Lue keskustelun säännöt.
Vauva tulossa ja mies ei kosi
Olemme 30-40 välillä oleva pariskunta, yhdessä 3 vuotta. On yhteinen talo. Tein pos.raskaustestin, yllättäen, mutta mies on toivonut lasta. Ongelma on ettei mies kosi/sovi päivää. Itselleni riittäisi vaikka kahden naimisiin meno maistraatissa. En vain haluaisi lasta ennen avioliittoa. Yhdessä liitossa jo olin, jossa mies ei halunnut naimisiin..mielestäni se kertoo jostain. Mitä ihmettä tehdä...
Kommentit (446)
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta on miehelle ihan tasan yhtä paljon hyötyä/haittaa kuin naisellekin. Ihan samat lait koskee molempia sukupuolia eron tai puolison kuoleman sattuessa.
nainen saa erossa puolet miehen omaisuudesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita kirjoitti:
Täällä joku sanoo, että lapsi on isompi sitoumus ja yhteenliittävä asia kuin avioliitto, talo jne. Tämä ei itseasiassa ole totta. Harvoimpa lapset esim avioeroja pelastavat. Kahden ihmisen välinen aito rakkaus ja tunneside pitäisi tulla ennen lasten tekoa ja siitä luonnollisena jatkeena avioliitto- ennen lapsia, jos molemmat sitä toivovat tai sen jälkeen mutta lapset eivät ole tunnesiteen luojia, ylläpitäjiä tai pelastajia. Puhun kokemuksesta. Jos tunnesidettä ei ole, ei ole parisuhdetta. Jos on lapset, se ei tarkoita, että on hyvä parisuhde tai rakkautta. Kaikki tiedämme, kuinka helposti lapsia tulee. On siis ihan turha yrittää myöskään sitoa miehiä lasten teolla.
Se että lapsi on vahvempi sitoumus, tarkoittaa sitä, että kun lapsi on syntynyt, niin sitten ollaan sen vanhempia, yhdessä tai erikseen. Avioliitosta pääsee aina eroon ja talot saa myytyä, mutta lapsen olemassaoloa ei enää voi peruuttaa. Vaikka isä ei olisikaan kuvioissa mukana, niin joskus se on sen alulle alkua saattanut ja se on peruuttamatonta. Tuskin siinä on tarkoitettu, että lapsen takia roikuttaisiin ikävässä liitossa. Lapsi vaikuttaa olemassa olollaan ihan vanhempiensa kuolemaan saakka ihan juridisestikin eikä pelkästään emotionaalisesti.
Kaikesta huolimatta, avioliitto on täysin vanhentunut instituutio, koska asioista voi sopia paljon helpomminkin, esim. testamentit, elatussopikset jne. Jos haluaa prinsessapäivän, niin niitä voi järjestää vaikka joka viikonloppu ja ostaa sormuksia milloin vaan, mutta ei ne yhtään mitään tulevaisuutta loppujen lopuksi takaa.
Miten niin helpommin? Avioliittoon mennessä tulee samalla kertaa tehtyä monta sopimusta, minusta se on paljon helpompi tapa kuin tehdä kaikki vastaavat sopimukset erikseen. Eikä kaikkia sopimuksia ole edes mahdollista tehdä avoliitossa. Esimerkiksi isyysolettamaan ei mitkään keskinäiset sopimukset riitä, kyllä se avomies on raahattava neuvolaan mukaan tunnustamaan ihan jokainen lapsi erikseen.
Jep, avioliitto on paljon helpompi tapa järjestää nuo juridiset sopimukset. Varsinkin jos kummallakaan ei ole isoa omaisuutta jota varten tarvitsee tehdä avioehto. Ja avioerotessa ne sopimukset samalla kätevästi purkautuu, ei tarvi erikseen tehdä uusia testamentteja ja ilmoitella joka taholle ettei tämä enää ole lähiomaisen. Suhdettahan se avioliitto ei muuta mitenkään ja eroaminen pitkästä parisuhteesta on muutenkin niin hankalaa, että yksi avioeropaperin allekirjoitus on ihan pikkujuttu muun omaisuuden jaon ja lapsen huoltajuudesta sopimisen rinnalla.
Varsinkin kun nuo sopimusasiat ovat naisia suosivia, niin ei ihme että kannatatte! Tottakai isyysolettamat ja ei-avioehtoa sopisi teille vallan mainiosti :D
1. Naimisiin meno ei ole sama asia kuin häät. Naimisiin voi mennä ilman häitä, outo kuvitelma että kaikki haluaisivat ne prinsessa juhlat.
2. Suunnilleen samat edut voi järjestää tekemällä erillisiä juridisia sopimuksia, testamentti ja isyyden tunnustus, mutta naimisiin menemällä kaikki hoituu yhdellä käynnillä helposti.
3. Ei kai kukaan kuvittele avioliiton jotenkin muuttavan suhdetta tai takaavan sille jatkoa. Ei, se on tosiaan vain nimet paperilla ja se suhde on asia erikseen. Mutta jos toinen haluaa naimisiin ja toinen ei suostu niin se voi kyllä pidemmän päälle syödä suhdetta, kun toinen ihmettelee miksei muka "kelpaa" aviopuolisoksi.
4. Avioliitosta pääsee kyllä eroon eikä se ole vaikeaakaan, nimet paperiin kaksi kertaa ja se on siinä. Yhteisistä lapsista ei pääse eroon ja omaisuuden jako on vaikeaa pitkässä suhteessa joka tapauksessa. Toivon mukaan kukaan lapsia hankkiva ei suostu "kaikki menot puoliksi tuloista riippumatta" malliin muutenkaan.
5. Avioliitto on ihan tasan sama sopimus miehelle ja naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naimisiinmenossa on miehelle niin huonot ehdot, että ihmettelen miksi kukaan mies nykyään suostuu avioliittoon naisen painostuksesta.
Avioliiton ehdot ovat täsmälleen samat naisille ja miehille. Itse en tosiaankaan halua naimisiin, vaikka nainen olenkin.
ehdot on samat. erot onkin naisissa ja miehissä. naiset pariutuvat aina ylöspäin, joten erossa nainen saa aina miehen omaisuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta on miehelle ihan tasan yhtä paljon hyötyä/haittaa kuin naisellekin. Ihan samat lait koskee molempia sukupuolia eron tai puolison kuoleman sattuessa.
nainen saa erossa puolet miehen omaisuudesta
Ja mies saa puolet naisen omaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta on miehelle ihan tasan yhtä paljon hyötyä/haittaa kuin naisellekin. Ihan samat lait koskee molempia sukupuolia eron tai puolison kuoleman sattuessa.
nainen saa erossa puolet miehen omaisuudesta
Miksi meillä sitten mies vei puolet naisen omaisuudesta!? Mies varaton.
Vierailija kirjoitti:
1. Naimisiin meno ei ole sama asia kuin häät. Naimisiin voi mennä ilman häitä, outo kuvitelma että kaikki haluaisivat ne prinsessa juhlat.
2. Suunnilleen samat edut voi järjestää tekemällä erillisiä juridisia sopimuksia, testamentti ja isyyden tunnustus, mutta naimisiin menemällä kaikki hoituu yhdellä käynnillä helposti.
3. Ei kai kukaan kuvittele avioliiton jotenkin muuttavan suhdetta tai takaavan sille jatkoa. Ei, se on tosiaan vain nimet paperilla ja se suhde on asia erikseen. Mutta jos toinen haluaa naimisiin ja toinen ei suostu niin se voi kyllä pidemmän päälle syödä suhdetta, kun toinen ihmettelee miksei muka "kelpaa" aviopuolisoksi.
4. Avioliitosta pääsee kyllä eroon eikä se ole vaikeaakaan, nimet paperiin kaksi kertaa ja se on siinä. Yhteisistä lapsista ei pääse eroon ja omaisuuden jako on vaikeaa pitkässä suhteessa joka tapauksessa. Toivon mukaan kukaan lapsia hankkiva ei suostu "kaikki menot puoliksi tuloista riippumatta" malliin muutenkaan.
5. Avioliitto on ihan tasan sama sopimus miehelle ja naiselle.
Avioliitto ei merkitse tasan samaa miehelle ja naiselle. Naista ei esimerkiksi voida pakottaa elättämään miehen petturuudesta syntynyttä lasta. Mies voidaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita kirjoitti:
Täällä joku sanoo, että lapsi on isompi sitoumus ja yhteenliittävä asia kuin avioliitto, talo jne. Tämä ei itseasiassa ole totta. Harvoimpa lapset esim avioeroja pelastavat. Kahden ihmisen välinen aito rakkaus ja tunneside pitäisi tulla ennen lasten tekoa ja siitä luonnollisena jatkeena avioliitto- ennen lapsia, jos molemmat sitä toivovat tai sen jälkeen mutta lapset eivät ole tunnesiteen luojia, ylläpitäjiä tai pelastajia. Puhun kokemuksesta. Jos tunnesidettä ei ole, ei ole parisuhdetta. Jos on lapset, se ei tarkoita, että on hyvä parisuhde tai rakkautta. Kaikki tiedämme, kuinka helposti lapsia tulee. On siis ihan turha yrittää myöskään sitoa miehiä lasten teolla.
Se että lapsi on vahvempi sitoumus, tarkoittaa sitä, että kun lapsi on syntynyt, niin sitten ollaan sen vanhempia, yhdessä tai erikseen. Avioliitosta pääsee aina eroon ja talot saa myytyä, mutta lapsen olemassaoloa ei enää voi peruuttaa. Vaikka isä ei olisikaan kuvioissa mukana, niin joskus se on sen alulle alkua saattanut ja se on peruuttamatonta. Tuskin siinä on tarkoitettu, että lapsen takia roikuttaisiin ikävässä liitossa. Lapsi vaikuttaa olemassa olollaan ihan vanhempiensa kuolemaan saakka ihan juridisestikin eikä pelkästään emotionaalisesti.
Kaikesta huolimatta, avioliitto on täysin vanhentunut instituutio, koska asioista voi sopia paljon helpomminkin, esim. testamentit, elatussopikset jne. Jos haluaa prinsessapäivän, niin niitä voi järjestää vaikka joka viikonloppu ja ostaa sormuksia milloin vaan, mutta ei ne yhtään mitään tulevaisuutta loppujen lopuksi takaa.
Miten niin helpommin? Avioliittoon mennessä tulee samalla kertaa tehtyä monta sopimusta, minusta se on paljon helpompi tapa kuin tehdä kaikki vastaavat sopimukset erikseen. Eikä kaikkia sopimuksia ole edes mahdollista tehdä avoliitossa. Esimerkiksi isyysolettamaan ei mitkään keskinäiset sopimukset riitä, kyllä se avomies on raahattava neuvolaan mukaan tunnustamaan ihan jokainen lapsi erikseen.
Jep, avioliitto on paljon helpompi tapa järjestää nuo juridiset sopimukset. Varsinkin jos kummallakaan ei ole isoa omaisuutta jota varten tarvitsee tehdä avioehto. Ja avioerotessa ne sopimukset samalla kätevästi purkautuu, ei tarvi erikseen tehdä uusia testamentteja ja ilmoitella joka taholle ettei tämä enää ole lähiomaisen. Suhdettahan se avioliitto ei muuta mitenkään ja eroaminen pitkästä parisuhteesta on muutenkin niin hankalaa, että yksi avioeropaperin allekirjoitus on ihan pikkujuttu muun omaisuuden jaon ja lapsen huoltajuudesta sopimisen rinnalla.
Varsinkin kun nuo sopimusasiat ovat naisia suosivia, niin ei ihme että kannatatte! Tottakai isyysolettamat ja ei-avioehtoa sopisi teille vallan mainiosti :D
Mitä eroa edes miehen kannalta on isyysolettamalla ja sillä että mies sen suuremmin kyselemättä käy tunnustamassa lapsen, niinkuin 99% parisuhteessa lapsen saavista tekee, muuta kuin se että toinen vaatii vaivannäköä ja toinen ei. Ei mitään. Ne jotka epäilee isyyttään tuskin on naimisissa muutenkaan. Ja avioehto kannattaa tietenkin tehdä, jos omaisuudessa on isoja eroja puolin tai toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Naimisiin meno ei ole sama asia kuin häät. Naimisiin voi mennä ilman häitä, outo kuvitelma että kaikki haluaisivat ne prinsessa juhlat.
2. Suunnilleen samat edut voi järjestää tekemällä erillisiä juridisia sopimuksia, testamentti ja isyyden tunnustus, mutta naimisiin menemällä kaikki hoituu yhdellä käynnillä helposti.
3. Ei kai kukaan kuvittele avioliiton jotenkin muuttavan suhdetta tai takaavan sille jatkoa. Ei, se on tosiaan vain nimet paperilla ja se suhde on asia erikseen. Mutta jos toinen haluaa naimisiin ja toinen ei suostu niin se voi kyllä pidemmän päälle syödä suhdetta, kun toinen ihmettelee miksei muka "kelpaa" aviopuolisoksi.
4. Avioliitosta pääsee kyllä eroon eikä se ole vaikeaakaan, nimet paperiin kaksi kertaa ja se on siinä. Yhteisistä lapsista ei pääse eroon ja omaisuuden jako on vaikeaa pitkässä suhteessa joka tapauksessa. Toivon mukaan kukaan lapsia hankkiva ei suostu "kaikki menot puoliksi tuloista riippumatta" malliin muutenkaan.
5. Avioliitto on ihan tasan sama sopimus miehelle ja naiselle.
Avioliitto ei merkitse tasan samaa miehelle ja naiselle. Naista ei esimerkiksi voida pakottaa elättämään miehen petturuudesta syntynyttä lasta. Mies voidaan.
Sillä taas ei ole tekoa avioliiton kanssa. Parisuhteessa oleva mies tunnustaa isyyden nykyään jo ennen lapsen syntymää neuvolassa, joten ihan yhtä lailla elättäjäksi voi joutua ilman avioliittoakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitosta on miehelle ihan tasan yhtä paljon hyötyä/haittaa kuin naisellekin. Ihan samat lait koskee molempia sukupuolia eron tai puolison kuoleman sattuessa.
nainen saa erossa puolet miehen omaisuudesta
Miksi meillä sitten mies vei puolet naisen omaisuudesta!? Mies varaton.
Ette ole ainoita. Mihin voi valittaa, naisen piti hyötyä ja saada rahaa, sen sijaan meni rahat eikä elareitakaan tule ilman jatkuvaa vaatimista.
Tämä on tätä nykypäivän feminismiä.
Pitäisi olla niin tasavertaisia miesten kanssa mutta sitten kun pitäisi oikeasti olla tasavertainen, tässä tapauksessa kosia, niin ollaan ihan paniikissa kun mies ei toimi "kuten perinteinen mies". Ja toiset käskee eroamaan. Huhhuh. Sekopäistä sakkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä nykypäivän feminismiä.
Pitäisi olla niin tasavertaisia miesten kanssa mutta sitten kun pitäisi oikeasti olla tasavertainen, tässä tapauksessa kosia, niin ollaan ihan paniikissa kun mies ei toimi "kuten perinteinen mies". Ja toiset käskee eroamaan. Huhhuh. Sekopäistä sakkia.
Eiköhän ne ole eri tyypit jotka haluaa olla tasavertaisia ja ne jotka haluaa välttämättä miehen kosivan. Voi tulla yllätyksenä, mutta naisiakin on erilaisia ja eri lailla ajattelevia. Joku haluaa överiromanttisen kosinnan ja jollekin on ok aamupalapöydässä sopia että ensi kuussa voisi käydä vihillä.
Ei mies tai nainen saa automaattisesti puolta omaisuudesta. Avioliiton jälkeen toimitetaan ositus, jossa selvitetään jako.
Moni tyhjätaskunainen menee naimisiin miehenomaisuuden toivossa. Kokemusta on. Siksi monella naisella kiire naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä nykypäivän feminismiä.
Pitäisi olla niin tasavertaisia miesten kanssa mutta sitten kun pitäisi oikeasti olla tasavertainen, tässä tapauksessa kosia, niin ollaan ihan paniikissa kun mies ei toimi "kuten perinteinen mies". Ja toiset käskee eroamaan. Huhhuh. Sekopäistä sakkia.
Eihän tässäkään se kosinta ole ongelma, vaan se ettei mies ole menossa naimisiin. Käsitin, että avioliitosta on jo puhuttu, mutta mies venkoaa. Meillä samanlainen tilanne. Avioliitto tuo esimerkiksi taloudellista turvaa puolison kuollessa. Ja saako avopuoliso edes haudata puolisonsa "virallisesti" tai päättää koomapotilaan hoidosta jne.? (En tiedä.)
Lapsi tulee tietysti minun nimelleni, kun yhteistä ei kerran ole. Miksi ihmeessä lapselle pitäisi antaa isän nimi? Niin kuin nainen olisi vain sijaissynnyttäjä.
Jep, avioliitto on paljon helpompi tapa järjestää nuo juridiset sopimukset. Varsinkin jos kummallakaan ei ole isoa omaisuutta jota varten tarvitsee tehdä avioehto. Ja avioerotessa ne sopimukset samalla kätevästi purkautuu, ei tarvi erikseen tehdä uusia testamentteja ja ilmoitella joka taholle ettei tämä enää ole lähiomaisen. Suhdettahan se avioliitto ei muuta mitenkään ja eroaminen pitkästä parisuhteesta on muutenkin niin hankalaa, että yksi avioeropaperin allekirjoitus on ihan pikkujuttu muun omaisuuden jaon ja lapsen huoltajuudesta sopimisen rinnalla.