Mikä vaivaa ihmisiä, joille kaikki normaalit ulkotyöt on työleiriä, tavallinen töissäkäyminen on oravanpyörää
Ja mikä vaan tekeminen kuormittaa?
Mistä näiden ihmisten olematon energia johtuu?
Kommentit (103)
Jos ei huvita, niin ei huvita. Itsekin jätin hoitoalan väliin, kun ajattelin, että en vaan kestä sitä surkeaa työyhteisöä. Asun kerrostalossa, joten ei tarvitse pihaakaan hoitaa. Se ei tosin ikinä ole ollut erityisen raskasta minulle, mutta eipä myöskään erityisen kivaa. Paljon mieluummin teen muita asioita. En silti istu telkkarin ääressä tai tilaa Woltista.
Henkilökohtaisesti en ymmärrä miksi kaikkien pitäisi tykätä ulkotöistä tai raskaasta ja pahaa oloa aiheuttavasta työelämästä. Töitä teen silti minäkin, en vaan alalla, joka ei sovi minulle.
Rehellisesti, kelpaako sinulle puolisoksi tuollainen vähäenerginen (lue laiska) puoliso?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesä on ihana kun päivät saa kulumaan mukavasti puutarhatöissä, siellä ei työ lopu.
Talvella ei ole muuta kuin sisätilojen kunnossapitoa.
Harrastuksissahan masennus paranisi eikä makaamalla.
T.
EläkeläinenEi se nyt ihan niinkään mene, että masennus paranee itseään niskasta ottamalla 😄 Huomaan, että olet onnekas ja et ole hankalammasta masennuksesta kärsinyt. Masennus on sairaus, ei asenneongelma.
Masennus on ekssistentiaalisen umpikujan aiheuttama lamaannuttava vikasietotila, jossa se hyvin vähäinen jäljellä oleva energia koetetaan saada riittämään edes perustoimintoihin.
Sairaus se ei ole, mutta kovin harvoin siitä saa itseään kunnolla enää nostettua mihinkään, ellei käytä kiellettyjä substansseja.
En jaksa uskoa, että kaikki perusluonteeltaan laiskat olisivat masentuneita. Jotkut menee aina sieltä mistä aita on matalin, ei mitään kunnianhimoa tai jaksa mitään pitkäjännitteistä. Siksi koulujenkäyminenkin jää vähäiseksi ja työt on sitä myöten mitä on, tuilla saa saman rahan makaamalla.
Riippuu varmaan ihmisen luonteesta, itse olen luova ihminen ja kaikki ns. tavalliset työt tuntuvat minulle todella vaikeilta. Asiakaspalvelutöissä ja toimistotöissä ollessani todella onneton ja tunsin itseni miltei vangiksi kuin joka päivä oli samanlainen kuin edellinen. Nyt minulla on oma yritys, jossa pystyn tekemään niitä hommia joita rakastan ja pystyn myös elämään digital nomad elämää mikä sopii paremmin mun seikkailijaluonteelle.
Jopa keksit taas jännän tavan kiusata tuntemiasi ”rottia”, se taisi olla nimitys, jota heistä käytät?
Olet katkera ja pahansuopa kiusaaja-trolli. En arvosta sinua enkä ropojasi. Olet säälittävä kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Tosi monelle jopa taloyhtiön pari kertaa vuodessa pidettävät pihatalkoot on ihan ylitsepääsemättömän raskaita, eivätkä osallistu sellaiseen työleiriin
Osallistumattomuus tuskin johtuu askareen raskaudesta vaan siitä, että ei kiinnosta osallistua tai joutua jaarittelemaan naapureiden kanssa. Onneksi en ole vuosiin enää asunut taloyhtiössä, jossa järjestettäisiin talkoita.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että kaikki perusluonteeltaan laiskat olisivat masentuneita. Jotkut menee aina sieltä mistä aita on matalin, ei mitään kunnianhimoa tai jaksa mitään pitkäjännitteistä. Siksi koulujenkäyminenkin jää vähäiseksi ja työt on sitä myöten mitä on, tuilla saa saman rahan makaamalla.
Itse asiassa korkea älykkyys ja laiskuus kulkevat käsi kädessä. Tätä on tutkittukin, ja saman voi kyllä päätellä empiirisestikin. Ehkä hyvin älykkäitä ihmisiä ei paljon kiinnosta mekaaninen ja toisteinen työnteko eikä edes vapaa-ajan puuhailut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että kaikki perusluonteeltaan laiskat olisivat masentuneita. Jotkut menee aina sieltä mistä aita on matalin, ei mitään kunnianhimoa tai jaksa mitään pitkäjännitteistä. Siksi koulujenkäyminenkin jää vähäiseksi ja työt on sitä myöten mitä on, tuilla saa saman rahan makaamalla.
Itse asiassa korkea älykkyys ja laiskuus kulkevat käsi kädessä. Tätä on tutkittukin, ja saman voi kyllä päätellä empiirisestikin. Ehkä hyvin älykkäitä ihmisiä ei paljon kiinnosta mekaaninen ja toisteinen työnteko eikä edes vapaa-ajan puuhailut.
Taidan sitten olla poikkeus, kuten suurin osa muistakin tuntemistani Mensan jäsenistä. Todellakin puuhailevat hyvinkin monipuolisesti vapaa-ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että kaikki perusluonteeltaan laiskat olisivat masentuneita. Jotkut menee aina sieltä mistä aita on matalin, ei mitään kunnianhimoa tai jaksa mitään pitkäjännitteistä. Siksi koulujenkäyminenkin jää vähäiseksi ja työt on sitä myöten mitä on, tuilla saa saman rahan makaamalla.
Itse asiassa korkea älykkyys ja laiskuus kulkevat käsi kädessä. Tätä on tutkittukin, ja saman voi kyllä päätellä empiirisestikin. Ehkä hyvin älykkäitä ihmisiä ei paljon kiinnosta mekaaninen ja toisteinen työnteko eikä edes vapaa-ajan puuhailut.
Tapaamissani lukuisissa työttömissä ei kyllä se älykkyys tule ihan ensimmäisenä mieleen vaan pikemminkin elämänhallinnan ongelmat.
Ei ihmistä ole luotu tuijottamaan tietokoneen ruutua päivät pitkät ja elämään jatkuvassa stressin tilassa kiireisessä työympäristössä. Ei ihme, että masennutaan. Ihmismieli tarvitsee luontoa ja uusia elämyksiä, ei Excel-taulukoita ja deadlineja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En myöskään ymmärrä, että miten kaikesta normaalista on tullut ihan ylivoimaista. Nykyään vaan tuijotetaan ruutuja ja tilataan Woltilta lisää mättöruokaa. Ei oo kumma, jos ei jakseta.
Juuri näin.
Tietysti jotkut esim ovat sellaisia ruumiinpalvojia, että kaikki vähäinen energia käytetään salille, jotta saa kivoja kuvia omasta pers...stä nettiin. Sitten on liian raskasta aivan kaikki muu.
Esim työssäkäyminen on liian raskasta, koska pitää ennen kaikkea ns. huolehtia itsestään.
Ei tuokaan ihan noin mene. Jos ihmisellä on varaa narkata omalla narsismillaan asumalla kuntosalilla niin tällä on yleensä enemmän energiaa kaikkeen muuhunkin. Itserakkaus antaa melkoisen energiabuustin.
Olipa kropanrakentajista mitä mieltä tahansa niin velttoja sohvallamakaajia he eivät kyllä ole. Ja muistan että jo ysärillä rampattiin jumpassa/salilla, kun parikymppisen nyt vaan ”pitää” olla mahdollisimman hottis. Ei tämä uusi ilmiö ole, no viiskyt vuotta sitten pelkkä laihuus riitti. Se vaatii taas jonkinlaista itsekuria useimmilta.
Samoin someaika on tehnyt tämän ulkonäön kaupallistamisen ensistä räikeämmäksi ja myös helpommaksi. Itsensä brändäämisestä on jauhettu ainakin sen kymmenen vuotta. Eli näillä ns tyhjäpään oloisillakin voi olla tietyllä tapaa kalenteri täynnä.
Toksisesta passiivisuudesta kyllä puhutaan. Kaikki eivät voi olla somestaroja ja näillekin pitäisi tekemistä keksiä. Mutta kukapa keksisi?
Miksei joku leipaise roskien keräämisestä ammattinimikettä? Kyllä tuo mainosten jaon eettisesti voittaa mennen tullen. Saisi liikuntaakin.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että kaikki perusluonteeltaan laiskat olisivat masentuneita. Jotkut menee aina sieltä mistä aita on matalin, ei mitään kunnianhimoa tai jaksa mitään pitkäjännitteistä. Siksi koulujenkäyminenkin jää vähäiseksi ja työt on sitä myöten mitä on, tuilla saa saman rahan makaamalla.
Elät melkoisen väärissä luuloissa. En tiedä mikä siihen auttaisi, ehkä sinun pitäisi mennä jonnekin sellaiseen paikkaan joksikin aikaa töihin, jossa on paljon työharjoittelijoita ja kuntouttavaan työtoimintaan ohjattuja ihmisiä.
Jos ihmisellä ei ole kunnianhimoa tai pitkäjännitteisyyttä niin se melko usein kertoo kapasiteetin ja voimien vähyydestä.
Ja jos töistä saa saman rahan kuin makaamalla kotona niin ei sellaisia töitä tosiaankaan kannata silloin mennä tekemään. Et itsekään taatusti menisi sellaisella palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että kaikki perusluonteeltaan laiskat olisivat masentuneita. Jotkut menee aina sieltä mistä aita on matalin, ei mitään kunnianhimoa tai jaksa mitään pitkäjännitteistä. Siksi koulujenkäyminenkin jää vähäiseksi ja työt on sitä myöten mitä on, tuilla saa saman rahan makaamalla.
Itse asiassa korkea älykkyys ja laiskuus kulkevat käsi kädessä. Tätä on tutkittukin, ja saman voi kyllä päätellä empiirisestikin. Ehkä hyvin älykkäitä ihmisiä ei paljon kiinnosta mekaaninen ja toisteinen työnteko eikä edes vapaa-ajan puuhailut.
Oliskohan just päinvastoin. Älykkyyden alapäässä olevia asiat kiinnostaa vähemmän.
Olen vain perusluonteeltani aivan tajuttoman laiska. Lapsesta asti olen mennyt sieltä mistä aita on matalin. Suoritan asioita vain, jos niistä seuraa jotain itseäni hyödyttävää. Mikään ylimääräinen ei luonnistu, uuvun kaikesta turhaksi kokemastani kuormituksesta.
Koulussa pärjäsin aina hyvin minimaalisella panostuksella, yliopistosta sain suhteellisen pienellä vaivannäöllä dippainssin paperit. Töihin hakeuduin tienatakseni rahaa mukavaan elämiseen, onneksi löysin suhteellisen helpon työn, josta maksetaan riittävästi. Olen kyllä tunnollinen töiden suhteen, mutta rasittavaahan se työnteko on, stressaannun ja väsyn helposti. Haluaisin vain lorvia, syödä, olla ystävien kanssa, harrastella kaikkea kivaa.... mutta töitä on tehtävä, jotta olisi varaa tehdä niitä kivoja asioita. Se onkin ainut asia, joka motivoi minua tekemään mitään epämiellyttävää.
Olen valinnut asua pienessä kerrostaloasunnossakin vain siksi, ettei tarvitse tehdä mitään ankeita piha- ja huoltotöitä, ja ettei olisi liikaa siivottavaa. Kaikenmaailman järjestelytoimikunnista myös kieltäydyn, koska ne kuormittavat hirveästi. Lapsia minulla ei ole, perhe-elämä ei kiinnosta ja kuulostaa ihan liian raskaalta.
Ongelmani on ehkä osaltaan myös se, että jos jotain teen, haluan tehdä sen kunnolla. Siksi moni asia kuormittaa ehkä enemmän kuin tarvitsisi.
En tajua, miten ihmiset jaksavat tehdä esim. vuorotyötä vuosikymmeniä, ja siihen päälle osallistua talkootoimintaan jne. Arvostan todella paljon ihmisiä, jotka tuollaiseen kykenee ja pitää tätä yhteiskuntaa pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Tosi monelle jopa taloyhtiön pari kertaa vuodessa pidettävät pihatalkoot on ihan ylitsepääsemättömän raskaita, eivätkä osallistu sellaiseen työleiriin
Aivan. Minulla ainakin on varaa maksaa muille, ettei tarvitse itse tehdä pskahommia. Toki nuo on tietyille luonteelle oiva paikka päteä . Minulla taas on muutakin tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kaikki on vakavasti masentuneita:)
On ihan normaalia että on kausia jolloin ei huvita tai ei jaksaisi, ja on kausia jolloin kaikki on kivaa ja kiinnostavaa. Ei siinä diagnoosia tarvita! Näin on eletty satoja tuhansia vuosia.
Silti normaali ihminen jaksaa punnertaa ne huonotkin päivät läpi koska elämä on. Töihin on mentävä jotta saa ruokaa ja kodin, lapset on hoidettava kun ne on tehnyt, nurmikkoa harvalla on niin montaa hehtaaria nykyään okt:n pihalla ettei siitä jaksaisi huolehtia:D Ihmiset on vain laiskoja ja saamattomia, kaiken pitäisi olla helppoa.
Näkeehän sen Kelan tilastoistakin että Suomessa on todella paljon näitä "väsähtäneitä" joita ei enää huvita, me työssäkäyvät joudumme sitten elättämään heitäkin veroillamme. Veetuttaa, nekin rahat voisin käyttää omaan perheeseeni ja hyvinvointiini.
Omat lapseni olen opettanut huolehtimaan omista asioistaan ja rahoistaan, työmoraali on korkea ja jokainen töissä jopa nyt korona-aikana. He tietävät että me vanhemmat olemme aina apuna ja tukena mutta seisovat omilla jaloillaan kuten kuuluukin.
Olet selvästi todella tietämätön mistä puhut, koska et tiedä että "korkea työmoraali" on suurimpia työuupumukseen vaikuttavia tekijöitä. Toinen on yli tunnollisuus ja liiallinen ikiltteys kolmantena.
Jos korkea työmoraali uuvuttaa, ammattitaito ei ole riittävällä tasolla työn tekemiseen.[/quote
Ei ole näin yksiselitteistä eikä voida yleistää. Heikko ammattitaito / liian haastavat tehtävät voivat vaikuttaa, mutta myös ihmisen omassa persoonassa on altistavia tekijöitä:
”Työntekijän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle, ovat liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset, voimakas velvollisuudentunto, aleksitymia (vaikeus tunnistaa ja ilmaista tunteita) ja matala koherenssin tunne (maailman hahmottaminen heikosti ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja merkitykselliseksi).”
Tuo on täsmälleen sama asia, negaation kautta fraaseihin puettuna.
Sinun viestisi suomennettuna; Ihminen uupuu, kun on noussut oman osaamattomuutensa tasolle.Itse tunnista kyllä tuon ilmiön omastakin työelämästäni.
Toisaalta omalla kohdalla uupumusta aiheuttavat myös helpot, mutta tylsät työt. Jos työt puuduttavat eivätkä tarjoa mitään mielenkiintoista virikettä aivoille, niin sekin uuvuttaa henkisesti.
Mulla on adhd. Vaatii keskittyminen ja toiminnanohjaus aika paljon energiaa, varsinkin jos tekeminen ei ole mieluista. Esim. nurmikkoa tykkään leikata, mutta inhoon kaikkea kitkemistä jne. Siksi meidän pensasaidan alus on naapuriin verrattuna karmea, koska en saa aikaiseksi kitkeä sitä. Inhoon myös liiterin siivousta, puiden tekeminen ja kantaminen on ihan ok. Liiteri ois nyt pakko siivota, että sinne saa ne puut. Mutta siis, hirveä kynnys ja tsemppaaminen on, että saan tehtyä ne tylsät hommat ja kyllä ne työleiriltä tuntuu ja koko ajan tekisi mieli karata tekemään jotain kivempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa uskoa, että kaikki perusluonteeltaan laiskat olisivat masentuneita. Jotkut menee aina sieltä mistä aita on matalin, ei mitään kunnianhimoa tai jaksa mitään pitkäjännitteistä. Siksi koulujenkäyminenkin jää vähäiseksi ja työt on sitä myöten mitä on, tuilla saa saman rahan makaamalla.
Itse asiassa korkea älykkyys ja laiskuus kulkevat käsi kädessä. Tätä on tutkittukin, ja saman voi kyllä päätellä empiirisestikin. Ehkä hyvin älykkäitä ihmisiä ei paljon kiinnosta mekaaninen ja toisteinen työnteko eikä edes vapaa-ajan puuhailut.
Taidan sitten olla poikkeus, kuten suurin osa muistakin tuntemistani Mensan jäsenistä. Todellakin puuhailevat hyvinkin monipuolisesti vapaa-ajallaan.
😅
Työelämän vaatimukset kasvaa koko ajan ja ainakin itseä se uuvuttaa. En pidä työstäni, mutta en oikein tiedä, mikä työ olisi mukavaa - ja mitenkäs pääset muuta työtä vaan kokeilemaan? Et mitenkään. Tänä päivänä ei noin vaan mennä kokeilemaan, miltä tuntuisi ja osaisiko tehdä jotain hommaa. Lähes kaikkeen on paljon kilpailua, vaaditaan kokemusta ja koulutusta.
Ulkotöiden määrän voi jokainen valita itse asuinpaikkansa mukaan.