottu nimi ennen kirjoitustaidon saapumista? Takuuvarmasti ei!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ne -lax-päätteiset nimet tosiaan ovat oikeasti olleet suomenkielisiä -lahti-loppuisia. Nimistönkerääjä ei osannut kirjoittaa lahti, vaan väänsi sen muotoon laksi, lax. Maalax= Maalohi?

Ei kun laksi oli ihan oikein kirjoitettu. Se oli suomen kielen vanha muoto lahti-sanalle. Tämähän näkyy edelleen taivutuksessa. Lahti - lahden taipuu samoin kuin kaksi - kahden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ne -lax-päätteiset nimet tosiaan ovat oikeasti olleet suomenkielisiä -lahti-loppuisia. Nimistönkerääjä ei osannut kirjoittaa lahti, vaan väänsi sen muotoon laksi, lax. Maalax= Maalohi?

Niin siis kyllä suomenruotsalaiset ihan itsenäisesti ovat tätä nimitystä käyttäneet, ei se pelkkä nimistönkerääjän virhe ole ollut. Ei kukaan ala käyttämään kotiseudullaan mitään nimitystä koska nimistönkerääjä käski. Esimerkiksi jokin seutu rannikolla on voinut olla kaukana asuvien suomenkielisten eränautinta-aluetta, ja tämä nimi on kuultu ja otettu käyttöön heiltäjo aikoja sitten. Mutta nimistöhistoria on äärettömän mielenkiintoista ja kertoo paljon kustakin alueesta.

Miksiköhän Kera on jätetty kääntämättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Kehoittaisin tutustumaan edes jonkin verran tutkimuskirjallisuuteen, niin menisi arvailut ja paatokset edes jotenkuten kohdilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Suomalaisia ei sorrettu, koska suomalaiset tuohon aikaan elivät Ruotsi-nimisessä maassa. Kyse ei ollut kuninkaan nuoleskelusta vaan siitä, ettei suomen kirjakieltä vuosisatoihin ollut olemassa.

Huopalahti on hyvä esimerkki siitä, miten nimi on kääntynyt kahteen kertaan.

Alkuperäinen nimi oli suomea: Haapalaksi. Sitten ruotsalaiset pakkoruotsittivat sen muotoon Hoplax ja suomenkielinen nimi jäi pois. Sitten se jälleen "suomennettiin" ruotsista takaisin ja sai muodon Huopalahti.

Huovalla ei siis ole mitään tekemistä tämän paikan kanssa, se on vain käännösvirhe. Haavasta on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Ei ollut virkoja eikä virkamiehiä ennen kuin Ruotsin kuningas otti "itämaan" valtakuntansa osaksi. Olisit voinut edes yrittää olla peruskoulun hissantunneilla hereillä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Suomalaisia ei sorrettu, koska suomalaiset tuohon aikaan elivät Ruotsi-nimisessä maassa. Kyse ei ollut kuninkaan nuoleskelusta vaan siitä, ettei suomen kirjakieltä vuosisatoihin ollut olemassa.

Ja miten nyt yhtäkkiä maan nimellä onkin merkitystä?

Tällä logiikalla voidaan ottaa kaikki kielelliset oikeudet pois suomenruotsalaisilta, koska hehän elävät Suomi-nimisessä maassa.

Miksi esim London on suomeksi Lontoo. Tai Russia on suomeksi Venäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Ei ollut virkoja eikä virkamiehiä ennen kuin Ruotsin kuningas otti "itämaan" valtakuntansa osaksi. Olisit voinut edes yrittää olla peruskoulun hissantunneilla hereillä...

Niin no tällä logiikallahan me voidaan laittaa kaikki Suomen ruotsinkieliset paikannimet vain suomeksi ja kaikki ruotsinkieliset sukunimet suomeksi. Ok? Eli silmä silmästä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Ei usein ollut. Esim. Uudellamaalla maa rannikolla alkoi vasta nousta nykyiselleen keskiajan alussa, joten keskiajalla syntynyttä ruotsalaisasutusta ei edeltänyt suomenkielinen asutus.

Se että paikannimi on Kaukalahti/Köklax ei kerro että asutus olisi alkujaan ollut suomenkielistä, vaan ko. paikan suhteen tiedetään sen olleen ruotsinkielistä ja alueen nimi varmaan tullut käyttöön vasta kun suomalaisia on tullut paikalle enemmän.

Suomalaisia ennen koko Suomen alueella asui myös saamenkielistä väestöä, siksihän monilla paikoilla on saamelaiset nimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ja sama toisinpäin. Kun selvität melkein minkä tahansa paikannimen etymologian eli suunnilleen alkuperän, se on yleensä tullut jostain kielestä, joko nykyisestä tai jostain muinaisesta.

Mitä väkisin vääntämistä siinä on, jos tietty etninen ryhmä kutsuu jotain asiaa omalla kielellään joksikin? Monesti se nimi kääntyy kunkin omalle kielelle, jos sillä on jo esim. eränkäynnin yhteydessä annettu ennestään jokin nimi, ja kuullaan se naapuriheimolta. Eihän meitä kukaan maailmalla sano "suomalaisiksi" paitsi virolaiset, vaan me olemme finns ym. Vironkin nimi tulee Virumaan maakunnasta ja Saksa varmaan sakseista, eli väkisin väännettyjä ilmeisesti?

Niin että miten niin "ei käänny"? En taas usko itsekään, että kinaan tällaisesta jonkun vammaisen kanssa.

Myös latvian ja liettuan kielissä Suomeen viitataan suomi-pohjaisilla nimityksillä. Tämä on sinänsä mielenkiinoista, sillä latvian ja liettuan kielet eivät ole mitään sukua suomen kielelle (eivätkä millekään muullekaan nykykielelle).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Ei ollut virkoja eikä virkamiehiä ennen kuin Ruotsin kuningas otti "itämaan" valtakuntansa osaksi. Olisit voinut edes yrittää olla peruskoulun hissantunneilla hereillä...

Niin no tällä logiikallahan me voidaan laittaa kaikki Suomen ruotsinkieliset paikannimet vain suomeksi ja kaikki ruotsinkieliset sukunimet suomeksi. Ok? Eli silmä silmästä jne.

Meinaatko että kaikilla suomalaisilla oli suomenkieliset sukunimet ennen kuin kauheat ruotsalaiset tulivat kääntämään ne...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Ei usein ollut. Esim. Uudellamaalla maa rannikolla alkoi vasta nousta nykyiselleen keskiajan alussa, joten keskiajalla syntynyttä ruotsalaisasutusta ei edeltänyt suomenkielinen asutus.

Se että paikannimi on Kaukalahti/Köklax ei kerro että asutus olisi alkujaan ollut suomenkielistä, vaan ko. paikan suhteen tiedetään sen olleen ruotsinkielistä ja alueen nimi varmaan tullut käyttöön vasta kun suomalaisia on tullut paikalle enemmän.

Suomalaisia ennen koko Suomen alueella asui myös saamenkielistä väestöä, siksihän monilla paikoilla on saamelaiset nimet.

Miksiköhän näitä lax-nimiä löytyy kuitenkin koko rannikon alueelta...? Kyllä siellä lahtien pohjukoissa suomenkieliset ensin olivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Suomalaisia ei sorrettu, koska suomalaiset tuohon aikaan elivät Ruotsi-nimisessä maassa. Kyse ei ollut kuninkaan nuoleskelusta vaan siitä, ettei suomen kirjakieltä vuosisatoihin ollut olemassa.

Ei siinä tosiaan nuoleskeltukaan, mutta koska kirjuri tai pappi tai kukaliekään joka nimet kirjoitti ylös (svetisismi;)) saattoi olla suomen kieltä osaamaton, niin Pekka Pekanpoika tai Liisa Antintytär saatettiin kirjata Peter Pettersoniksi tai Liisa Andersoniksi. Kyllä Pekka silti oli Pekka.

Vierailija kirjoitti:

Paikannimiä ei ole käännetty toiselle kielelle, vaan nimestä on tehty kullekin kielelle vähän alkuperäistä vastaava väännös. Maalahti-Maalax; Lahti-Lahtis, Helsinki-Helsingfors

Toisinaan taas suomen- ja ruotsinkieliset nimet eroavat toisistaan sekä sanana että merkitysellä. Esimerkkinä Turku-Åbo (turku on toria eli kauppapaikkaa merkitsevä sana; åbo joen rannalla oleva asuinpaikka)

Turku-sanan taustalla on itse asiassa muinaisvenäjän sana turgu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Ei ollut virkoja eikä virkamiehiä ennen kuin Ruotsin kuningas otti "itämaan" valtakuntansa osaksi. Olisit voinut edes yrittää olla peruskoulun hissantunneilla hereillä...

Niin no tällä logiikallahan me voidaan laittaa kaikki Suomen ruotsinkieliset paikannimet vain suomeksi ja kaikki ruotsinkieliset sukunimet suomeksi. Ok? Eli silmä silmästä jne.

Meinaatko että kaikilla suomalaisilla oli suomenkieliset sukunimet ennen kuin kauheat ruotsalaiset tulivat kääntämään ne...?

Niin, oltiin lähinnä jonkun poikia ja tyttäriä. Mutta näistä juuri väännettiin esim. son-päätteisiä "ruotsinkielisiä" sukunimiä kirkonkirjoihin, vaikka henkilö ei olisi ikinä kuullutkaan sanaakaan ruotsia.