Vauva tulossa ja mies ei kosi
Olemme 30-40 välillä oleva pariskunta, yhdessä 3 vuotta. On yhteinen talo. Tein pos.raskaustestin, yllättäen, mutta mies on toivonut lasta. Ongelma on ettei mies kosi/sovi päivää. Itselleni riittäisi vaikka kahden naimisiin meno maistraatissa. En vain haluaisi lasta ennen avioliittoa. Yhdessä liitossa jo olin, jossa mies ei halunnut naimisiin..mielestäni se kertoo jostain. Mitä ihmettä tehdä...
Kommentit (446)
Ei nykyään enää lapsen takia naimisiin tarvitse mennä. Jos parisuhde oikeasti kunnossa se ei muuta yhtään mitään. Omat vanhempani ovat olleet avoliitossa nyt 48 vuotta koska eivät kokeneet avioliiton olevan tarpeellinen. Oma avioliittoni päättyi eroon 24 vuoden jälkeen. Että ei se i-kirjain siellä takaa yhtään mitään. Sen jälkeen kun on yhteisiä lapsia yhteiskunta ja etenkin verottaja kohtelee ihan samalla tavalla onpa naimisissa tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa taas, miksi olet mennyt edes yhteen ennen noin tärkeän asian sopimista?
Siis pitääkö selvittää haluaako tyyppi naimisiin ennenkuin muuttaa yhteen?
No ainakin se, mitä tyyppi ylitsepäitsensä ajattelee avioliitosta omalla kohdallaan.
Ei yhtään paha, että molemmat tietäisivät tämän. Ei oikein kannata mennä kimppaan, jos toinen haaveilee avioliitosta ja toisella ei ole minkäänlaisia sen suuntaisia ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään enää lapsen takia naimisiin tarvitse mennä. Jos parisuhde oikeasti kunnossa se ei muuta yhtään mitään. Omat vanhempani ovat olleet avoliitossa nyt 48 vuotta koska eivät kokeneet avioliiton olevan tarpeellinen. Oma avioliittoni päättyi eroon 24 vuoden jälkeen. Että ei se i-kirjain siellä takaa yhtään mitään. Sen jälkeen kun on yhteisiä lapsia yhteiskunta ja etenkin verottaja kohtelee ihan samalla tavalla onpa naimisissa tai ei.
Kuule, aika monille se merkitsee. Turha lässytellä omista jutuista, jos toinen kertoo, että haluaisi naimisiin.
Kyllä hän aivan varmasti tietää, miten itse kokee asiat.
Lässyttely siitä, että se i-merkitse mitään, ei pidä paikkaansa. Hyvin monelle merkitsee ja varsin moni ollut yllättynyt, miten paljon se merkitsee, kun ovat lopulta menneet naimisiin.
Vaimoni kosi minual Alepan kassajonossa. Minä vastasin myöntävästi. Se oli vuosi 1985.
Kyllä on vaikeaa naisena oleminen, kun on noin avuton. Täytyy vain odottaa, että mies tekee kaiken.
Vähän sama tilanne meillä, tämän miehen kanssa haluaisin naimisiin. Mutta mies on ainakin aiemmin puhellut, ettei halua naimisiin.. Oli joskus kihloissa mutta homma päättyi ikävästi.
No jos mies ei halua, niin ei halua, en sio häntä painostaa tai asiasta vinkua. Rakastan häntä ja haluan elää hänen kanssaan ilman avioliittoakin.
En ikinä olisi tehnyt lasta miehelle, joka ei viitsi edes avioliittoon sitoutua.
Minusta lapsi saa parhaat lähtökohdat syntymällä avioiittoon. Minå nyt kosisin kuitenkin ihan itse. Suomimehet ovat aika huonoja vakavissa asioissa., Eihän siihen ole kuin 2 vaihtoehtoa. Kun olet ymmärtänyt että olette menossa naimisiin,nyt on sitten se okea aika. Älä välitä noista ilkiöistä. Tilastollisesti aviolapsilla on paras tulevaisuus. Mieshän on selvästi raukkis, älä sano sitä vielä hänelle. Tuosta voisi 70-luvulla mennä oikeuteen ja syyttää petoksesta, kun ei nyt menekkään naimisiin. Oli se laillinen petos silloin, jos makaa kihlattunsa ja kumppani tulee raskaaksi, on mies tehnyt sinulle petoksen. Isähän hän on kuitenkin, ellei sitä joku kumoa. Ehkä hoidat sen nyt neuvoassa heti.
Vierailija kirjoitti:
Noita kirjoitti:
Täällä joku sanoo, että lapsi on isompi sitoumus ja yhteenliittävä asia kuin avioliitto, talo jne. Tämä ei itseasiassa ole totta. Harvoimpa lapset esim avioeroja pelastavat. Kahden ihmisen välinen aito rakkaus ja tunneside pitäisi tulla ennen lasten tekoa ja siitä luonnollisena jatkeena avioliitto- ennen lapsia, jos molemmat sitä toivovat tai sen jälkeen mutta lapset eivät ole tunnesiteen luojia, ylläpitäjiä tai pelastajia. Puhun kokemuksesta. Jos tunnesidettä ei ole, ei ole parisuhdetta. Jos on lapset, se ei tarkoita, että on hyvä parisuhde tai rakkautta. Kaikki tiedämme, kuinka helposti lapsia tulee. On siis ihan turha yrittää myöskään sitoa miehiä lasten teolla.
Se että lapsi on vahvempi sitoumus, tarkoittaa sitä, että kun lapsi on syntynyt, niin sitten ollaan sen vanhempia, yhdessä tai erikseen. Avioliitosta pääsee aina eroon ja talot saa myytyä, mutta lapsen olemassaoloa ei enää voi peruuttaa. Vaikka isä ei olisikaan kuvioissa mukana, niin joskus se on sen alulle alkua saattanut ja se on peruuttamatonta. Tuskin siinä on tarkoitettu, että lapsen takia roikuttaisiin ikävässä liitossa. Lapsi vaikuttaa olemassa olollaan ihan vanhempiensa kuolemaan saakka ihan juridisestikin eikä pelkästään emotionaalisesti.
Kaikesta huolimatta, avioliitto on täysin vanhentunut instituutio, koska asioista voi sopia paljon helpomminkin, esim. testamentit, elatussopikset jne. Jos haluaa prinsessapäivän, niin niitä voi järjestää vaikka joka viikonloppu ja ostaa sormuksia milloin vaan, mutta ei ne yhtään mitään tulevaisuutta loppujen lopuksi takaa.
Miten niin helpommin? Avioliittoon mennessä tulee samalla kertaa tehtyä monta sopimusta, minusta se on paljon helpompi tapa kuin tehdä kaikki vastaavat sopimukset erikseen. Eikä kaikkia sopimuksia ole edes mahdollista tehdä avoliitossa. Esimerkiksi isyysolettamaan ei mitkään keskinäiset sopimukset riitä, kyllä se avomies on raahattava neuvolaan mukaan tunnustamaan ihan jokainen lapsi erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää mennä naimisiin? Lapsi saa sinun sukunimesi - kummallisen usein miehet eivät tätä muuten edes hoksaa - ja sinä 100% huoltajuuden, jos mies ei tajua tunnustaa isyyttään.
Mielenkiintoinen lähtökohta, ajattelitko kiristää että "mennään naimisiin tai kiistän sinun isyyden"? Todella terveellinen aloitus avioliiton satamaan :)
Viisas mies. Noin minäkin tekisin sijassaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi, kerrankin, ajatella mitä hyötyä siitä avioliitosta on miehelle? Ei juuri mitään. Pelkkiä huonoja puolia, jos ei sitten hetkelliselle tunnesekamelskalla huijata mukaan kannattamattomaan kauppaan.
Näitä pitäisi ajatella jo ajoissa ennen yhteen muuttoa. Avoliitossa kaikki on selkeämpää ja on selvät rajat. Vielä parempi on asua eri osoitteissa, jolloin säilyy myös oma rauha ja itsenäisyys.
Avioiliitto on menneen ajan juridinen sopimus, jolla suvut ovat vaihtaneet myötäjäiset avioliiton nykyarvoon hääpäivänä ja samalla saaneet lapset pois kotoa. Nyt kun kaikki ovat itsenäisiä ja työssä käyviä niin tällaisiin nalkkeihin ei pitäisi enää ketään painostaa tai huijata.
Ja puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä. Täydellinen elämä, vapaus ja lapset samassa paketissa.
Nalkkivaara? Eikö suhde ylipäätään ole sekin vapaaehtoinen?
Pistä mies laatimaan "avoehto" eli kirjallinen sopimus siitä miten talo ositetaan ja lapsi huolletaan mahdollisen avoeron sattuessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään enää lapsen takia naimisiin tarvitse mennä. Jos parisuhde oikeasti kunnossa se ei muuta yhtään mitään. Omat vanhempani ovat olleet avoliitossa nyt 48 vuotta koska eivät kokeneet avioliiton olevan tarpeellinen. Oma avioliittoni päättyi eroon 24 vuoden jälkeen. Että ei se i-kirjain siellä takaa yhtään mitään. Sen jälkeen kun on yhteisiä lapsia yhteiskunta ja etenkin verottaja kohtelee ihan samalla tavalla onpa naimisissa tai ei.
Nimenomaan yhteiskunta ei kohtele samoin.
Minä naisena kosin 9 vuotta sitten. Mies suostui, mutta kihloissa ollaan edelleen eli yhtä tyhjän kanssa. Lapsi syntyi aviottomana neljä vuotta sitten. Ikääkin alkoi olla itselläni jo sen verran, etten jaksanut enää mutkuttelua häiden suhteen. Nyt koko kihloissa oleminen tuntuu jo vähän naurettavalta.
Vierailija kirjoitti:
Sanot suoraan etta lapselle tulee sitten sinun sukunimesi.
No tässäpä todella terve malli taas... ja yli 200 yläpeukuttaa
Avioliitosta on miehelle ihan tasan yhtä paljon hyötyä/haittaa kuin naisellekin. Ihan samat lait koskee molempia sukupuolia eron tai puolison kuoleman sattuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita kirjoitti:
Täällä joku sanoo, että lapsi on isompi sitoumus ja yhteenliittävä asia kuin avioliitto, talo jne. Tämä ei itseasiassa ole totta. Harvoimpa lapset esim avioeroja pelastavat. Kahden ihmisen välinen aito rakkaus ja tunneside pitäisi tulla ennen lasten tekoa ja siitä luonnollisena jatkeena avioliitto- ennen lapsia, jos molemmat sitä toivovat tai sen jälkeen mutta lapset eivät ole tunnesiteen luojia, ylläpitäjiä tai pelastajia. Puhun kokemuksesta. Jos tunnesidettä ei ole, ei ole parisuhdetta. Jos on lapset, se ei tarkoita, että on hyvä parisuhde tai rakkautta. Kaikki tiedämme, kuinka helposti lapsia tulee. On siis ihan turha yrittää myöskään sitoa miehiä lasten teolla.
Se että lapsi on vahvempi sitoumus, tarkoittaa sitä, että kun lapsi on syntynyt, niin sitten ollaan sen vanhempia, yhdessä tai erikseen. Avioliitosta pääsee aina eroon ja talot saa myytyä, mutta lapsen olemassaoloa ei enää voi peruuttaa. Vaikka isä ei olisikaan kuvioissa mukana, niin joskus se on sen alulle alkua saattanut ja se on peruuttamatonta. Tuskin siinä on tarkoitettu, että lapsen takia roikuttaisiin ikävässä liitossa. Lapsi vaikuttaa olemassa olollaan ihan vanhempiensa kuolemaan saakka ihan juridisestikin eikä pelkästään emotionaalisesti.
Kaikesta huolimatta, avioliitto on täysin vanhentunut instituutio, koska asioista voi sopia paljon helpomminkin, esim. testamentit, elatussopikset jne. Jos haluaa prinsessapäivän, niin niitä voi järjestää vaikka joka viikonloppu ja ostaa sormuksia milloin vaan, mutta ei ne yhtään mitään tulevaisuutta loppujen lopuksi takaa.
Miten niin helpommin? Avioliittoon mennessä tulee samalla kertaa tehtyä monta sopimusta, minusta se on paljon helpompi tapa kuin tehdä kaikki vastaavat sopimukset erikseen. Eikä kaikkia sopimuksia ole edes mahdollista tehdä avoliitossa. Esimerkiksi isyysolettamaan ei mitkään keskinäiset sopimukset riitä, kyllä se avomies on raahattava neuvolaan mukaan tunnustamaan ihan jokainen lapsi erikseen.
Toisaalta isyysolettama on osoittautunut monesti epäreiluksi. Isä kun ei aina olekaan ollut se äidik aviopuoliso. Siinähän maksat sit toisen isän lapsen elatuksen ja tunnet itsesi alistetuksi pelleksi kaikin tavoin. Pitäis ottaa automaattiset isyystestit käyttöön!
N36
Jätä se Mika!