Kaverini lapsi tuhosi lastenhuoneen seinät, kaveri vetäytyy vastuusta
Kaverini eskari-ikäinen tyttö oli meillä äitinsä kanssa kylässä. Mulla on nelivuotias poika ja niinpä sitten jätimme nämä keskenään leikkimään hetkeksi yläkertaan kun käytiin kellarissa katsomassa huonekaluja, jotka lähtivät kiertoon kaverilleni. Kun tultiin ylös, lapset olivat ajaneet poikani autoja päin lastenhuoneen pinkopahvitettuja seiniä ja saaneet niihin kunnon kolot. Lastenhuone on siis juuri remontoitu ja vanhat pinkopahvit oli uusittu ja tapetoitu, nyt seinä on ihan pilalla kalliita tapetteja myöten. Poikani tietää tasan tarkkaan, että autoja ei ajeta tästä syystä päin seiniä ja on ajanut kotona autoja päin seinää tasan kerran, ekan ja vikan. Nuo syntyneet kolot siis "yhdessä" paikattiin seinän remontissa hiljalleen ihan opetusmielessä, että lapsi todella ymmärtäisi, etteivät seinät ole kiveä kuten kerrostalossa ja että jälkien korjailu vie aikaa ja vaivaa.
Kun jututimme lapsia, kävi ilmi, että kaverini tyttö oli yllyttänyt poikani ajamaan autoja seinään. Kaverini suhtautuminen oli suunnilleen "harmi, mutta tällaista sattuu lasten leikeissä." Hänen lapsensa on muutenkin ihan tapoja vailla, ei mitään rajoja missään, komentelee ja käskyttää vuosia itseään vanhempia lapsia ja omaa äitiään, määräilee, ei tottele jne. Kaverini mielestä lapsi on vain itsevarma ja "johtajatyyppiä," tunnistatte varmaan ilmiön?
No, käsittämättömintä on, että nyt meillä on vastaremontoitu lastenhuoneen seinä pilalla ja kaverini ei edes vaatinut lastaan pyytämään anteeksi tai torunut teosta saati tarjoutunut maksamaan korjaamisen kustannuksia. Itse olin niin järkyttynyt tästä reaktiosta, etten osannut itsekään reagoida heti, vaan myöhemmin kun juttelin mieheni kanssa, joka oli tosi vihainen tietysti myös, älysin, että asia olisi pitänyt ottaa heti vakavasti puheeksi niin kaverini kuin lapsensa kanssa.
Mutta siis, onko reaktioni ihan ylimitoitettu? Mielestäni tilanneharkinta petti toki minullakin, kun jätimme lapset (ehkä noin vartiksi) keskenään, mutta en olisi kyllä uskonut, että 6-vuotias enää yllyttää nelivuotiasta moiseen hölmöilyyn. Jos roolit olisivat sitä paitsi olleet toisin päin, ei olisi ollut kahta sanaa siitä, olisiko lapseni saanut kuulla kunniansa, pyytänyt anteeksi ja olisin sopinut seinän korvaamisesta. Mitä tekisitte samassa tilanteessa? Mulla on suoraan sanottuna mennyt viimeistään nyt maku kaveriini ja lapseensa kokonaan, kun tyttö käyttäytyy koko ajan tosi huonosti ja äitinsä on ihan kädetön lapsensa kanssa. Tämä oli viimeinen niitti.
Kommentit (338)
sinun lapsesi rikkoi seinän, joten syyllinen on selvä.
Ymmärrän, että tilanne voi olla haastava ja pettymys kaverisi reaktioon ja vastuunpakoiluun on ymmärrettävää. On tärkeää ottaa vastuullisuus ja lasten leikin ohjaaminen vakavasti. Jos roolit olisivat olleet toisin päin, olisitte todennäköisesti odottaneet vastaavaa vastuunottoa ja anteeksipyyntöä. Voit kokeilla keskustella avoimesti kaverisi kanssa tilanteesta ja ilmaista, miten tämä on vaikuttanut sinuun ja lastenhuoneeseen. Pohditaan yhdessä, miten tilanteesta voisi oppia ja ehkä jatkossa paremmin varmistaa lasten turvallisuus leikin aikana.
Pinkopahvi on vähän järeän tuntuinen ratkaisu noin pienen lapsen huoneen seinäksi. Suosittelisin akustiikkapaneelia, joka hajoaa pienimmästäkin kolauksesta ja on neliöhinnaltaan lapsen arvolle sopiva.
Vidhu en maksaisi euroakaan sillä perusteella, että mun 4-vuotias on "yllyttänyt" sun 4-vuotiaan tuhoamaan oman huoneensa pinkopahvista(!!!) seinää leikkiautolla. Älyttömyydelläkin on rajansa. Käskisin sinua myös painumaan hlvettiin vaatimuksinesi ja soittamaan poliisille jos tuntuu pahalta. Onneksi en ole ystäväsi. Huh.
Jos se sun oma poikas ne seinät tuhos ni eiköhän korjausvastuu kuulu sulle. Mistä ihmeestä edes varmaksi tiedät että poikaasi on yllytetty? Kai se nyt niin sanoo kun vihanen mamma kysyy. Eikä nelivuotias ymmärrä vielä mitään syvempiä opetuksia seinän korjaamisen vaivasta muutenkaan. Kotivakuutus muuten korvaa näin vinkkinä.
Onpa TÖRKEÄ aloitus: aikuiset eivät huolehdi vastuustaan lasten kanssa, ja sitten vielä kehtaavat kuulustella pieniä lapsia mokansa seurauksista.
Vierailija kirjoitti:
Onpa TÖRKEÄ aloitus: aikuiset eivät huolehdi vastuustaan lasten kanssa, ja sitten vielä kehtaavat kuulustella pieniä lapsia mokansa seurauksista.
Tyhmyydestä ei kärsi vain koko kroppa, vaan myös koko lähipiiri.
"Syytän lasta." Hölmöläisten touhua...
Vierailija kirjoitti:
"Syytän lasta." Hölmöläisten touhua...
Hölmöläiset eivät näe metsää puilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Syytän lasta." Hölmöläisten touhua...
Hölmöläiset eivät näe metsää puilta.
Tolppia haluaisivat silti pystyttää, rajoja. Ei ihme, että vaikeaa!
Pinkopahviset seinät lastenhuoneessa?
Ei niitä pinkopahviseiniä noin helposti saa rei'ille. Pinkopahvin takana kuitenkin tukeva seinä.
Kaikki oppikoon olemaan nyt.
1. Et enää pyydä kyseistä kaveria etkä hänen lastaan kotiisi. Selvästi et usko kaverisi pärjäävän tyttärensä kanssa ja itse et ainakaan pärjää. Saatat hyvin olla oikeassa, että lapsella ei ole rajoja. Kukin saa kasvattaa lapsiaan miten tahtoo tai olla kasvattamatta.
2. Seinä olkoon nyt silleensä. Suunnittelet lapsesi kanssa remontin 4 vuoden päästä, jolloin hän ottaa asian enemmän omakseen ja oppii, ettei kaikki tyriminen poispyyhkäisty noin vain sinun toimesta
3. Mieti näitä sisustusratkaisujasi tarkemmin, haluatko elämää kestävän kodin vai kotia varjelevan elämän?
Viiden vuoden päästä tilanteet ovat ihan toiset, nyt tämä tuntuu isolta jutusta.
Ja kerro myös yhteisille tuttaville päiväkodissa/koulussa/naapureille että millanen "prinsessa" on kyseessä, leikkiköön sitte yksistään ja tuhotkoon oman kotinsa. Jos kaverisi ottaa yhteyttä niin muistuta aina niistä korjauskuluista.
Miksi olet tällaisen henkilön kaveri ja miksi annat lapsesi leikkiä hänen lapsensa kanssa jos se on tietysti huonotapainen?
Itse olisin antanut tukkapöllyt niin omalle kuin kaverinkin lapselle ja sen jälkeen näille porttikielto teille.