Lue keskustelun säännöt.
Oudoimmat muistosi omalta kouluajalta?
09.06.2021 |
Mitä kyseenalaista tai erikoista muistat niiltä vuosilta, kun olit itse koulussa?
Aloitan. Ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä vuonna 1984 n. 6-kymppinen tuore opettajani esitteli meille KANTELUKERTUN. Kantelukerttu oli piipunrassista ja kreppipaperista väännelty perhosennäköinen ötökkä, jonka opettaja kiinnitti liitutaulun yläosaan seuraavilla saatesanoilla:
"Jos tulette opettajan luokse kantelemaan, mitä luokkakaveri on tehnyt, kantelukerttu saattaa lennähtää JUURI SINUN PULPETILLESI ja sitten sinua hävettää.
Tervetuloa kouluun. Meillä on aluksi tällainen kaksi viikkoa kestävä pehmeä lasku."
... että mitä että??
Pelkäsin kerttua. Ylitunnollinen ja kuuliainen oppilas minusta tuli. Kesti kauan, että uskalsin pitää puoliani ja sanoa, mitä ajattelin. Vielä tänä päivänäkin on hieman anteeksipyytelevä olo ihan turhanpäiväisissä tilanteissa.
Itse olen nykyään varhaiskasvatuksen opettaja ja "hieman" erilaiset metodit käytössä.
Kommentit (220)
Ikkunaa ei saanut avata ala-asteella kuumalla ilmalla siksi kun joku aikaisempi oppilas oli hypännyt ikkunasta alas, teosta syyllistettiin uusia koululaisia jotka vasta aloittivat. Täytyi opiskella saunakuumassa luokassa.
Yhdellä miesopettajalla oli tapana syöksyä aina "vahingossa" tyttöjen pukuhuoneeseen liikuntatunneilla, oli saanut kieltoja ja varotuksia mutta eksyi aina tyttöjen pukuhuoneeseen ja suihkutilaan. Pukuhuoneessa oli naishahmon kuva, eli ei voinut olla "vahinko". Monet tytöt alkoivat vaihtaa vaatteet pikaisesti niin että päällä oli paita/pyyhe ja jotkut menivät urheiluvaatteissa takaisin tunnille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa piti olla tapaaminen opon kanssa, ja keskustella urasuunnitelmista. Olin kympin tyttö, joten urasuunnitelmiini kuului lääkäriä ja insinööriä ja lakimiestä. Miesopo sanoi, että ne ovat miesten ammatteja, ja minun pitäisi etsiä ennemmin jotain tytöille sopivaa. Tämä siis 80-luvulla.
Muistan kun ala-asteella joku alemman luokan oppilas tuli välitunnilla kysymään että onko mulla hiukset päässä ja lähti heti pois.
Vierailija kirjoitti:
Fysiikanopettaja syytti minua viestien kirjoittamisesta kaverille, vaikka vihkoni oli jäänyt kotiin ja tein muistiinpanoja irtopaperille. Sain kokeista kymppejä, mutta todistukseen kasin. Perustelut: nämä asiat ovat tytöille välillä vaikeita ymmärtää. 90-luvulla tämä.
Onko meillä ollut sama fyssanmaikka =0 Tai mikä pelottavampaa, näitä on enemmänkin liikenteessä. Elettiin 80-luvun alkua. Fyssanmaikka kertoi kesken tunnin mulle henkilökohtaisesti, kaikkien kuullen, että tulen saamaan huonomman numeron kuin mitä kokeitten perusteella koska tytöt ei fyssalla mitään tee. Itse olin päättänyt jo hakea eläinlääkiksee joten.... Sovinisti pahimmasta päästä.
Erästä ruotsinmaikkaa pelkäsi koko koulu muita opeja ja reksiä myöten. Häijy akka ja huus ku viitapiru sille tuulelle sattuessaan. Viina haisi käytävässä pitkään kun ope kulki siellä. Kännissä ja nousuhumalassa ajoittain jopa hauska, krapulassa/laskuhumalassa häijy ja ilkeä. Jakoi oppilaat pärstän mukaan suosikkeihin ja vitosen oppilaisiin.
Eräs miesope oli sitä mieltä, että ruumiillinen kuritus kuuluu kouluun. Retuutti ja potki oppilaita pitkin käytäviä. Kukaan ei puuttunut. 80-luvun alkua edelleen tämä ja edellinen.
Luokallani oli lähtöjään kiinalainen oppilas. Vappuna hänellä ei ollut naamiaisasua, niin opettaja sanoi, että voithan olla kiinalainen. Että näin ysärillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun alkaa muistelemaan, ruotsin opettajat olivat sellaisia myyttisiä hahmoja. Hyviä opettajia, mutta miten joku kehtaa ammatikseen opettaa ruotsia?! Vihatuinta kieltä! Jotenkin se hyvä opettajuus heillä ja aineen ristiriitaisuus kiehtoi.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa piti olla tapaaminen opon kanssa, ja keskustella urasuunnitelmista. Olin kympin tyttö, joten urasuunnitelmiini kuului lääkäriä ja insinööriä ja lakimiestä. Miesopo sanoi, että ne ovat miesten ammatteja, ja minun pitäisi etsiä ennemmin jotain tytöille sopivaa. Tämä siis 80-luvulla.
Sama kokemus, lääkis oli minulle kiinnostavin vaihtoehto. Miesopo oli aivan järkyttynyt, eihän tyttö voi haluta lääkikseen ja vielä kirurgiksi. Eikö joku sihteerilinja kauppiksessa olisi kivempi, saisi näpytellä kirjoituskonetta päivät pitkät. Korkeintaan hoitsuksi jos hoitoala kiinnostaa, ainahan voi sitten naida lääkärin. Sehän on melkein sama kuin olisi itse lääkäri, eikös vaan.
Toivottavasti tämä on muuttunut sitten 80-luvun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei niin outo, mutta luokkakaveri ala-asteella astui yhtäkkiä rystysteni päälle kun käteni oli lattialla ja pyöritti kengällään julma ilma kasvoillaan tarkoituksenaan selvästi satuttaa. Vielä palaa joskus mieleen, kun oli ja on ilmeisesti kovin tykätty ihminen. Mun silmissäni psykopaatti.
Toinen juttu jäi mieleen lukioajoilta kouluun mennessä kun yhtäkkiä koulun pienestä vessan yläikkunasta ulos kömpi 60 luvun John Lennon tyyliin pukeutunut lukiokaveri. Jatkoi matkaansa muina miehinä samalla höpisten omiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa piti olla tapaaminen opon kanssa, ja keskustella urasuunnitelmista. Olin kympin tyttö, joten urasuunnitelmiini kuului lääkäriä ja insinööriä ja lakimiestä. Miesopo sanoi, että ne ovat miesten ammatteja, ja minun pitäisi etsiä ennemmin jotain tytöille sopivaa. Tämä siis 80-luvulla.
Sama kokemus, lääkis oli minulle kiinnostavin vaihtoehto. Miesopo oli aivan järkyttynyt, eihän tyttö voi haluta lääkikseen ja vielä kirurgiksi. Eikö joku sihteerilinja kauppiksessa olisi kivempi, saisi näpytellä kirjoituskonetta päivät pitkät. Korkeintaan hoitsuksi jos hoitoala kiinnostaa, ainahan voi sitten naida lääkärin. Sehän on melkein sama kuin olisi itse lääkäri, eikös vaan.
Toivottavasti tämä on muuttunut sitten 80-luvun.
Toivottavasti sinusta tuli kirurgi. Minusta tuli DI. Vielä yliopistossa professori kysyi, mitä luulen siellä tekeväni, kun olen tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Toivottavasti sinusta tuli kirurgi. Minusta tuli DI. Vielä yliopistossa professori kysyi, mitä luulen siellä tekeväni, kun olen tyttö."
No huh!
Tykkäsin kovasti meidän luokanavustajista ja annoin heille lempinimet siis ihan tavalliset ja kivat. Yhtenä päivänä pyysivät kaikki kolme aikuista minut puhutteluun ja hyökkäsivät kimppuuni siitä ettei ketään saa kutsua millään muulla kuin kutsumanimellä ja että olin todella ilkeä lapsi.. olin 8 vuotias ja pelästyin ihan suunnattomasti.
Näin aikuisen näkökulmasta ymmärtäisin asiaan puuttumisen jos lempinimet olisivat olleet jollain lailla pilkkaavia tai asiattomia, mutta sittenkin pitäisi puuttua asiallisesti ja opastaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alakoulussa pojilla oli sellainen käsityön ja liikunnan ope, joka tykkäsi heittää läppää alakoulun tyttöjen kanssa koulun käytävällä ja välillä halatakin, jos tyttö ei juossut karkuun. Pakenin aina kauemmas hänen läheltään, koska minusta hän oli jotenkin liian levoton. Tämä tapahtui 60-luvulla ja 70-luvun alussa.
Eräs yläasteemme hoikka, vanhemmanpuoleinen miesopettaja hyppäsi tuuletusikkunasta ulos, jotta coi juosta tupakoitsijoita kiinni. Samainen opettaja nosti myös tyttöoppilaan riveleistä seinälle ja huusi. Ei erotettu.
Ala-asteen opettaja nimitteli oppilaita mm. tyhmäksi.
Jos matematiikkaa ei tehnyt riittävän nopeasti tunnilla tai ei ymmärtänyt mistä on kyse joutui jäädä joka päivä koulun jälkeen laskemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysärin loppupuolella lukion alkaessa lempiaineeni arvosana laski kympistä seiskaan, koska papparaisopettajan mielestä tytöt eivät olleet kovin fiksuja. Onneksi ukkeli jäi eläkkeelle abivuonna, numero nousi saman tien ysin kautta takaisin kymppiin ja kirjoitin laudaturin.
Koska meno luokassa ennen opettajan tuloa oli liian villiä ja äänekästä alettiin pitämään nimivihkoa, johon kirjoitettiin häiriköitten nimet. Nimivihkon pitäjä äänestettiin luokan kesken ja se homma osui minulle. Kynä sauhuten kirjoitin sitten poikien nimiä samalla kun he keskenään nahistelivat. Opettaja laski nimet ja antoi sen perusteella jälki-istuntoa. No kumma etten saanut mitään sakinhivutusta tuon virkani takia. Keväällä nimivihko sitten suurieleisesti poltettiin puukäsityöluokassa.
Eräs aineopettaja, joka sai jatkaa virassaan, vaikka oli umpijuoppo.
Me oppilaat valitimme hänestä rehtorille. Kerroimme, että opettaja on aina ihan kekkulissa tunnilla ja haisee viinalle.
Rehtori kehtasi väittää meitä valehtelijoiksi. Tuo juoppo opettaja rehtorin mukaan vain käytti jotain lääkettä, joka aiheuttaa alkoholin hajua hengitykseen. Kyllä me viinan hajun tunnistimme. Olimme joutuneet keräämään rohkeutta, että uskaltaisimme tästä edes kertoa ja sitten vastaanotto oli hyytävä ja torjuva.
No eipä ihmekään. Rehtori ja tuo opettaja olivat samassa herrakerhossa pienellä paikkakunnallamme. Eihän sitä kaveriaan voi käräyttää.
Ei kuitenkaan mennyt kauan aikaa, kun tuo opettaja lähti koulustamme, toivottavasti meni hoitoon.
Siirtymä ala-asteelta yläasteelle oli kammottava järkytys.
Yläasteella oli hirveä meno. Ikäryhmämme oli koulussa aivan liian iso. Sinne tuli ei niin kivasta kaupunginosasta ihan erilaisia oppilaita kuin mitä ala-asteella oli ollut. Kaikki poikia, huonoja koulussa, riehujia, kiusaajia. Toivottomia tapauksia, meidän luokkaan osui valitettavasti 5 kpl. Luokka oli iso, peräti 36 opp. Luokkia oli 6.
Yläasteen opettajat oli karskeja ja etäisiä. He kohtelivat meitä kaikkia varmuuden vuoksi kuin nuorisorikollisia. Kunnes oppivat vähitellen ketkä olivat kunnollisia.
Uusi oppiaine opintojenohjaus. Sitä opetti opo, lehmänsilmäinen mies, joka tuijotteli lukiotyttöjä aivan liian kiinteästi.
Opon vastaanotolle piti kaikkien seitsemäsluokkalaisten mennä vuorollaan, yksin. Tarvitseeko sanoa, että pelotti? Opo uteli kummia, kuten "Mitä sä ajattelet pojista?"
Ja sitten oli käytäväpäivystys. 7-luokkalainen istui -yksin- ulko-oven vieressä klo 8-12. Oli talvi, oli kylmä, tylsää. 4 tuntia. Tehtävänä oli valvoa, että 7-9 luokkalaiset menevät välkällä ulos.
Illtapäivä oli vapaata.
Elettiin 70-luvun loppua. Nyt vasta tajuan kirkkaasti, miten pelottavaa ja kalseaa koulussa todella oli. Kiusaavia poikia sai pelätä koulumatkoilla ja välkillä. Koskaan ei kannattanut liikkua yksin, ettei joutuisi niiden silmätikuksi ja tapahtuisi ties mitä.
Välkillä oli muka 2 opettajaa ulkovalvojina. Eivät ne mitään valvoneet, vaan keskittyivät juoruamaan ja nauraa räkättämään keskenään. Joitain - ei kyllä mua - kiusattiin pahastikin. Opettajat käänsivät selkänsä ja esittivät etteivät huomanneet mitään.
En arvosta yläasteen opettajia. Osa heistä kiusasi oppilaita, jotain hiljaista ja puolustuskyvytöntä, joka oli esim. lihava, kömpelö voikkatunnilla tai jolla oli silmälasit.
Katselimme(kun opettaja oli poissa) opettajan pöydällä olevaa opettajan kappaletta matematiikan kirjasta.
Opettaja oli piirtänyt kirjassa olevien piirroshahmojen tytöille alastomat vartalot.
Hihittelimme asialle.
80-luvun alku, pieni maalaiskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Kun alkaa muistelemaan, ruotsin opettajat olivat sellaisia myyttisiä hahmoja. Hyviä opettajia, mutta miten joku kehtaa ammatikseen opettaa ruotsia?! Vihatuinta kieltä! Jotenkin se hyvä opettajuus heillä ja aineen ristiriitaisuus kiehtoi.
Sua ehkä yllättää kuulla, että kaikki eivät todellakaan vihaa ruotsia.
Kielten opiskelu oli kivaa ja tunneilla oli mukavaa.
Naisopettaja ala-asteella pyysi oppilailta niskahierontaa 🤨