Lue keskustelun säännöt.
Onko kaikilla keski-ikäisillä oikeasti kymppitonneja säästössä?
08.06.2021 |
Olen nelikymppinen, ja mulla on säästötilillä n.6000 e, ja tämänkin summan kerryttäminen on ollut työlästä.
Ei vaan yksinkertaisesti jää kovin paljon ylimääräistä rahaa, josta säästää.
Asuntolainaa on makseltu n.10 vuotta, joten seinissä on toki kiinni sitten hieman enemmän.
Tuli vaan mieleen toisesta ketjusta, jossa todettiin että 20 000e säästöt on vaatimaton summa nelikymppiselle. Itse saan vaan haaveilla tuosta - ehkä eläkkeeseen mennessä on saman verran säästössä!
Kommentit (326)
Niimpä niin, alle euro käyttötilillä ja lainanhoitotilillä 2600€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on vhs-kaseteilla säästössä Riitta Väisäsen juontamia Kymppitonneja.
Ei niin mitään säästössä. Lamanlapsi olen, mitään en ole perinyt enkä ilmaiseksi saanut. Töitä teen ja laskuni maksan. Minua ei yllätä köyhyys edes eläkeiässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on esim. 20ke ? Ilmoitetaanko kaikki rahaa koskevat kryptoina? Valaiskaa tyhmää pirkanmaalta.
20k€ = 20 kiloeuroa, kilo = 1000 eli siis 20000 euroa.
Tämä on joku uusi tyyli ilmoittaa rahasummia nykyään. Varmaan apinoitu jstkn somesta. En ole nähnyt missään virallisissa julkaisuissa tai esim. sanomalehdissä käytettävän tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sun pitää se asunnon arvo laskea mukaan omaisuuteesi. Vähennät tietysti ensin velkamäärän. Sehän on sinun taloudellista puskuria, jonka tulet testamenttaamaan eteenpäin tai likvidoimaan eläkepäivillä. Ja kyllä tuollainen 20k€ on ihan normaali nelikymppisen omaisuus. Huonot on uravalinnat ja/tai rahankäyttö, jos ei tuota ole saanut kasaan.
En kyllä ihan noinkaan syyttäisi. Elämässä sattuu kaikenlaista: kolari, vesivahinko, sairastuminen, työttömyys. Yks kaks säästöt onkin menneet.
Mun elämässä on sattunut kaikkea luettelemaasi. Silti, tai ehkä juuri siksi, minulla on säästöjä, eivätkä ne ole kuluneet loppuun vaikka kaikenlaista onkin sattunut.
Mielestäni olen elänyt ihan mukavaa elämää. Vasta keski-iässä havahduin siihen, ettei meidän perhe asu omakotitalossa, vaikka illan keskituloisia. Yksi syy siihen on perheen perustamisen aikoihin osunut pitkäaikaistyöttömyys. Oli hankittava asunto talon sijaan. Ei oikeestaan edes käynyt mielessä talon hankinta silloin. Nykyhetkellä taloon olisi varaa lainan turvin, mutta ei ole tarvetta omakotitalolle, kun lapset ovat isoja ja muuttavat pian omilleen. Eli varmaan ne "talorahat" ovat tilillä säästönä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikää 30v ja meillä yhteensä 45 000e säästöt hajautettuja eri osakkeisiin, rahastoihin ja tileihin. Äitiyslomilla ostin vauvanvaatteet kirppiksiltä kun muut ikäiseni ostivat vauvoilleen Mini Rodinia, Gugguuta, Adidasta jne, 200e haalareita monta kertaa vuodessa. Tupakka ja alkoholi eivät ole elämään koskaan kuuluneet, ruoat ostetaan punalaputettuna ilta-alesta, lomat suvun yhteisomistusmökillä, ei huvipuistoissa, lapset kotihoidossa&isovanhemmilla= ei päivähoitomaksuja, ravintolassa syödään muutaman kerran vuodessa, autot on velattomia, vaikka hienommat kyllä saisi kuukausimaksuilla jne. Systemaattisesti rahaa jemmataan aina kun mahdollista
Niin ja asumme edullisesti (perityssä talossa) ja elämme mahdollisimman omavaraisesti. On maakellari, kasvimaa, puuta omasta metsästä. Palkkatulot ovat hyvät.
Tulihan se sieltä, peritty talo. Siinä on semmoinen 200 000 euron omaisuus, jota teidän ei ole tarvinnut itse kerryttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v pariskunta, lapset jo opiskelemassa, n. 400 000€ asunto maksettuna, tileillä ja sijoituksissa hieman alle 100 000€, ajoneuvoissa kiinni n. 40 000€.
Mitä järkeä on olla 400ke asunto maksettuna, mutta vain alle 100k sijoituksissa? Ei mitään.
Ehkäpä olemme tässä suhteessa vanhoillisia ja varovaisia. Kivat sinulle, jos olet elänyt oman elämäsi ainakin omasta mielestäsi paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikää 30v ja meillä yhteensä 45 000e säästöt hajautettuja eri osakkeisiin, rahastoihin ja tileihin. Äitiyslomilla ostin vauvanvaatteet kirppiksiltä kun muut ikäiseni ostivat vauvoilleen Mini Rodinia, Gugguuta, Adidasta jne, 200e haalareita monta kertaa vuodessa. Tupakka ja alkoholi eivät ole elämään koskaan kuuluneet, ruoat ostetaan punalaputettuna ilta-alesta, lomat suvun yhteisomistusmökillä, ei huvipuistoissa, lapset kotihoidossa&isovanhemmilla= ei päivähoitomaksuja, ravintolassa syödään muutaman kerran vuodessa, autot on velattomia, vaikka hienommat kyllä saisi kuukausimaksuilla jne. Systemaattisesti rahaa jemmataan aina kun mahdollista
Niin ja asumme edullisesti (perityssä talossa) ja elämme mahdollisimman omavaraisesti. On maakellari, kasvimaa, puuta omasta metsästä. Palkkatulot ovat hyvät.
Tulihan se sieltä, peritty talo. Siinä on semmoinen 200 000 euron omaisuus, jota teidän ei ole tarvinnut itse kerryttää.
Perittynä ei mitään. silti sijoituksiin on saatu 350 000 kerättyä.
Suomessa on melkein 2 miljoonaa eläkeläistä, iso asuntojen hintaromahdus tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on melkein 2 miljoonaa eläkeläistä, iso asuntojen hintaromahdus tulossa.
Työikäisiä on vähemmän eikä kaikki saa lainaa. Leikkaukset tehdään aina nuoremmalta sukupolvelta. Asuntoihin sijoittaneet tulevat olemaan suurimmat häviäjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v pariskunta, lapset jo opiskelemassa, n. 400 000€ asunto maksettuna, tileillä ja sijoituksissa hieman alle 100 000€, ajoneuvoissa kiinni n. 40 000€.
No tulihan sieltä viimein ne ajoneuvotkin tähän säästämisketjuun.
Kukaan ei ole vielä tuonut tähän ketjuun kotinsa arvotaidetta. Joko perittyä tai itse ostettua.
Ajoneuvot kuvaavat sitä että me kuitenkin panostamme hieman elämäänkin, eikä kaikki mene vain lainojen maksuun ja säästöön. Jos et tykkää, niin anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 45-vuotias pitkäaikaistyötön ja säästöjä n. 5000 e. Ei luulisi olevan työssäkäyvälle temppu eikä mikään kaapia monin verroin enemmän talteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v pariskunta, lapset jo opiskelemassa, n. 400 000€ asunto maksettuna, tileillä ja sijoituksissa hieman alle 100 000€, ajoneuvoissa kiinni n. 40 000€.
No tulihan sieltä viimein ne ajoneuvotkin tähän säästämisketjuun.
Kukaan ei ole vielä tuonut tähän ketjuun kotinsa arvotaidetta. Joko perittyä tai itse ostettua.
Ajoneuvot kuvaavat sitä että me kuitenkin panostamme hieman elämäänkin, eikä kaikki mene vain lainojen maksuun ja säästöön. Jos et tykkää, niin anna olla.
Autot = elämä? Noh, elämänarvonsa kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v pariskunta, lapset jo opiskelemassa, n. 400 000€ asunto maksettuna, tileillä ja sijoituksissa hieman alle 100 000€, ajoneuvoissa kiinni n. 40 000€.
No tulihan sieltä viimein ne ajoneuvotkin tähän säästämisketjuun.
Kukaan ei ole vielä tuonut tähän ketjuun kotinsa arvotaidetta. Joko perittyä tai itse ostettua.
Ajoneuvot kuvaavat sitä että me kuitenkin panostamme hieman elämäänkin, eikä kaikki mene vain lainojen maksuun ja säästöön. Jos et tykkää, niin anna olla.
Autot = elämä? Noh, elämänarvonsa kullakin.
Ajoneuvot on eri asia kuin autot, mutta jos et edes suomenkieltä ymmärrä, niin tämä keskustelu on turha.
Mun veli, perheetön poikamies, on saanut säästettyä ihan tyhjästä aika hyvin, en tiedä paljonko, mutta kun ostaa auton, ostaa hyvän uutena ilman velkaa. Asunto on velaton. Ei hän huipputuloinen ole, mutta hyvätuloinen. Lähtötilanteessa kun aloitti työelämän aloitti vuokralla yksiössä määräaikaisissa töissä isot opintovelat niskassa, eikä todellakaan mitään perintöä tai alkupääomaa vanhemmilta, olemme todella köyhistä oloista lähtöisin. Pikkuhiljaa ura lähti etenemään tuo määräaikainen ponnahduslautana. Juju on siinä, että hän on tarkkaavainen kuluttuja, eikä ostele ostelun ilosta, vaan kun oikeasti tarvitsee jotain. Ruokaa tekee itse, käyttää tarjouksia. Asumisen suhteen hän ei hommannut mitään luksusta, vaan peruskaksion ns. keskiluokkaiselta alueelta.
Itsellä oli työelämässä huonompi tuuri, mutta nyt kun lapset on isoja, toinen jo työelämässä ja toinen muuten vain pärjää omillaan, säästöönkin jää. Siitä huolimatta, että annan kuolinpesän talon ylläpitoon pari sataa / kk. Ihan peruskeskipalkasta ja asuntolainaakin on. Juju on siinä, että minäkään en shoppaile shoppailun ilosta, vaan esim. vaatteita ostan vain tarpeeseen. Välillä käydään ulkona syömässä, tyyliin kerran kuukaudessa, mutta esim. töihin teen aina eväät. Kotiin ei osteta eineksiä, vaan ruoka tehdään mahdollisimman paljon itse. Kaupassa katsotaan hintoja. Leivon paljon itse. Myös veli leipoo mm. sämpylöitä. Sekä se tärkein: asuntolaina on suhteutettu tuloihin. Meillä ei ole kiire näillä koroilla saada asuntoa nopeasti velattomaksi. Olemme myös laskeneet maksuerät sellaiseksi, että jos toinen menehtyy, toinen selviää niistä yksinkin. Nyt maksetaan puoliksi. Sitten jos laina jää yksin itselle, ei säästöjä pahemmin kerry.
Vierailija kirjoitti:
Mun veli, perheetön poikamies, on saanut säästettyä ihan tyhjästä aika hyvin, en tiedä paljonko, mutta kun ostaa auton, ostaa hyvän uutena ilman velkaa. Asunto on velaton. Ei hän huipputuloinen ole, mutta hyvätuloinen. Lähtötilanteessa kun aloitti työelämän aloitti vuokralla yksiössä määräaikaisissa töissä isot opintovelat niskassa, eikä todellakaan mitään perintöä tai alkupääomaa vanhemmilta, olemme todella köyhistä oloista lähtöisin. Pikkuhiljaa ura lähti etenemään tuo määräaikainen ponnahduslautana. Juju on siinä, että hän on tarkkaavainen kuluttuja, eikä ostele ostelun ilosta, vaan kun oikeasti tarvitsee jotain. Ruokaa tekee itse, käyttää tarjouksia. Asumisen suhteen hän ei hommannut mitään luksusta, vaan peruskaksion ns. keskiluokkaiselta alueelta.
Itsellä oli työelämässä huonompi tuuri, mutta nyt kun lapset on isoja, toinen jo työelämässä ja toinen muuten vain pärjää omillaan, säästöönkin jää. Siitä huolimatta, että annan kuolinpesän talon ylläpitoon pari sataa / kk. Ihan peruskeskipalkasta ja asuntolainaakin on. Juju on siinä, että minäkään en shoppaile shoppailun ilosta, vaan esim. vaatteita ostan vain tarpeeseen. Välillä käydään ulkona syömässä, tyyliin kerran kuukaudessa, mutta esim. töihin teen aina eväät. Kotiin ei osteta eineksiä, vaan ruoka tehdään mahdollisimman paljon itse. Kaupassa katsotaan hintoja. Leivon paljon itse. Myös veli leipoo mm. sämpylöitä. Sekä se tärkein: asuntolaina on suhteutettu tuloihin. Meillä ei ole kiire näillä koroilla saada asuntoa nopeasti velattomaksi. Olemme myös laskeneet maksuerät sellaiseksi, että jos toinen menehtyy, toinen selviää niistä yksinkin. Nyt maksetaan puoliksi. Sitten jos laina jää yksin itselle, ei säästöjä pahemmin kerry.
Munkin siskoni saanut säästettyä hyvin. Avainsana ei kuitenkaan ole ollut sämpylöiden leipominen, vaan nuo samat mitkä veljelläsi: Hyvätuloinen ja perheetön.
Ei ole, noin 3000 euroa tilillä, jotka tarkoitettu opintovapaan aikaan käytettäväksi.
41v, sijoituksissa yhteensä noin 320 000. Kaikki on omasta palkasta säästetty, ei perintöja. Kotoa muutin 17-vuotiaana ja aina elänyt joko omilla tuloilla tai nuorena jokusen vuoden jopa toimeentulotuella. Ei lapsia, välillä ollut auto mutta halpa sellainen.
En koe että olisin ikinä kituuttanut, mutta ei ole ollut kalliita harrastuksia ja töissä olen käynyt suht hyväpalkkaisesti 27-vuotiaasta saakka (sitä ennen tein ns paskaduuneja pienellä palkalla opiskelun ohella). Isoimman osan ajasta ollut myös puoliso jakamassa kulut 50/50.
Nykyiset vuositulot yli 150k, suomesta muutin vuosia sitten. Säästöön jää tällä hetkellä luokkaa 70k per vuosi, tavoitteena mahdollisuus lopettaa työnteko noin 45-vuotiaana. Nytkään en koe säästäväni mistään, saan kaiken mitä haluan eli en elä mitään sitku-elämää. Mutta palkka on aina ollut uraa ohjaava mittari, ja hyvän palkan perässä olen valinnut alan, työn ja asuinpaikan.
Pari tonnia vain on säästössä. Aiemmin oli 20 000 mutta sen käytin hoitovapaalla ollessani. Sen jälkeen töihin palattuani kuvittelin, että helpostihan tuon tuosta uudelleen kaapii kasaan, mutta lapsi vie USKOMATTOMAN paljon rahaa. Lisäksi on huonosti tienaava mies, joka on vähän väliä lomautettuna tai työttömänä. Eipä meikäläisen parin tonnin netolla paljon säästetä, kun asuntolainakin vie tonnin ja autolainat päälle.
Niin ja asumme edullisesti (perityssä talossa) ja elämme mahdollisimman omavaraisesti. On maakellari, kasvimaa, puuta omasta metsästä. Palkkatulot ovat hyvät.