Sivut

Kommentit (127)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ja sama toisinpäin. Kun selvität melkein minkä tahansa paikannimen etymologian eli suunnilleen alkuperän, se on yleensä tullut jostain kielestä, joko nykyisestä tai jostain muinaisesta.

Mitä väkisin vääntämistä siinä on, jos tietty etninen ryhmä kutsuu jotain asiaa omalla kielellään joksikin? Monesti se nimi kääntyy kunkin omalle kielelle, jos sillä on jo esim. eränkäynnin yhteydessä annettu ennestään jokin nimi, ja kuullaan se naapuriheimolta. Eihän meitä kukaan maailmalla sano "suomalaisiksi" paitsi virolaiset, vaan me olemme finns ym. Vironkin nimi tulee Virumaan maakunnasta ja Saksa varmaan sakseista, eli väkisin väännettyjä ilmeisesti?

Niin että miten niin "ei käänny"? En taas usko itsekään, että kinaan tällaisesta jonkun vammaisen kanssa.

Myös latvian ja liettuan kielissä Suomeen viitataan suomi-pohjaisilla nimityksillä. Tämä on sinänsä mielenkiinoista, sillä latvian ja liettuan kielet eivät ole mitään sukua suomen kielelle (eivätkä millekään muullekaan nykykielelle).

Käsitykseni mukaan balttien kielet ovat sukua muille indoeurooppalaisille kielille. Korkeintaan baski ja etruski ovat kieliä, joilla ei ole nykyään tunnettuja sukulaisia.
-ohis.

  • ylös 10
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Ei ollut virkoja eikä virkamiehiä ennen kuin Ruotsin kuningas otti "itämaan" valtakuntansa osaksi. Olisit voinut edes yrittää olla peruskoulun hissantunneilla hereillä...

Niin no tällä logiikallahan me voidaan laittaa kaikki Suomen ruotsinkieliset paikannimet vain suomeksi ja kaikki ruotsinkieliset sukunimet suomeksi. Ok? Eli silmä silmästä jne.

Meinaatko että kaikilla suomalaisilla oli suomenkieliset sukunimet ennen kuin kauheat ruotsalaiset tulivat kääntämään ne...?

Niin, oltiin lähinnä jonkun poikia ja tyttäriä. Mutta näistä juuri väännettiin esim. son-päätteisiä "ruotsinkielisiä" sukunimiä kirkonkirjoihin, vaikka henkilö ei olisi ikinä kuullutkaan sanaakaan ruotsia.

Eivät ne olleet sukunimiä vaan patronyymejä. Ja kirkonkirjat olivat ruotsinkielisiä.

  • ylös 14
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pasila on ruotsiksi Böle. Onko siis Bemböle suomeksi Bem-Pasila?

Stensböle on mukamas Kivikko, mutta oikeastihan se on Kivenpasila.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Ei ole vieras kieli, kun sen puhujia on ollut täällä jo toista tuhatta vuotta. Tännehän muutti väestöä jo viikinkiaikana (ks.mm. arkeologiset kaivaukset Levänluhdassa). Lisäksi ruotsinkieliset ovat asuttaneet eri alueita kuin suomenkieliset, siksi tietyillä alueilla alkuperäinen asutus historiallisena aikana on ollut ruotsinkielistä. Sitä ennen monet rannikkoalueet olivat meren alla eli ei siellä suomalaisiakaan asunut silloin.

  • ylös 15
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ja sama toisinpäin. Kun selvität melkein minkä tahansa paikannimen etymologian eli suunnilleen alkuperän, se on yleensä tullut jostain kielestä, joko nykyisestä tai jostain muinaisesta.

Mitä väkisin vääntämistä siinä on, jos tietty etninen ryhmä kutsuu jotain asiaa omalla kielellään joksikin? Monesti se nimi kääntyy kunkin omalle kielelle, jos sillä on jo esim. eränkäynnin yhteydessä annettu ennestään jokin nimi, ja kuullaan se naapuriheimolta. Eihän meitä kukaan maailmalla sano "suomalaisiksi" paitsi virolaiset, vaan me olemme finns ym. Vironkin nimi tulee Virumaan maakunnasta ja Saksa varmaan sakseista, eli väkisin väännettyjä ilmeisesti?

Niin että miten niin "ei käänny"? En taas usko itsekään, että kinaan tällaisesta jonkun vammaisen kanssa.

Myös latvian ja liettuan kielissä Suomeen viitataan suomi-pohjaisilla nimityksillä. Tämä on sinänsä mielenkiinoista, sillä latvian ja liettuan kielet eivät ole mitään sukua suomen kielelle (eivätkä millekään muullekaan nykykielelle).

Käsitykseni mukaan balttien kielet ovat sukua muille indoeurooppalaisille kielille. Korkeintaan baski ja etruski ovat kieliä, joilla ei ole nykyään tunnettuja sukulaisia.
-ohis.

Eivät ole. Ne ovat sukua muinaispreussille, jote ei enää puhuta missään.

Vierailija

Hmm, Helsingfors-niminen tila sijaitsi alkuperäisesti Vantaanjoella pienen kosken varrella, nykyistä Helsingin keskustaa n. 15km pohjoisempana ja sai nimensä ruotsista muuttaneiden Helsing-sukunimisten ihmisten mukaan. Asutuksen laajennuttua rannikolle päin, kauppapaikan vilkastuessa koko kylä sai nimen Helsingfors. Tästä myöhemmin väännettiin suomenkielinen nimi Helsinki.

Korjaus siis alkuperäiseen väittämään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Eihän tuollaista johtopäätöstä voi mitenkään vetää, koska se riippuu aivan paikasta ja paikannimestä. Samalla paikkakunnallakin voi olla vierekkäin nimiä, joilla on aivan eri alkuperä ja nimeämisaika.

Onko täällä tänään jotkut peruskoulupudokkaiden kokoontumisajot?

Sun kannattaa lopettaa vastaanvänkääminen ja muiden haukkuminen. Tieto perustuu ihan historian ja arkeologian sekä kielitieteen tutkimuksiin. Kannattaa tutustua niihin.

  • ylös 10
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Suomalaisia ei sorrettu, koska suomalaiset tuohon aikaan elivät Ruotsi-nimisessä maassa. Kyse ei ollut kuninkaan nuoleskelusta vaan siitä, ettei suomen kirjakieltä vuosisatoihin ollut olemassa.

Ei siinä tosiaan nuoleskeltukaan, mutta koska kirjuri tai pappi tai kukaliekään joka nimet kirjoitti ylös (svetisismi;)) saattoi olla suomen kieltä osaamaton, niin Pekka Pekanpoika tai Liisa Antintytär saatettiin kirjata Peter Pettersoniksi tai Liisa Andersoniksi. Kyllä Pekka silti oli Pekka.

Niin Pekka kuin Liisakin tosin ovat tulleet kristinuskon mukana, eli taustalla ovat olleet ruotsalaiset ja venäläiset nimet Petter, Pjotr ja Elisabet.

  • ylös 12
  • alas 1
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Oliko paikoilla pysyviä nimiä ennen kirjoitustaidon saapumista?

Paikoilla oli toki nimiä, toiset ovat säilyneet, toiset muuttuneet ajan kuluessa.

Mutta onhan meillä todella vanhoja paikannimiä, jotka eivät ole edes saamea, saati suomea tai ruotsia, vaan niitä edeltävää kieltä (emme vielä tiedä mitä). Esim. Päijänne ja Saimaa.

Vierailija

Helsinki perustettiin Kustaa Vaasan toimesta vuonna 1550 Vantaankosken suulle. Koski = fors. Paikalla lienee silloin sijainnut Helsinge-niminen asujaimisto/pieni kylä. Eli siitä tuli ensin ruotsinkielinen Helsingfors, ja myöhemmin (en tiedä koska) rinnalle tämä suomenkielinen Helsinki. Helsingissä oli ruotsinkielinen enemmistö aina noin vuoteen 1900, ja vasta sen jälkeen suomenkielinen väestö kasvoi vähitellen selkeäksi enemmistöksi.

  • ylös 13
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Ei usein ollut. Esim. Uudellamaalla maa rannikolla alkoi vasta nousta nykyiselleen keskiajan alussa, joten keskiajalla syntynyttä ruotsalaisasutusta ei edeltänyt suomenkielinen asutus.

Se että paikannimi on Kaukalahti/Köklax ei kerro että asutus olisi alkujaan ollut suomenkielistä, vaan ko. paikan suhteen tiedetään sen olleen ruotsinkielistä ja alueen nimi varmaan tullut käyttöön vasta kun suomalaisia on tullut paikalle enemmän.

Suomalaisia ennen koko Suomen alueella asui myös saamenkielistä väestöä, siksihän monilla paikoilla on saamelaiset nimet.

Asiaa monimutkaistavat paikalliset erot ja ihmisten liikkuminen ja kyllä ruotsinkielisiset ovat lainailleet ihan suomalaisilta paikannimiä, koska niitä on ollut juurikin eränkäynnistä johtuen. Joissain paikoissa on voinut olla muuta kuin ruotsalaisasutusta, toisaalla taas ei. Esimerkiksi itäisen ja läntisen Uudenmaan asutushistoriat eroavat toisistaan. On myös paikallisia eroja sen mukaan onko jossain paikassa ollut vanhaa paikallista hämäläisasutusta vaiko pelkkää eränkäyntiä. Maakunnan keskiosassa on voinut olla suomenkielistä vakituista asutusta ja rannikolla enemmän eränkäyntiä, ja rannikolle asettunut sitten ruotsinkielisiä. Soppaa hämmentämässä ovat hämäläis-ruotsalais-porukoiden lisäksi olleet muut heimot, joita on saattanut tulla tietyille seuduille ja tästä jäänyt jäänteitä murteisiin. Muistetaan myös että täällä on liikkunut ihmisiä silloin kun ei ollut vielä etnisesti varsinaisia suomalaisia koska kieli oli vasta varhaiskantasuomea tms. Saamelaisia tai heidän esivanhempiaan ja myös täysin tuntemattomien kielten puhujia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Eihän tuollaista johtopäätöstä voi mitenkään vetää, koska se riippuu aivan paikasta ja paikannimestä. Samalla paikkakunnallakin voi olla vierekkäin nimiä, joilla on aivan eri alkuperä ja nimeämisaika.

Onko täällä tänään jotkut peruskoulupudokkaiden kokoontumisajot?

Sun kannattaa lopettaa vastaanvänkääminen ja muiden haukkuminen. Tieto perustuu ihan historian ja arkeologian sekä kielitieteen tutkimuksiin. Kannattaa tutustua niihin.

Jospa palsta menisi kiinni ennen kuin alkaa taas se kouhotus Suomen kuninkaista, jotka levittivät luku- ja kirjoitustaidon koko maailmaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ne -lax-päätteiset nimet tosiaan ovat oikeasti olleet suomenkielisiä -lahti-loppuisia. Nimistönkerääjä ei osannut kirjoittaa lahti, vaan väänsi sen muotoon laksi, lax. Maalax= Maalohi?

Ei. Sana lahti oli ennen suomeksi laksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Keskimäärin ruotsin- ja saamenkieliset paikannimet ovat suomenkielisiä vanhempia historiallisesti.

Millä logiikalla ruotsi olisi vanhempi, kun koko kieli tuli vasta ruotsalaissiirtolaisten mukana rannikoille? Ja siinä vaiheessa rannikolla on jo suomenkielinen nimistö olemassa.

Oliko paikoilla pysyviä nimiä ennen kirjoitustaidon saapumista?

Paikoilla oli toki nimiä, toiset ovat säilyneet, toiset muuttuneet ajan kuluessa.

Mutta onhan meillä todella vanhoja paikannimiä, jotka eivät ole edes saamea, saati suomea tai ruotsia, vaan niitä edeltävää kieltä (emme vielä tiedä mitä). Esim. Päijänne ja Saimaa.

Olisi kyllä tosi mielenkiintoista tietää mitä väkeä nämä nimeäjät olivat ja milloin kieli katosi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ja sama toisinpäin. Kun selvität melkein minkä tahansa paikannimen etymologian eli suunnilleen alkuperän, se on yleensä tullut jostain kielestä, joko nykyisestä tai jostain muinaisesta.

Mitä väkisin vääntämistä siinä on, jos tietty etninen ryhmä kutsuu jotain asiaa omalla kielellään joksikin? Monesti se nimi kääntyy kunkin omalle kielelle, jos sillä on jo esim. eränkäynnin yhteydessä annettu ennestään jokin nimi, ja kuullaan se naapuriheimolta. Eihän meitä kukaan maailmalla sano "suomalaisiksi" paitsi virolaiset, vaan me olemme finns ym. Vironkin nimi tulee Virumaan maakunnasta ja Saksa varmaan sakseista, eli väkisin väännettyjä ilmeisesti?

Niin että miten niin "ei käänny"? En taas usko itsekään, että kinaan tällaisesta jonkun vammaisen kanssa.

Myös latvian ja liettuan kielissä Suomeen viitataan suomi-pohjaisilla nimityksillä. Tämä on sinänsä mielenkiinoista, sillä latvian ja liettuan kielet eivät ole mitään sukua suomen kielelle (eivätkä millekään muullekaan nykykielelle).

Käsitykseni mukaan balttien kielet ovat sukua muille indoeurooppalaisille kielille. Korkeintaan baski ja etruski ovat kieliä, joilla ei ole nykyään tunnettuja sukulaisia.
-ohis.

Eivät ole. Ne ovat sukua muinaispreussille, jote ei enää puhuta missään.

Mutta kun se muinaispreussikin oli indoeurooppalainen kieli.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIelestäni rautatieasemilla pitäisi siirtyä yksikielisiin nimiin. On ihan naurettavaa, että siinä vilkkuu vuorotellen esim. Tampere Tammerfors, vaikka taatusti kaikki tietävät, mitä Tampere tarkoittaa. Turisteille tuo on erityisen hankalaa, koska ikinä ei voi tietää, mikä on eri paikka ja mikä onkin saman paikan pakkoruotsitettu versio.

Välillä tämä oli jopa vähän järkevämmin (suomenkielinen aseman nimi isolla, ruotsinkielinen pienellä alapuolella), mutta jostain käsittämättömästä syystä on siirrytty takaisin niihin idioottimaisiin vuorotellen näytettäviin nimiin.

Laitetaan sitten vaan ruotsinkieliset nimet. Kyllähän kaikki tietävät nekin. Nehän ovat usein alkuperäisempiä.

Mistä tällainen väärinkäsitys on tullut? Toki suomen- ja saamenkielinen nimistö on vanhempaa kuin ruotsinkielinen, koska ruotsi on täällä ihan vieras kieli, joka tuli vasta siirtolaisten mukana tänne.

Vuosisatojen ajan kartat tehtiin ruotsin kielellä.

Öh, niin koska Ruotsin kuningasta nuolevat virkamiehet olivat ruotsinkielisiä... monet ruotsinkieliset nimet on keksitty hihasta, kun eivät ymmärtäneet suomenkielisiä nimiä.

Moni suomenkielinen sai kirkonkirjoihinkin ruotsinkielisen nimen, koska papit eivät osanneet suomea, esim. jonkun poika olikin yhtäkkiä -son. 

HIstoriasta löyty siis ruotsinkielisiä ihmisten ja paikkojen nimiä lähinnä siksi, että suomen kieltä sorrettiin.

Suomalaisia ei sorrettu, koska suomalaiset tuohon aikaan elivät Ruotsi-nimisessä maassa. Kyse ei ollut kuninkaan nuoleskelusta vaan siitä, ettei suomen kirjakieltä vuosisatoihin ollut olemassa.

Ei siinä tosiaan nuoleskeltukaan, mutta koska kirjuri tai pappi tai kukaliekään joka nimet kirjoitti ylös (svetisismi;)) saattoi olla suomen kieltä osaamaton, niin Pekka Pekanpoika tai Liisa Antintytär saatettiin kirjata Peter Pettersoniksi tai Liisa Andersoniksi. Kyllä Pekka silti oli Pekka.

Niin Pekka kuin Liisakin tosin ovat tulleet kristinuskon mukana, eli taustalla ovat olleet ruotsalaiset ja venäläiset nimet Petter, Pjotr ja Elisabet.

Puutuit nyt vähän väärään asiaan. Ei kyse ollut nimen alkuperästä, vaan sen muodosta. Eli Pekkaa kutsuttiin Pekaksi vaikka kirkonkirjaan saatettiin merkitä Petter koska kirjuri oli ruotsinkielinen. Olihan meillä omia muinaisnimiäkin, mutta ne hävisivät kristinuskon myötä.

Vierailija

On ihan normaalia, että joka maassa on naapurimaista tulleen kielen puhujia ja nimiä.

Jostain syystä vain Suomessa tästä on tehty kummallinen palvonnan kohde. Kaikkien pitää opiskella pakkoruotsia, koska katsokaa nyt kun tämä 1800-luvun asiakirja on ruotsiksi ja tuo paikanimikin on ruotsiksi!

Oikeasti! Historia on historiaa ja sitä on hyvä opiskella, mutta ei nykypäivän kielipolitiikkaa voi perustella satojen vuosien takaisilla jutuilla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka väittää ja missä? Kai nyt kaikki tietää, että paikannimet kääntyy myös toiselle kotimaiselle?

Ei käänny, mutta ne on väännetty väkisin. Moni "ruotsinkielinen" nimi on vain väännös alkuperäisestä suomenkielisestä nimestä. Esim. kaikki rannikon lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin.

Ja sama toisinpäin. Kun selvität melkein minkä tahansa paikannimen etymologian eli suunnilleen alkuperän, se on yleensä tullut jostain kielestä, joko nykyisestä tai jostain muinaisesta.

Mitä väkisin vääntämistä siinä on, jos tietty etninen ryhmä kutsuu jotain asiaa omalla kielellään joksikin? Monesti se nimi kääntyy kunkin omalle kielelle, jos sillä on jo esim. eränkäynnin yhteydessä annettu ennestään jokin nimi, ja kuullaan se naapuriheimolta. Eihän meitä kukaan maailmalla sano "suomalaisiksi" paitsi virolaiset, vaan me olemme finns ym. Vironkin nimi tulee Virumaan maakunnasta ja Saksa varmaan sakseista, eli väkisin väännettyjä ilmeisesti?

Niin että miten niin "ei käänny"? En taas usko itsekään, että kinaan tällaisesta jonkun vammaisen kanssa.

Myös latvian ja liettuan kielissä Suomeen viitataan suomi-pohjaisilla nimityksillä. Tämä on sinänsä mielenkiinoista, sillä latvian ja liettuan kielet eivät ole mitään sukua suomen kielelle (eivätkä millekään muullekaan nykykielelle).

Suomalaiset ovat olleet kauan tekemisissä balttien kanssa, siksi.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla