Kaverini lapsi tuhosi lastenhuoneen seinät, kaveri vetäytyy vastuusta
Kaverini eskari-ikäinen tyttö oli meillä äitinsä kanssa kylässä. Mulla on nelivuotias poika ja niinpä sitten jätimme nämä keskenään leikkimään hetkeksi yläkertaan kun käytiin kellarissa katsomassa huonekaluja, jotka lähtivät kiertoon kaverilleni. Kun tultiin ylös, lapset olivat ajaneet poikani autoja päin lastenhuoneen pinkopahvitettuja seiniä ja saaneet niihin kunnon kolot. Lastenhuone on siis juuri remontoitu ja vanhat pinkopahvit oli uusittu ja tapetoitu, nyt seinä on ihan pilalla kalliita tapetteja myöten. Poikani tietää tasan tarkkaan, että autoja ei ajeta tästä syystä päin seiniä ja on ajanut kotona autoja päin seinää tasan kerran, ekan ja vikan. Nuo syntyneet kolot siis "yhdessä" paikattiin seinän remontissa hiljalleen ihan opetusmielessä, että lapsi todella ymmärtäisi, etteivät seinät ole kiveä kuten kerrostalossa ja että jälkien korjailu vie aikaa ja vaivaa.
Kun jututimme lapsia, kävi ilmi, että kaverini tyttö oli yllyttänyt poikani ajamaan autoja seinään. Kaverini suhtautuminen oli suunnilleen "harmi, mutta tällaista sattuu lasten leikeissä." Hänen lapsensa on muutenkin ihan tapoja vailla, ei mitään rajoja missään, komentelee ja käskyttää vuosia itseään vanhempia lapsia ja omaa äitiään, määräilee, ei tottele jne. Kaverini mielestä lapsi on vain itsevarma ja "johtajatyyppiä," tunnistatte varmaan ilmiön?
No, käsittämättömintä on, että nyt meillä on vastaremontoitu lastenhuoneen seinä pilalla ja kaverini ei edes vaatinut lastaan pyytämään anteeksi tai torunut teosta saati tarjoutunut maksamaan korjaamisen kustannuksia. Itse olin niin järkyttynyt tästä reaktiosta, etten osannut itsekään reagoida heti, vaan myöhemmin kun juttelin mieheni kanssa, joka oli tosi vihainen tietysti myös, älysin, että asia olisi pitänyt ottaa heti vakavasti puheeksi niin kaverini kuin lapsensa kanssa.
Mutta siis, onko reaktioni ihan ylimitoitettu? Mielestäni tilanneharkinta petti toki minullakin, kun jätimme lapset (ehkä noin vartiksi) keskenään, mutta en olisi kyllä uskonut, että 6-vuotias enää yllyttää nelivuotiasta moiseen hölmöilyyn. Jos roolit olisivat sitä paitsi olleet toisin päin, ei olisi ollut kahta sanaa siitä, olisiko lapseni saanut kuulla kunniansa, pyytänyt anteeksi ja olisin sopinut seinän korvaamisesta. Mitä tekisitte samassa tilanteessa? Mulla on suoraan sanottuna mennyt viimeistään nyt maku kaveriini ja lapseensa kokonaan, kun tyttö käyttäytyy koko ajan tosi huonosti ja äitinsä on ihan kädetön lapsensa kanssa. Tämä oli viimeinen niitti.
Kommentit (338)
Uusavuttomat jotka ei itse korjaa tai remontoi, ei ymmärrä. Kaikki sympatiat Aplle.
Ihmisten kanssa voi jutella ilman että tarvii kotiinsa päästää.
Jätit siis 4v lapsen valvomatta ja sillä välin se ajoi leluautolla seinään?
Ja nyt haluaisit, että kaverisi maksaa kuhmut?
Pahvi seinät. Pinkopahvia. Ettekö vi muuttaa taloon missä on oikeat seinät. Pahvia voi sentään
Vierailija kirjoitti:
Uusavuttomat jotka ei itse korjaa tai remontoi, ei ymmärrä. Kaikki sympatiat Aplle.
Ihmisten kanssa voi jutella ilman että tarvii kotiinsa päästää.
remontoin itse omaa taloani ja ymmärrän kyllä millainen työmäärä siihen kuluu ja miten harmittaa, jos joku juttu menee rikki, mutta kykenen myös ymmärtämään, että pitää remontoida perheen mukaan. jos on pieniä lapsia, ei kodissa voi olla mitään arvokasta särkyvää lasten ulottuvilla, jos on kissa, ei kannata ostaa tuhansien arvoista antiikkisohvaa, jos on koira, ei kannata laitattaa kalleinta parkettia lattiaan jne. lapsiperheen kodin pitää olla soveltuva lapsiperheen kodiksi kuten eläinperheen on sovelluttava eläinperheen kodiksi
En lukenut saamiasi vastauksia, mutta toivon mukaan kaverillasi ja teillä on kotivakuutus.
Arvioikaa miehenne kanssa aiheutettu vahinko, kuvatkaa se ja tehkää vahinkoilmoitus omaan vakuutusyhtöönne. Myös vahingontekijä pitää ilmoittaa, jolloi vakuutusyhtiönne sopii korvauksista kaverisi vakuutusyhtiön kanssa.
Lapsia ja heidän leikkejään voi kyllä ymmärtää, mutta joku myös joutuu vahingot maksamaan ja korvaamaan.
Ilmoitat vain kaverillesi, että näin päätitte tehdä. Kaveruussuhteissa on joskus vaativia hetkiä, eikä aina voi olla pelkästään reilu ja kiva.
Vierailija kirjoitti:
Pahvi seinät. Pinkopahvia. Ettekö vi muuttaa taloon missä on oikeat seinät. Pahvia voi sentään
niissä taloissa on oikeat seinät. Se pinkopahvi pingotetaan seinän päälle, esim. monessa vanhassa talossa seinät on oikeaa puuta. kun siihen laittaa päälle pinkopahvin, seinä ei paitsi ole hengittävä, mutta se pinkopahvi myös tasoittaa puuseinän mahdolliset epätasaisuudet. Sitten pinkopahvin päälle on helppo vetää tapetit ja näyttää hyvältä. Pinkopahvi kasvattaa suosiotaan koko ajan. On myös ekologinen vaihtoehto.
Pinkopahvit kyllä ajalta kun parempaakaan oikein ollut ja pistää lastulevyt jos kovaa käyttöä?
Siis pinkopahvit uusittu, mutta takana tyhjää? Olisiko se remontti kannattanut jättää tulevaisuuteen, jolloin olisi ollut varallisuutta ostaa vaikka hurjan kalliit gyproc -levyt yms sinne seinälle ja tapetoida sen päälle? Vanhoja taloja on tuttavapiirissä ja itsekin sellaisessa olen asunut, mutta ikinä en ole kuullut pikkulasten saaneen leluautoilla reikiä seinään.
Minun kolmevuotiaalta on lentänyt lastenhuoneen seinään niin legot, pallot, muoviämpärit kuin pikkuautotkin. Välillä vahingossa ja välillä kun on riehaantunut eikä ole osannut ihan hillitä itseään. Lisäksi välillä kovat lelut osuu seinään kun lapsi kääntyy eikä huomaa varoa seinää. En ole pitänyt sitä mitenkään ihmeellisenä vaan ihan tavallisena lapsen elämänä. Meillä tosin seinät on maalattua kipsilevyä, jos olisi jotain ohutta pahvia ilman taustalevyä niin olisivat varmasti täynnä reikiä ihan vahinkojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahvi seinät. Pinkopahvia. Ettekö vi muuttaa taloon missä on oikeat seinät. Pahvia voi sentään
niissä taloissa on oikeat seinät. Se pinkopahvi pingotetaan seinän päälle, esim. monessa vanhassa talossa seinät on oikeaa puuta. kun siihen laittaa päälle pinkopahvin, seinä ei paitsi ole hengittävä, mutta se pinkopahvi myös tasoittaa puuseinän mahdolliset epätasaisuudet. Sitten pinkopahvin päälle on helppo vetää tapetit ja näyttää hyvältä. Pinkopahvi kasvattaa suosiotaan koko ajan. On myös ekologinen vaihtoehto.
Kaikki mikä näyttää hyvältä, ei ole hyvää. Olkoon tämä opetukseksi.
Ymmärsinkö nyt oikein, että ap on rakentanut lastenhuoneen seinät pelkästä pinkopahvista? Eli ohuesta rullatavarana myytävästä ”pahvista” jonka käyttötarkoitus on hirsiseinän verhoilu. Elä käytännössä seinät puuttuu kokonaan, on vain se pingotettu ohut pahvi?
Vierailija kirjoitti:
Eikö Sinulla ole vastuu kotonasi vierailevien ihmisten sekä kotisi turvallisuudessta? Meillä nrmaaleilla ihmisillä on.
Mulla on ainakin ihan itselläni vastuu omasta lapsestani ihan sama missä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei auta mikään muu. Sinun on nyt kostettava kaverillesi.
Kerrankin hyvä ratkaisukeskeinen ohje :). Hyviä vinkkejä miten?
Jätitte kaksi pientä lasta, joilla ei vielä ole vastuuntuntoa, valvomatta. Ole onnellinen, ettei mitään pahempaa tapahtunut. Koska jälkiviisastelu on sitä parasta viisautta, niin ihmettelen. miksi ette laittaneet remontissa lastenhuoneeseen puolipaneelia juuri esim. kerrotun laisia tapaturmia varten, kun seinät jerran ovat niin arat ja hauraat?
Tässä ehkä sokeutuu itse aiheelle eli sille, että 6-vuotias yllyttää toista tekemään tuhotöitä. Seuraavalla kerralla yllytetään kenties valehtelemaan vanhemmille, varastamaan tms. Tiedän nimittäin vastaavanlaisen lapsen (vastaava käytös oli jo noin pienenä) ja voin kertoa, että käytös ei ole ainakaan parantunut vuosien saatossa. Tämäkin lapsi on materialistisesti todella hyväosainen mutta haluaa jostain syystä tuhota muilta mukavat jutut.
Mitä sen pahvin takana siis on? Ei seinää vaan tyhjää. Mutta siis miten? Joku ryömintätila tai ullakko vai siis viereinen huone? En käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä se 6v olisi voinut tietää, etteivät seinät kestä leikkiä? Ei normaalit seinät mistään pikkuautoilla ajelusta pilalle mene, eikä kuusivuotiaan voi olettaa ymmärtävän, ettei juuri nämä kyseiset seinät kestä. Sinun neljävuotiaasi tiesi, mutta ajeli silti autolla päin seiniä. Et voi syyttää kaverisi lasta. Totta on, että puhuttelu olisi ollut kuusivuotiaalle kohdallaan, mutta olkoon tämä ap:lle nyt opetuksena että lapsille vaan voi sattua ja tapahtua, vaikka oma lapsi ilmeisesti onkin hyvin kiltti ja rauhallinen tapaus.
Tottakai oma poikani sai kuulla kunniansa ja olikin tosi häpeissään. Silti 4v. ja 6v. välillä on mielestäni aika iso ero, eli 6v. pitäisi jo ymmärtää, ettei pienempiä pidä usuttaa hölmöilyihin ja jos ei tajua, on korkea aika alkaa opetella. Mitä jos olisi kehottanut vaikka juoksemaan auton alle, kuten eräs kaverini teki pikkusiskolleni, pikkusiskoni oli 3v. ja kaverini 12v.? Kuten joku hyvin tuolla jo sanoi, isotkin lapset voi usuttaa pieniä ja siihen pitäisi minusta suhtautua kyllä suurella vakavuudella. Onni tietenkin on, että nyt vahingoittui vain omaisuutta, mutta mulla ainakin meni luottamus jättää näitä kahta yhdessä leikkimään, kun tuntuu, että voi odottaa pahempaakin pöljäilyä. Sinällään ihan kiva, että opetus tuli tässä muodossa, eikä vaikka tien yli juoksemiseen yllyttämisenä tms. oikeasti vaarallisena.
Aika uskomatonta myös, että näin moni on sitä mieltä, että autoilla seiniä päin ajelu kylässä ollessa on ok? Meillä opetettiin aina kotona, että kylässä on kyläilysäännöt, joihin kuuluu, että kaappeihin ei kurkistella, ruokaa ei oteta kysymättä eikä muutenkaan kosketa toisten tavaroihin tarpeettomasti (pl. ehkä juuri lelut, jos kaveri on kutsunut kylään), ei riehuta, meluta tai rikota mitään.
Leikkiä saa, mutta jos on epävarma, onko joku juttu sopivaa, kannattaa aina kysyä ennemmin kuin olettaa. Olenko todella näin yksin ja "vanhanaikainen" kun mielestäni nämä säännöt pätevät yhä? Ja kun oletan, että eskari-ikäisellä ne olisivat jo hallussa? Kyllä me kyläiltiin kavereilla jo tuosa iässä, eikä olisi tullut mieleenkään esim. pistää koko kavarin huonetta hyrskyn myrskyn ja jättää siivoamatta tms. saati rikkoa jotain tai yllyttää pienempiään rikkomaan. -ap
Av-mammat täällä puolustelevat, kun omat lapsensa ovat samanlaisia tuholaisia kuin kaverisi lapsi.
Minulla meni jo aikoja sitten luotto noihin, kaveri yllytti.
Poika oli kaverin luona ja siellä oli hajoitettu rekka auto. Kaveri syytti, että poikani yllytti. Kaverin äiti ihan raivona. Minä heti kysyin tilinumeron ja siirsin auton hinnan sinne.
Kotiin tullessa oma poika pillahti itkemään, ettei hän yllytyänyt. Kaveri oli ihan itse hajoittanut tavaroitaan ja räkyttänyt päälle, että ihan sama, äiti ostaa aina uusia
Surullista on tuo, että aikuisilla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä 6-vuotiaalta voi odottaa. Ei 6-vuotias ole vielä niin iso, etteikö joskus tilanne voisi riistäytyä käsistä.
Maailman kiltein ja "varmoin" lapsikin saattaa uudessä ja erilaisessa paikassa, jännityksestä/kaverille näyttämisen halusta/uutuudenviehätyksestä törttöillä. Sellaista voi sattua, siitä opitaan (lapset oppii ja kertailee sääntöjä, aikuiset oppii että niitä lapsia pitää jonkun valvoa). Ei myöskään voi olettaa, että 4-vuotias voisi aina muistaa hetken houkutuksessa ja kaverin kanssa kivaan leikkiin tempautuessa välttämättä jonkun tietyn säännön. Ei lapsella ole vielä samanlaista syy-seuraus-ymmärrystä ja kapasiteettia itsesäätelyyn kuin aikuisella. On aivan kohtuutonta olettaakin sellaista ja rangaista häntä ikätasolleen sopimattomasti.
Lapset ovat lapsia. Vanhemman tehtävä on valvoa tilanteita ja ohjata tarpeen vaatiessa leikkiä oikeaan suuntaan (ei seinään). Aivan turhaa on alkaa jälkikäteen isosti rankaisemaan, kun maito on jo maassa.
Pinkopahvin kolothan korjataan tapetoimalla. Olipa kauheaa.
Ei 4 vuotiasta saa jättää valvomatta, näin siinä käy. Vaikka toista syytät niin oma lapsesi seinän tuhosi, toinen yllytti. Ja sinä olit muualla.