Lue keskustelun säännöt.
Täällä jotkut jaksaa väittää, että paikannimiä ei voi kääntää eri kielille. miksi sitten Helsinki on ruotsiksi Helsingfors?
Kommentit (127)
81/127
|
11.06.2021 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Kun kerran pelkkä s nimen lopussa riittää ruotsinnokseen vrt. Lahtis, voisi yksinkertaistaa ihan kaikki kaupungit vastaavalla tavalla. Helsinkis, Tamperes, Turkus, Lappeenrantas niin jopa ei mene pää solmuun turistillakaan. Edes ruotsalaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Kaidunnimetkin sekoittaa turistien suunnistamista kun on kahta kieltä kylteissä. Kaksi kertaa olen auttanut turistia Helsingissä kun katu on nimetty vain ruotsiksi (suomenkielinen kyltti tipahtanut pois?) ja turistilla on jossain paperilapulla reittiohjeena suomenkielinen osoite.
Nyt puhut höpöjä. Helsinki on kaksikielinen kaupunki, jonka valtakieli on suomi. Siksi Helsingissä katukylttien pitää olla kummallakin kielellä, suomi ylempänä ja ruotsi alempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Kaidunnimetkin sekoittaa turistien suunnistamista kun on kahta kieltä kylteissä. Kaksi kertaa olen auttanut turistia Helsingissä kun katu on nimetty vain ruotsiksi (suomenkielinen kyltti tipahtanut pois?) ja turistilla on jossain paperilapulla reittiohjeena suomenkielinen osoite.
Nyt puhut höpöjä. Helsinki on kaksikielinen kaupunki, jonka valtakieli on suomi. Siksi Helsingissä katukylttien pitää olla kummallakin kielellä, suomi ylempänä ja ruotsi alempana.
Helsingin kaksikielisyys on keinotekoista,ruotsinkielisiä vain 5%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.
Ai vieläkö meidän täytyisi alistua menneisyyden sortajan tahtoon? Siihen, että ruotsinkieliset nimet ovat "alkuperäisempiä" on vain yksi syy...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?
Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.
Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.
Eihän tuollaista johtopäätöstä voi mitenkään vetää, koska se riippuu aivan paikasta ja paikannimestä. Samalla paikkakunnallakin voi olla vierekkäin nimiä, joilla on aivan eri alkuperä ja nimeämisaika.
Onko täällä tänään jotkut peruskoulupudokkaiden kokoontumisajot?
Miten niin vaan tänään? :D Ainahan täällä tämä sama jengi kokoontuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?
Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.
Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.
Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.
Oliko paikoilla pysyviä nimiä ennen kirjoitustaidon saapumista?
Ei ollut. Ei ollut ihmisilläkään tai millään. Oli melko haasteellista aikaa, kun koskaan ei tiennyt, mistä muut puhuu ja kenelle.
otetaan periaatteeksi se että sillä nimellä kutsutaan millä on ensimmäinen kirjaus tehty aikoinaan?
Kuka puolue lähtisi ajamaan tällaista tuikitärkeää yksinkertaistusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.
Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.
Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.
Mistäköhän mahtaa johtua? :D Meinaatko, että tyhmät suomalaiset ja saamelaiset eivät käyttäneet paikannimiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.
Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.
Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.
Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.
Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son.
HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.
Ihmisin nimi saattoi olla Juha tai Jussi, mutta kirkonkirjoissa Johan, koska pappi kirjoitti mitä halusi, koska suomenkieli oli huono juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän mahtaa johtua? :D Meinaatko, että tyhmät suomalaiset ja saamelaiset eivät käyttäneet paikannimiä?
Eiköhän suurempi syy ole, että Helsingin perusti ruotsalainen kuningas Kustaa I, joka oli silloin hallitsijana näilläkin seuduilla. Sen pohjalta oletettavasti Helsingfors on alkuperäinen nimi. Mielenkiintoinen ajatus leikki, mitä Helsingistä olisi tullut ellei Ruotsi olisi menettänyt Venäjälle itäisiä alueitaan ja Helsinkiä nostettu sitten pääkaupungiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.
Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.
Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.
Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.
Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son.
HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.
Suomalaisia ei sorrettu, koska suomalaiset tuohon aikaan elivät Ruotsi-nimisessä maassa. Kyse ei ollut kuninkaan nuoleskelusta vaan siitä, ettei suomen kirjakieltä vuosisatoihin ollut olemassa.
Suomen kieli uhkasi kadota Ruotsin vallan aikana, koska sitä ei käytetty silloinkaan, kun kirjakieli oli jo olemassa. Lue historiaa äläkä suolla soopaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.
Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.
Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.
Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.
Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son.
HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.
Ei ollut virkoja eikä virkamiehiä ennen kuin Ruotsin kuningas otti "itämaan" valtakuntansa osaksi. Olisit voinut edes yrittää olla peruskoulun hissantunneilla hereillä...
Niin no tällä logiikallahan me voidaan laittaa kaikki Suomen ruotsinkieliset paikannimet vain suomeksi ja kaikki ruotsinkieliset sukunimet suomeksi. Ok? Eli silmä silmästä jne.
Meinaatko että kaikilla suomalaisilla oli suomenkieliset sukunimet ennen kuin kauheat ruotsalaiset tulivat kääntämään ne...?
Sukunimilaki tuli Suomeen vasta vuonna 1920 eli sukunimi on ollut pakollinen vasta 101 vuotta. Toki sukunimiä on käytetty jo pitkään ja usein ne on olleet patronyymejä, matronyymejä ja talon nimiä jne. Voit varmaan itse arvella, että onko suomalaisen matronyymi ollut Maijantytär vai Majasdotter. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän mahtaa johtua? :D Meinaatko, että tyhmät suomalaiset ja saamelaiset eivät käyttäneet paikannimiä?
Eiköhän suurempi syy ole, että Helsingin perusti ruotsalainen kuningas Kustaa I, joka oli silloin hallitsijana näilläkin seuduilla. Sen pohjalta oletettavasti Helsingfors on alkuperäinen nimi. Mielenkiintoinen ajatus leikki, mitä Helsingistä olisi tullut ellei Ruotsi olisi menettänyt Venäjälle itäisiä alueitaan ja Helsinkiä nostettu sitten pääkaupungiksi.
Tässähän ei ollut kyse Helsingin nimestä ja perustamisesta. Opettele lainaamana viestejä johtamatta muita harhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän mahtaa johtua? :D Meinaatko, että tyhmät suomalaiset ja saamelaiset eivät käyttäneet paikannimiä?
Eiköhän suurempi syy ole, että Helsingin perusti ruotsalainen kuningas Kustaa I, joka oli silloin hallitsijana näilläkin seuduilla. Sen pohjalta oletettavasti Helsingfors on alkuperäinen nimi. Mielenkiintoinen ajatus leikki, mitä Helsingistä olisi tullut ellei Ruotsi olisi menettänyt Venäjälle itäisiä alueitaan ja Helsinkiä nostettu sitten pääkaupungiksi.
Tässähän ei ollut kyse Helsingin nimestä ja perustamisesta. Opettele lainaamana viestejä johtamatta muita harhaan.
Liittyy siten asiaan, ettei kyse ole käyttikö tyhmät suomalaisen Helsinkiä perustettaessa kaupungista jotain nimeä. Ruotsalainen kuningas perusti kaupungin, jolle sitten suomaaliset jossain vaiheessa keksivät oman nimen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.
Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.
Kaidunnimetkin sekoittaa turistien suunnistamista kun on kahta kieltä kylteissä. Kaksi kertaa olen auttanut turistia Helsingissä kun katu on nimetty vain ruotsiksi (suomenkielinen kyltti tipahtanut pois?) ja turistilla on jossain paperilapulla reittiohjeena suomenkielinen osoite.
Nyt puhut höpöjä. Helsinki on kaksikielinen kaupunki, jonka valtakieli on suomi. Siksi Helsingissä katukylttien pitää olla kummallakin kielellä, suomi ylempänä ja ruotsi alempana.
Ei hän höpöjä puhunut, sä et vaan ymmärtänyt viestiä. Kaikki varmasti tietävät, miksi tietyissä kylissä täytyy Suomessa olla tienviitat kahdella kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistäköhän mahtaa johtua? :D Meinaatko, että tyhmät suomalaiset ja saamelaiset eivät käyttäneet paikannimiä?
Eiköhän suurempi syy ole, että Helsingin perusti ruotsalainen kuningas Kustaa I, joka oli silloin hallitsijana näilläkin seuduilla. Sen pohjalta oletettavasti Helsingfors on alkuperäinen nimi. Mielenkiintoinen ajatus leikki, mitä Helsingistä olisi tullut ellei Ruotsi olisi menettänyt Venäjälle itäisiä alueitaan ja Helsinkiä nostettu sitten pääkaupungiksi.
Tässähän ei ollut kyse Helsingin nimestä ja perustamisesta. Opettele lainaamana viestejä johtamatta muita harhaan.
Liittyy siten asiaan, ettei kyse ole käyttikö tyhmät suomalaisen Helsinkiä perustettaessa kaupungista jotain nimeä. Ruotsalainen kuningas perusti kaupungin, jolle sitten suomaaliset jossain vaiheessa keksivät oman nimen.
Voin kertoa sulle sellaisen mielenkiintoisen faktan, että Suomessa on muitakin paikkoja kuin Helsinki ja vastaamassasi viestissä ei puhuttu sanallakaan Helsingistä.
Vierailija kirjoitti:
Pasila on ruotsiksi Böle. Onko siis Bemböle suomeksi Bem-Pasila?
Ennen Pasilan nimi oli Fredriksberg.
Vierailija kirjoitti:
Jos Herpiö olisi paikkakunnan nimi, kuinka se olisi ruotsiksi?
Ai samalla logiikalla kuin Närpiö - Närpes? :-D
Vierailija kirjoitti:
Jos Herpiö olisi paikkakunnan nimi, kuinka se olisi ruotsiksi?
Närpiö = Närpes
Herpiö = Herpes
Onko Närpiö jo valmiiksi ruotsia:
Lähellä pii saari