Onko kaikilla keski-ikäisillä oikeasti kymppitonneja säästössä?
Olen nelikymppinen, ja mulla on säästötilillä n.6000 e, ja tämänkin summan kerryttäminen on ollut työlästä.
Ei vaan yksinkertaisesti jää kovin paljon ylimääräistä rahaa, josta säästää.
Asuntolainaa on makseltu n.10 vuotta, joten seinissä on toki kiinni sitten hieman enemmän.
Tuli vaan mieleen toisesta ketjusta, jossa todettiin että 20 000e säästöt on vaatimaton summa nelikymppiselle. Itse saan vaan haaveilla tuosta - ehkä eläkkeeseen mennessä on saman verran säästössä!
Kommentit (326)
Vierailija kirjoitti:
No ainakin minulla ja lapsillani. Lisäksi on velattomat kodit, minä olen ollut velaton jo yli 30 v, nykyään kotina uusi rivarin päätykolmio 86 m2, olen eläkkeellä, asun yksin.
Vanhempi lapseni (41 v) on jo velaton, hänellä on miehensä kanssa talo 190m2 isolla tontilla, mökki ja uusi Audi pihassa, lukion lehtoreita molemmat, yksi aikuinen lapsi.
Nuorempi on 38 v ja neljä lasta, hänellä on lainaa kuulema vielä 3 v, mutta perheellä on sijoitusasunto jossa vuokralainen. Perheessä kaksi autoa, hän on maanrakennusinsinööri, vaimo on sairaanhoitaja, ei nyt töissä, mutta virka on.
Mutta me emme asu apinaringin sisällä, taivaalle kiitos.
Raha ei kuitenkaan tuonut sivistystä, kun haukut toisten kotiseutua.
Ei ole mulla ainakaan. 38v., asun vuokralla, 2000e on tilillä. En omista mitään, en autoa, asuntoa, tai edes sohvaa. Ei sijoituksia enkä edes ymmärtäisi niistä mitään.
Olen todella onnellinen näin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sun pitää se asunnon arvo laskea mukaan omaisuuteesi. Vähennät tietysti ensin velkamäärän. Sehän on sinun taloudellista puskuria, jonka tulet testamenttaamaan eteenpäin tai likvidoimaan eläkepäivillä. Ja kyllä tuollainen 20k€ on ihan normaali nelikymppisen omaisuus. Huonot on uravalinnat ja/tai rahankäyttö, jos ei tuota ole saanut kasaan.
En kyllä ihan noinkaan syyttäisi. Elämässä sattuu kaikenlaista: kolari, vesivahinko, sairastuminen, työttömyys. Yks kaks säästöt onkin menneet. Juuri joku näyttelijä kertoi, että piti myydä sijoitusasunto, kun koronan vuoksi menivät työt ja toimeentulo.
Aloittajalle ja muille lohdutuksen sana. Ne säästöt kun alkavat kertyä, niin sitten menevät vähän lumipallon lailla. Alku on hankalaa ja tuntuu, että aina vain kituuttaa ja mitään ei kerry.
Mä olen alun hampaat irvessä joka penni säästöön mielialasta petrannut ja nyt ihan tietoisesti myös nautin osasta tulojani. En paljon, muutaman kympin, mutta niin, että tietoisesti itseäni palkitsen. Ja läheisiäni. Säästäminen on siten kivempaa.
Liikaa ihmisiä syyllistetään huonoista uravalinnoista tai taloutensa karikolle ajamisesta. Ja nyt en sitten tarkoita heitä, jotka eivät edes säästämistä ja taloutta ajattele. He ovat sitten toinen asia, mutta tämä aihe ei heitä sitten kosketakaan.
Oon yli viiskymppinen, eikä muuta ole kuin pirun paljon velkaa..
Asunnon arvo tällä hetkellä noin 420 000 euroa (pk-seutu), lainaa jäljellä 190 000 euroa. Säästötilillä jokunen tonni, rahastossa alle tonni (aloitin vastikään). Eli ei todellakaan mitään jättimäisiä säästöjä, eikä myöskään ökyelämää, vaikka olen ihan kohtuutuloinen (käteen 3500 euroa/kk). Mutta yksin kun maksaa kaiken, myös kahden aikuistuvan lapsen kulut...
Ei varmaan kaikilla ole. Osa on itsekin perinyt mukavan summan eli senkin takia on sitten säästöjä. Monella kyllä luultavasti rahat ovat kuluneet asumiseen ja elämiseen.
[/tuote]No periaatteessa indeksirahasto ei voi alentua, eikä ole vielä ikinä alentunut, vaan kasvaa 7% vuosikeskiarviolla hamaan tappiin asti. Jotta arvo alenisi koko maailman ihmisten tuli köyhtyä reippaasti ja teollisuuden haarojen lakata olemasta. Silloin olisikin sitten ihan muita ongelmia ja vielä suuremmalla todennäköisyydellä kaikki käteinen varallisuutesi olisi arvotonta.[/quote]
Voi kuule: kyllä todellakin voi alentua niin teoriassa kuin käytännössäkin! Jos et tätä ymmärrä tai suostu uskomaan, niin suosittelen ihan muita harrastuksia...
Suomi on pienten palkkojen kallis maa, maksuhäiriöisiäkin vaikka kuinka. Suurin osa siis persaukisia kansalaisia (paitsi AVllä ja tässä ketjussa).
On tämä hauska ketju. "Joo ei mulla ole yhtään säästöjä, paitsi 200 000 euron kämppä melkein maksettu ja sitten on rahastossa toinen 200 000 e. Mutta siis säästötilillä ei ole kuin satanen. Ikää 40 v., töissä olen ollut 15 vuotta."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkisinhän rahaa kertyy jos sitä ei käytä. Siis jopa pienituloisilla.
Mun äiti on hyvä esimerkki. Mä ja mun sisko ollaan yksinhuoltajan lapsia. Äiti on nyt 76 v ja oli ammatiltaan perushoitaja ja hänen nettoeläkkeensä on noin 1200 euroa/kk. Äiti on ihan selväjärkinen mut hänellä on näkövamma jonka takia mä jouduin vuosi sitten ottamaan valtakirjalla hoitoon mm. kaikki äidin pankkiasiat. Kun ei näe niin ei näe.
Järkytyin kun tajusin äidin omaisuuden joka on käytännössä kertynyt siitä lähtien kun sisko ja mä muutettiin pois kotoa rasittamasta äidin taloutta.
Äiti on aina ruikuttanut ja valittanut tulojen pienuutta.
No, hänellä on nyt
- velaton omistusasunto
- pankkitilillä melkein 20000 euroa
- rahastoissa, sijoitusvakuutuksessa ja pörssiosakkeissa lähemmäs 120 000 euroa
Noi kaikki on kuulemma ollu "vuosikaudet simmottiinsa" (kuten äiti sanoo), muhineet ja kasvaneet.
Äiti ei kuluta rahaa juuri muuhun kuin asunnon vastikkeeseen, joka on tosi pieni, ruokaan ja vaatteisiin, lääkkeisiin menee ihan minimaalinen summa ja silmäsairaudesta tulevat kustannukset ja hoidot korvaa Kela tai sitten ne menee maksukattoon. Joka kuukausi jää säästöön ainakin 600 euroa noinkin pienestä eläkkeestä.
Tsiisus! Kun kyselin äidiltä tarkemmin niin kaikki on alkanu jostain alle muutaman tuhannen MARKAN perinnöstä jonka äiti sai tädiltään ollessaan jotain 35-vuotias.
Kysyin milloin äiti aikoo käyttää rahaa ns. itseensä niin ihmetteli kovin, koska on ihan tyytyväinen nykyisellään. Ei keksinyt mihin voisi rahaa kuluttaa kun ei tarvitse mitään. Aikoo testamentata varansa lapsenlapsilleen.
Toki tajuan että jos äiti olisi ollut työtön pitkään tai sairastellut runsaasti, tilanne ei olisi tuo. Mut koitan nyt vaan sanoa että pienistäkin tuloista kertyy ihmeellisesti iso puro joissakin tilanteissa.
Että nyt en enää ihmettele kun lööppilehdissä on juttuja vaatimattomasti jopa kurjissa oloissa eläneistä mummoista, joilta paljastuu kuoleman jälkeen iso omaisuus, vaikka käytännössä heidän tulonsa on ollu lähinnä eläke.Tämä tarina ei pidä paikkaansa tai jotain jää kertomatta.
Millä perusteella? Löydän kirjoituksesta avainsanoja jotka puoltavat oikeellisuutta. Pitkä ajanjakso, kymmeniä vuosia. Sijoituksia rahastoihin ja osakkeisiin. Niiden arvo on todennäköisesti moninkertainen sijoitettuun pääomaan verrattuna 30 vuoden jälkeen.
Minulla on 2 000 euroa säästötilillä, lapsella 8 000 euroa lapsilisiä, miehellä 0 euroa. Omakotitalon lainaa maksetaan vielä kymmenisen vuotta. Arvelen, että jos joskus pääsen perimään vanhempani, sieltä saattaa mahdollisesti tulla joku 20 000 euron rahastosumma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v pariskunta, lapset jo opiskelemassa, n. 400 000€ asunto maksettuna, tileillä ja sijoituksissa hieman alle 100 000€, ajoneuvoissa kiinni n. 40 000€.
Mitä järkeä on olla 400ke asunto maksettuna, mutta vain alle 100k sijoituksissa? Ei mitään.
Tämä!
Minulla on n. 30 000 € säästöjä. Bruttopalkkani on jonkin verran päälle 4000 € ja kuukausittain palkasta jää kaikkien menojen jälkeen säästöön n. 1000 €, vaikka en varsinaisesti yritä säästää. Asuntolainaa on maksamatta vielä n. 80 000 €.
N41
Olen eronnut kaksi kertaa, nämä ovat köyhdyttäneet minua. Mutta yritän säästää kuitenkin mitä pystyn. Kaikilla ihmisillä ei ole onnistuneita parisuhteita, missä voisi kerryttää varallisuutta. Olen huomannut, että nämä Hannu Hanhi pariskunnat ovat olevinaan kun ovat niin mahdottoman onnistuneita kaikessa, no, kaikki eivät ole syntyneet tuollaiseen onnen kuplaan vaan elämä kolhii. Tulee eroja sun muuta. Olen sitä mieltä että jokaisen ihmisen tulisi kohdata vaikeuksia elämän aikana, koska näin luonne jalostuu ja huomaa mikä on oikeasti tärkeää. Raha on tärkeää mutta terveys on minulle rahaa tärkeämpää.
Mulla on tuollainen n 250 000 euron ihan kohta velaton asunto ja tilillä kymppitonnin verran. Olen lapseton ja mietin mitä varten itse säästäisin erityisesti? Tuossa kun aiemmin puhuttiin, että pääomaan ei kosketa ja suku sitten perii ja kartuttaa edelleen omaisuutta. Minulla ei ole mitään tarvetta jättää kenellekään mitään toisin kuin jos olisi lapsia, niin varmasti ajattelisi heitä.
Olen miettinyt jopa käänteistä asuntolainaa jossain vaiheessa, jotta voisi eläkkeellä elää kuten huvittaa ja matkustella jos terveyttä riittää.
Näitähän voi aina itselleen selitellä ja olla katsomatta peiliin. Ihan kaikilla ei varmasti ole mitään mahdollisuutta säästää, mutta useimmille se onnistuisi, jos vain halua ja hieman sinnikkyyttä olisi.
Konkreettinen esimerkki on säästäminen lapselleni. Sijoitin lapsilisiä vastaavan summan (100 euroa/kk) kaikkiaan 17 vuoden ajan, eli lapsilisien kestoajan. Hän on nyt 18 vuotias ja reilun 20 000 euron säästösumma on kasvanut yli 70 000 euroon.
Vastaava panostaminen olisi suurelle osalle mahdollista. Ja jos siihen pystyy, niin silloin ei kukaan voine väittää, että sen takia joutuisi kituuttamaan ja kaikesta ”elämisestä” luopumaan.
Ne jotka tajuavat kuinka korkoa korolle toimii, tajuavat myös sen että jo 2 sukupolvessa kerää sellaisen omaisuuden että pelkillä tuotoilla elää täysin keskiluokkaista elämää koskematta pääomiin tai käymättä töissä. Tekemällä töitä ja kartuttamalla tätä pottia entisestään takaa itselleen ja perillisilleen vielä helpomman elämän.
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin hölmö, että makuuttaa rahaa tilillä? Sen arvo tippuu joka ikinen päivä.
Jos sitä on vain 600€, ei arvo muutaman vuoden päästä ole kummoinenkaan. Jos sitä taas on vaikka 60k€, ei se arvo nyt niin merkittävästi laske, etteikö ollenkaan kannattaisi säästää.
Sijoittaessa on toki mahdollisuus arvonnousuun, mutta huonossa tilanteessa teet vain miinusta ja kulujakin maksat helposti inflaation verran.
Ikää 30v ja meillä yhteensä 45 000e säästöt hajautettuja eri osakkeisiin, rahastoihin ja tileihin. Äitiyslomilla ostin vauvanvaatteet kirppiksiltä kun muut ikäiseni ostivat vauvoilleen Mini Rodinia, Gugguuta, Adidasta jne, 200e haalareita monta kertaa vuodessa. Tupakka ja alkoholi eivät ole elämään koskaan kuuluneet, ruoat ostetaan punalaputettuna ilta-alesta, lomat suvun yhteisomistusmökillä, ei huvipuistoissa, lapset kotihoidossa&isovanhemmilla= ei päivähoitomaksuja, ravintolassa syödään muutaman kerran vuodessa, autot on velattomia, vaikka hienommat kyllä saisi kuukausimaksuilla jne. Systemaattisesti rahaa jemmataan aina kun mahdollista
Kolikot painaa enemmän kuin paperirahat