Lue keskustelun säännöt.
Surettaa ja masentaa niin paljon lapseni puolesta
07.06.2021 |
joka on tehnyt koko vuoden hillittömästi töitä opintojensa eteen. Samalla hän on joutunut käymään tutkimuksissa mahdollisen neurologisen poikkeavuutensa takia. Hän on saanutkin hienoja numeroita kokeista, mutta tuntityöskentelyssä on vielä haasteita juurikin tuon mahdollisen neurologisen pikkeaavuuden takia - hänellä on esimerkiksi vaikeus aloittaa tehtäviä ja kertoa avoimesti omista asioistaan. Kokeista tulee kuitenkin kiitettäviä jatkuvasti.
Opettaja on kuitenkin päättänyt ottaa huomioon tuon lapseni osittaisen passiivisuuden (joka johtuu juurikin hänen erityisyydestään). Numero 8 todistuksessa siitä ilosta, että lapsi on tehnyt hirveästi töitä, saanut kymppejä ja ysejä kokeista, on opettajalta täyttä kettuilua. Noh, siltä se tuntuu. Hän täysin hyvin tietää, että lapsella on tutkimukset käynnissä. Miksi ihmeessä hän ei anna lapselle kiitosta yrittämisestä ja koemenestyksestä? Miksi pitää lyödä lyötyä? Kaikista pahinta tässä on se, että lapsi on kärsinyt koulussa yksinäisyydestä ja kiusaamisesta. Minkä ihmeen takia hänen pitää näyttää jotain erityistemppuja kiitettävän todistusnumeronsa eteen? Eikö opettajalla ole tullut mieleen, että ehkä hän on hiljaa koska ei tunne itseään luokassa hyväksytyksi?
Olen jotenkin niin raivoissani ja suruissani ollut tästä tänään, että en ole saanut mitään tehdyksi. Olen keskustellut tästä opettajan kanssa, mutta hän pysyy kannassaan - lapselle ei kuulu hänen mielestään kuin numero 8.
Eniten pelottaa se, miten tämä vaikuttaa tulevaisuuteen. Lapsi on tehnyt kaikkensa, ollut sisukas eikä ole luovuttanut, vaikka on joutunut kiusatuksi ja ollut yksinäinen. Olen koko viikonlopun kuullut lapselta kuinka hän on huono, eikä hänen kannata enää yrittää. Sydämeni on jotenkin aivan palasina asian takia. Ja lapsi on myös ahdistunut.
Miksi te opettajat olette toisinaan – anteeksi nyt vain – ajattelemattomia mulkeroita, joilla ei ole kykyä katsoa asioita laajemmassa mittakaavassa? Eikö sellaista taitoa opeteta luokanopettajakoulutuksessa? Miksi te ette ymmärrä sitä, että kaikki eivät tee asioita samalta viivalta? Miksi on mahdollista tiputtaa numeroa 8, vaikka kokeiden keskiarvoksi muodostuu pyöristettynä 10? Missä ymmärrys erilaisuutta kohtaan? Missä ihmisyys?
Kommentit (127)
No mun tytöllä on sama juttu, mutta ei ole erityislapsi. En itse ymmärrä miten se tuntuisi jotenkin paremmalta ns. normaalista lapsesta. On luonteeltaan ujo eikä pysty muuttumaan, vaikka kuinka haluaisi. Ei tunnu hyvältä ei, mutta sellaista elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, 8 on hyvä numero. Toiseksi, tuntiaktiivisuus ja esiintyminen kuuluu myös arviointiin. Jos sitä ei syystä tai toisesta tee, ei numero voi olla 10, vaikka kokeesta kympin saisikin. Minkä numeron sitten antaisit sille, joka paiskii töitä, saa kokeista kympin ja lisäksi osallistuu aktiivisesti opetukseen? Eipä olisi reilua häntä kohtaan antaa samaa kymppiä.
No ysikin olisi riittänyt, prkl. Mutta 8 on täyttä vit*uilua! Tiedän nuo kaikki mainitsemasi asiat. Mutta kun me ihmiset emme ole kaikki samanlaisia. Eihän sokeiltakaan odoteta näkökykyä.
Ymmärrän sinänsä, olen itsekin hieman "erilainen". Kuitenkin se kasikin on hyvä. Ei se estä mitään jatkossa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi sai todistukseen 7 ja 8, vaikka sai kokeista 9 ja 10. Ope myös kertoi, että osallistuu tunnilla. Eipä kuitenkaan koskaan saa parempia numeroita.
Voit asiallisesti kysyä opettajalta mitä lapsen pitäisi tehdä lisää, jotta saisi kiitettäviä arvosanoja myös todistukseen. Hän varmasti kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan tuttua kauraa. Tuo tasapäistävä peruskoulusysteemi ei valitettavasti näe kauhean monimuotoisesti ihmisyyttä. Siellä helposti lahjakkuudet katoaa. Sinun tehtävä lapsesi vanhempana on taistella. Joka ikinen päivä päätät taistella ja valaa uskoa lapseesi, että hän on mahtava tyyppi. Jätä luokanopettajat omaan arvoonsa. Niinhän sitä sanotaan: ei helmiä sioille.
Aika paksua verrata nepsy-diagnoosia (tässä sen mahdollisuutta) ja lahjakkuutta. Omalaatuisuus ei ole lahjakkuutta, se on ihan normaalia. Kaikki olemme omalaatuisia, ei pelkästään diagnosoidut lumihiutaleet.
Joo paitsi että tässä tapauksessa nepsy-ongelmiin kuuluu myös lahjakkuutta.
Ei se kivaa ole. Mutta kun virlavelvollisuus on arvioida opetussuunnitelman mukaan, niin ei sitä oikein pärstäkertoimellakaan niitä numeroita saa laittaa. Tavoittrita on monia, vaikka sanaa tuntityöskentely siellä ei taida lukea.
Sensijaan esim. työskentelytaitoja arvioidaan kaikissa oppiaineissa ja niitähän ovat juuri oman työskentelyn ja oppimisprosessin hahmottaminen, suunnitelman teko ja siinä pysyminen, nimenomaan siis vaikka tuo työn aloittaminen ja pitkäjänteisyys.
Ehkä sinua ja lasta auttaisi katsoa ne tavoitteet yhdessä netistä ja huomata mikä jo hienosti sujuu. (Toki tämä olisi ollut open tehtävä vuoden aikana.)
En tiedä mistä oppiaineesta puhut, mutta esim. suomen kielessä tulee arvioida lisäksi juurikin niitä vuorovaikutustaitoja, ja kyllähän se sitten numerossa näkyy, jos ne ovat heikot.
Olisiko todella parempi, jos ope vaan itse oppilaskohtaisesti päättäisi, mihin arviointinsa perustaa? Monessa tapauksessa varmaan olisi, mutta toisaalta aika epätasaarvoiseksi menisi. Kuten on nykyinenkin systeemi.
Numerotodistus, jossa siihen yhteen numeroon vaikuttaa niin moni aivan erilainen taito ja osaaminen, että kukaan ei lopulta numeron perusteella voi tietää oppilaan osaamisen laatua on aika turha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä, minulla nyt jo aikuiset erityislapset,toinen luki ylioppilaaksi ja toinen opiskeli merkonomiksi, opettajia oli matkan varrella monenlaisia eikä ongelmilta voitu välttyä.
Jos löytyy neurologinen poikkeavuus,niin sitten saa yleensä apua ja vertaistukea ja ehkä myös kouluavustajan.
Voi jumalauta tätä saakelin rutinaa. On se kumma, kun kaikkien pitäisi saada kiitettävä.
Itse sain about kilokaupalla alanuolia, kun eilen kerroin täällä pitäväni niin vaikeat kokeet, että kymppejä ei tule. Hah, se on todellakin oikea ratkaisu, niin ei joudu selittelemään, miksi kaikille ei kuitenkaan voi antaa kymppiä todistukseen. Kymppi kokeesta on aivan eri asia kuin kymppi oppiaineesta kokonaisuutena.
Arvosanat ovat jo nyt kärsineet valtavan inflaation. Itse aineenopettajana tiedän jo, että ysi alakoulusta ei merkitse mitään. Mutta luokanopettaja on pitänyt huoltajat tyytyväisinä. Mitään osaamista ei kuitenkaan näillä kiitettävillä oppilailla välttämättä ole.
Teidän kannattaisi miettiä pitkään ja hartaasti, mikä se koulun tarkoitus on. Olisiko se kehittyminen ja oppiminen?
Itse olin luokan paras, kun ekan kerran tuli numerotodistus. Keskiarvoni oli vähän päälle kahdeksan. Tämä oli kasarin alussa. Siis luokan paras oli 8+. Nyt 8 on huoltajien mielestä aivan paska. Mitä on tapahtunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi sai todistukseen 7 ja 8, vaikka sai kokeista 9 ja 10. Ope myös kertoi, että osallistuu tunnilla. Eipä kuitenkaan koskaan saa parempia numeroita.
Voit asiallisesti kysyä opettajalta mitä lapsen pitäisi tehdä lisää, jotta saisi kiitettäviä arvosanoja myös todistukseen. Hän varmasti kertoo.
Nyt hänellä vaihtuu opettajat, kun menee yläkouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se kivaa ole. Mutta kun virlavelvollisuus on arvioida opetussuunnitelman mukaan, niin ei sitä oikein pärstäkertoimellakaan niitä numeroita saa laittaa. Tavoittrita on monia, vaikka sanaa tuntityöskentely siellä ei taida lukea.
Sensijaan esim. työskentelytaitoja arvioidaan kaikissa oppiaineissa ja niitähän ovat juuri oman työskentelyn ja oppimisprosessin hahmottaminen, suunnitelman teko ja siinä pysyminen, nimenomaan siis vaikka tuo työn aloittaminen ja pitkäjänteisyys.
Ehkä sinua ja lasta auttaisi katsoa ne tavoitteet yhdessä netistä ja huomata mikä jo hienosti sujuu. (Toki tämä olisi ollut open tehtävä vuoden aikana.)
En tiedä mistä oppiaineesta puhut, mutta esim. suomen kielessä tulee arvioida lisäksi juurikin niitä vuorovaikutustaitoja, ja kyllähän se sitten numerossa näkyy, jos ne ovat heikot.
Olisiko todella parempi, jos ope vaan itse oppilaskohtaisesti päättäisi, mihin arviointinsa perustaa? Monessa tapauksessa varmaan olisi, mutta toisaalta aika epätasaarvoiseksi menisi. Kuten on nykyinenkin systeemi.
Numerotodistus, jossa siihen yhteen numeroon vaikuttaa niin moni aivan erilainen taito ja osaaminen, että kukaan ei lopulta numeron perusteella voi tietää oppilaan osaamisen laatua on aika turha.
opettele kirjoittamaan näsäviisasteleva pelle
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta tätä saakelin rutinaa. On se kumma, kun kaikkien pitäisi saada kiitettävä.
Itse sain about kilokaupalla alanuolia, kun eilen kerroin täällä pitäväni niin vaikeat kokeet, että kymppejä ei tule. Hah, se on todellakin oikea ratkaisu, niin ei joudu selittelemään, miksi kaikille ei kuitenkaan voi antaa kymppiä todistukseen. Kymppi kokeesta on aivan eri asia kuin kymppi oppiaineesta kokonaisuutena.
Arvosanat ovat jo nyt kärsineet valtavan inflaation. Itse aineenopettajana tiedän jo, että ysi alakoulusta ei merkitse mitään. Mutta luokanopettaja on pitänyt huoltajat tyytyväisinä. Mitään osaamista ei kuitenkaan näillä kiitettävillä oppilailla välttämättä ole.
Teidän kannattaisi miettiä pitkään ja hartaasti, mikä se koulun tarkoitus on. Olisiko se kehittyminen ja oppiminen?
Itse olin luokan paras, kun ekan kerran tuli numerotodistus. Keskiarvoni oli vähän päälle kahdeksan. Tämä oli kasarin alussa. Siis luokan paras oli 8+. Nyt 8 on huoltajien mielestä aivan paska. Mitä on tapahtunut?
Anteeksi mitä? Sinäkö ulisija haukut toisia rutisijoiksi? ULI ULI kuuluu sielä tänne asti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä aineesta on kysymys?
Haista v*ttu.
Minua opettajana vähän ihmetyttävät nämä aloitukset täällä, joita on ollut nyt useampiakin, joissa ihmetellään, että kun lapsi sai vaikka kahdesta kokeesta hyvät numerot, mutta todistukseen ei tullut mitään sellaista. Todistuksen nimi on LUKUVUOSItodistus, eli se on arviointi koko lukuvuodelta. Jouluna on tullut välitodistus, mutta tämä nyt saatu kattaa myös syksykaudenkin. Tosi vaikea ensinnäkään uskoa, että jostain oppiaineesta on ollut vuoden aikana vain pari koetta. Ja niinkin voi toki olla, mutta arviointi ei tosiaankaan perustu vain näihin kokeisiin. Lukuvuosi on todella pitkä aika, jonka aikana oppiaineesta on luultavasti ollut jos jonkinmoista yksilö-ja paritehtävää, ehkä esitelmää tai jotain projektityötä, valtaisa määrä tunteja osoittaa omaa kiinnostustaan ja osaamistaan omaan oppiaineeseen, ja hurja määrä niitä läksyjä, joiden tekemisellä voi kanssa osoittaa melkoisesti aktiivisuuttaan ja osaamistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua opettajana vähän ihmetyttävät nämä aloitukset täällä, joita on ollut nyt useampiakin, joissa ihmetellään, että kun lapsi sai vaikka kahdesta kokeesta hyvät numerot, mutta todistukseen ei tullut mitään sellaista. Todistuksen nimi on LUKUVUOSItodistus, eli se on arviointi koko lukuvuodelta. Jouluna on tullut välitodistus, mutta tämä nyt saatu kattaa myös syksykaudenkin. Tosi vaikea ensinnäkään uskoa, että jostain oppiaineesta on ollut vuoden aikana vain pari koetta. Ja niinkin voi toki olla, mutta arviointi ei tosiaankaan perustu vain näihin kokeisiin. Lukuvuosi on todella pitkä aika, jonka aikana oppiaineesta on luultavasti ollut jos jonkinmoista yksilö-ja paritehtävää, ehkä esitelmää tai jotain projektityötä, valtaisa määrä tunteja osoittaa omaa kiinnostustaan ja osaamistaan omaan oppiaineeseen, ja hurja määrä niitä läksyjä, joiden tekemisellä voi kanssa osoittaa melkoisesti aktiivisuuttaan ja osaamistaan.
Jos olisit oiekasti opettaja tietäisit, ettei kaikilla asteilla ja kaikissa kouluissa anneta mitään välitodistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan tuttua kauraa. Tuo tasapäistävä peruskoulusysteemi ei valitettavasti näe kauhean monimuotoisesti ihmisyyttä. Siellä helposti lahjakkuudet katoaa. Sinun tehtävä lapsesi vanhempana on taistella. Joka ikinen päivä päätät taistella ja valaa uskoa lapseesi, että hän on mahtava tyyppi. Jätä luokanopettajat omaan arvoonsa. Niinhän sitä sanotaan: ei helmiä sioille.
Aika paksua verrata nepsy-diagnoosia (tässä sen mahdollisuutta) ja lahjakkuutta. Omalaatuisuus ei ole lahjakkuutta, se on ihan normaalia. Kaikki olemme omalaatuisia, ei pelkästään diagnosoidut lumihiutaleet.
Joo paitsi että tässä tapauksessa nepsy-ongelmiin kuuluu myös lahjakkuutta.
Kuten kaikissa nepsyissä ja ei-nepsyissä. Teillä erityismammoilla menee vaan ihan yli aina tuo erityisyyden mantra. Lapset arvioidaan ops:in mukaan, oli se sitten yleinen tai yksilöllistetty. Parasta mitä voit tehdä lapsellesi, on osoittaa hänelle arvostusta ja rakkautta jotenkin muutoin kuin kilahtamalla opelle kasista ("hyvä").
Mä lähden nyt linjoilta pois, koska joku yrittää kirjoittaa nimissäni asioita. Tulin myös siihen tulokseen, että tältä palstalta on turha myötätuntoa hakea.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kivaa ole. Mutta kun virlavelvollisuus on arvioida opetussuunnitelman mukaan, niin ei sitä oikein pärstäkertoimellakaan niitä numeroita saa laittaa. Tavoittrita on monia, vaikka sanaa tuntityöskentely siellä ei taida lukea.
Sensijaan esim. työskentelytaitoja arvioidaan kaikissa oppiaineissa ja niitähän ovat juuri oman työskentelyn ja oppimisprosessin hahmottaminen, suunnitelman teko ja siinä pysyminen, nimenomaan siis vaikka tuo työn aloittaminen ja pitkäjänteisyys.
Ehkä sinua ja lasta auttaisi katsoa ne tavoitteet yhdessä netistä ja huomata mikä jo hienosti sujuu. (Toki tämä olisi ollut open tehtävä vuoden aikana.)
En tiedä mistä oppiaineesta puhut, mutta esim. suomen kielessä tulee arvioida lisäksi juurikin niitä vuorovaikutustaitoja, ja kyllähän se sitten numerossa näkyy, jos ne ovat heikot.
Olisiko todella parempi, jos ope vaan itse oppilaskohtaisesti päättäisi, mihin arviointinsa perustaa? Monessa tapauksessa varmaan olisi, mutta toisaalta aika epätasaarvoiseksi menisi. Kuten on nykyinenkin systeemi.
Numerotodistus, jossa siihen yhteen numeroon vaikuttaa niin moni aivan erilainen taito ja osaaminen, että kukaan ei lopulta numeron perusteella voi tietää oppilaan osaamisen laatua on aika turha.
opettele kirjoittamaan näsäviisasteleva pelle
Kirjoitustaidon puutteen sijaan syytän laiskuutta ja puhelinta, joka ärsyttävästi peittää tekstikentän näppäimistön taakse.
Minkä kohdan koit tekstissäni näsäviisasteluksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan tuttua kauraa. Tuo tasapäistävä peruskoulusysteemi ei valitettavasti näe kauhean monimuotoisesti ihmisyyttä. Siellä helposti lahjakkuudet katoaa. Sinun tehtävä lapsesi vanhempana on taistella. Joka ikinen päivä päätät taistella ja valaa uskoa lapseesi, että hän on mahtava tyyppi. Jätä luokanopettajat omaan arvoonsa. Niinhän sitä sanotaan: ei helmiä sioille.
Aika paksua verrata nepsy-diagnoosia (tässä sen mahdollisuutta) ja lahjakkuutta. Omalaatuisuus ei ole lahjakkuutta, se on ihan normaalia. Kaikki olemme omalaatuisia, ei pelkästään diagnosoidut lumihiutaleet.
Joo paitsi että tässä tapauksessa nepsy-ongelmiin kuuluu myös lahjakkuutta.
Kuten kaikissa nepsyissä ja ei-nepsyissä. Teillä erityismammoilla menee vaan ihan yli aina tuo erityisyyden mantra. Lapset arvioidaan ops:in mukaan, oli se sitten yleinen tai yksilöllistetty. Parasta mitä voit tehdä lapsellesi, on osoittaa hänelle arvostusta ja rakkautta jotenkin muutoin kuin kilahtamalla opelle kasista ("hyvä").
Aika ikävään sävyyn puhut erityislasten vanhemmista. Kertoo enemmän sinun sivistyksestä kuin nepsyista tai heidän vanhemmistaan. Tsemppiä elämääsi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta tätä saakelin rutinaa. On se kumma, kun kaikkien pitäisi saada kiitettävä.
Itse sain about kilokaupalla alanuolia, kun eilen kerroin täällä pitäväni niin vaikeat kokeet, että kymppejä ei tule. Hah, se on todellakin oikea ratkaisu, niin ei joudu selittelemään, miksi kaikille ei kuitenkaan voi antaa kymppiä todistukseen. Kymppi kokeesta on aivan eri asia kuin kymppi oppiaineesta kokonaisuutena.
Arvosanat ovat jo nyt kärsineet valtavan inflaation. Itse aineenopettajana tiedän jo, että ysi alakoulusta ei merkitse mitään. Mutta luokanopettaja on pitänyt huoltajat tyytyväisinä. Mitään osaamista ei kuitenkaan näillä kiitettävillä oppilailla välttämättä ole.
Teidän kannattaisi miettiä pitkään ja hartaasti, mikä se koulun tarkoitus on. Olisiko se kehittyminen ja oppiminen?
Itse olin luokan paras, kun ekan kerran tuli numerotodistus. Keskiarvoni oli vähän päälle kahdeksan. Tämä oli kasarin alussa. Siis luokan paras oli 8+. Nyt 8 on huoltajien mielestä aivan paska. Mitä on tapahtunut?
Sanonpahan sinulle kiroileva aineenopettaja, että pärstäkertoimen mukaan niitä numeroita annatte.
Meillä lapsi sai todistukseen 7 ja 8, vaikka sai kokeista 9 ja 10. Ope myös kertoi, että osallistuu tunnilla. Eipä kuitenkaan koskaan saa parempia numeroita.