Lapsi sai 9 todistuksen vaikka kokeista tuli kymppejä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan samahan se on käytösnumerokin on ujoilla ja kilteillä 8. Kaikessa pitää olla johtajamaista ainesta että voi saada täydet pojot. 

Ei pidä paikkaansa. Mulla ja siskollani ainakin oli aina käytös 10 vaikka ollaan ujoja ja hiljaisia.

Nykypäivänä ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Ja ketähän tuo äidinkielen numero mahtaa eniten harmittaa? Epäilen, että tuskin kuitenkaan lasta. Ja jos epäilykseni osuu oikeaan, niin nyt takapakkia, vanhempi. Jos lapsi on vasta alakoululainen, niin ei hän todellakaan tarvitse yhtään ylimääräistä painetta osaamiseensa vanhemmaltaan. Vanhemman tehtävä on kannustaa ja iloita oppimisesta ja oivalluksista lapsen kanssa, olipa se numero nyt mikä tahansa. Ja kyllä, nelosestakin oppii paljon, mm. sen että vanhempana olen arjen kiireessäni jatkossa paljon kiinnostuneempi lapseni elämästä ja kyselen tarkemmin, minkälaista koulussa on ja mikä on kivaa jne.

Lapseni tuli kotiin, alakoululainen hänkin, hymyssä suin, kun oli niin iloinen todistuksestaan. Ja niin olin minäkin, haasteellinen vuosi takana ja hurjan hyvät numerot. Yllätyksiäkin joukossa, parit kympit vaikka kokeet eivät puhtaita kymppejä olleetkaan. Mutta opettajat olivat palautekeskusteluissaan sanoneet, että lapsi on ollut tunnilla todella aktiivinen ja näyttänyt osaamisensa ja taitonsa jatkuvasti sekä ollut myös innokkaasti mukana auttamassa kavereitaan hoksaa maan asioita ja oppimaan niitä, että kiitettävän edellytykset täyttyivät.

Samalla hän myös kertoi luokkakaveristaan, joka oli purskahtanut lohduttomaan itkuun, kun hänellä oli ollut todistuksestaan yksi 8 - kaikkien muiden ollessa ysejä ja kymppejä. Kaveri oli sanonut, ettei voi mennä kotiin noin huonon todistuksen kanssa. Tuohon oli opettaja jo puuttunut.

Ja oikeasti, jos tuo numero nyt närästää niin paljon, niin kannattaa mieluummin olla vielä opettajaan yhteyksissä ja kysellä numerolle perusteita. Muutoin - anna olla, relaa ja halaa onnitellen lasta hienosta todistuksesta ja anna hänen nauttia huolettomasta lomasta.

Asiaa selvitellään opettajan kanssa ensi viikolla. Olen pyytänyt kirjallisen kaiken arviointimateriaalin, johon tutustun ja harkitsen sen jälkeen, teenkö valituksen aviin.

et kai lapsen kuullen sanonut että sinun olisi pitänyt saada 9, saiko 8. Lisäät vaan paineita lapselle. 

Tietysti sanoin. Lapsi itsekin odotti ysiä ja hämmästeli arvosanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Ja mikä oli numero?

8 ja tästä on jo tehty arvioinnin oikaisupyyntö opettajalle.

Älä nyt munaa itseäsi tai oikeastaan lastasi

Mitä ihmeen munaamista tuossa on? Täysin laillinen tapa varmistaa arvioinnin oikeellisuus.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs tuntiaktiivisuus?

Fiksumpi osaisi päätellä että introvertti ei ole koko ajan suuna päänä luokassa.

Muistan miten minua suututti vielä lukiossa että jotkut saivat hyvät arviot tunneilla osallistumisesta ainoastaan siksi että olivat luonteeltaan puheliaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti lapsi ei vaan kerro kaikkea siitä miten todellisuudessa käyttäytyy tunneilla.

Jos lapsi perseilee tunnilla, niin siitä tulisi Wilma-viestiä.

Ei tule, muuta kuin erityisen kamalista tapauksista. Opettajat eivät nimittäin jaksa niitä vanhempia, jotka hyökkäävät opettajan kimppuun, että tämä "kiusaa" lapsukaista, kun on niin negatiivinen, että pistää koko ajan punaista Wilmaan. Moni pahakin häirikkö saa paljon vihreitä Wilmaan, koska se "kannustusvihreä" tulee aina silloin, kun möykkää vähän vähemmän kun tavallisesti.

Kyseinen opettaja ei koskaan anna positiivista palautetta Wilmassa. Negatiivista on kyllä antanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Pojan keskiarvo kokeista 9,1 eli edes 9,5 joka pyöristyisi 10 (ja 9,1 pyöristyy 9) mutta silti äippä on sitä mieltä että käytännössä kokonaisella numerolla pitäisi arvosanaa nostaa. Miten pihalla nämä äitylit oikein on! 

Tässä näette aidon esimerkin miestä halventavasta keskustelusta... Ite sain kaseja ja kaveritkin sai

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei ekstroille kuulu muka etu tuntiaktiivisuudesta ja miksi introverttiys tarkoittaisi muka automaattisesti ujoutta? Itse olen introvertin puoleinen, mutta ei minulle tuottanut mitään vaikeuksia viitata ja osallistua. Ruotsi ja enkku 10, äidinkieli 9. Eli eiköhän siellä ole joku muukin selittäjä, äikässä opiskellaan omaa äidinkieltä aivan eri tasolla kuin muita vieraita kieliä.

Tämä on juuri se pahin ongelma. Epäreilu arvostelu tappaa todella tehokkaasti opiskelumotivaation.

  epävääryys korjautuu kun kirjoittaa äikän komeasti L

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo arviointimenetelmät ovat siinä mielessä erikoisia ettei tuollaisilla ole yliopistossa mitään merkitystä. Vain koe / tentti ratkaisee sekä joissain aineissa harjoitustyöt.

Miten opetusala perustelee arvioinnin, jolla ei ole ammattiin valmistavan koulutuksen kanssa yhtenevää arviointimenetelmää? Esimerkiksi matemaattisen osaamisen kannalta jollain aktiivisella tuntiosallistumisella ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kanssa.

No onhan sillä numeroa pudottava vaikutus jos tunnilla on omissa maailmoissaan tai naama norsun v:llä... kumpikaan ei ole positiivista tuntiaktiivisuutta.

Jos oppilas on tunnilla omissa maailmoissa niin paljon, että se vaikuttaa arvosanaan, siihen tulisi puuttua. Tällainen oppilaan tulisi olla tehostetun tuen oppilas, ja opettajan tehtävä on "herättää" oppilas omista ajatuksistaan ja suoriutumaan osaamisensa tasolla.

Itseasiassa itse sain liikunnassa kaikista suorituksista parhaat mahdolliset tulokset verrattuna muihin, mutta koska oli poissaoloja, niin arvosana laski kasiin. Ainut aine, jossa "tsemppaamalla" saa saman arvosanan ku olemalla ylivoimaisesti luokan paras.

Miksi kaikkia täytyisi arvioida vain niiden omien vahvuuksien näkökulmasta? Kirjallisesti lahjakkaan, mutta hiljaisen oppilaan pitäisi saada kymppi, kuten myös suullisesti lahjakkaan, mutta kirjallisissa töissä heikompaa osaamista osoittavan oppilaan?

Jokaisella täytyy tietysti olla mahdollisuus osoittaa sisältöjen osaaminen itselleen sopivalla tavalla. Mutta kyllä mun mielestäni on luontevaa, että arvosanassa peilautuu kaikki osaamisen osa-alueet.

Kouluarvosana ei tosiaan ole mikään ihmisarvon merkki, vaan hyvin yksiulotteinen arviointi siitä, millaista osaamista oppilas tai opiskelija oppiaineessa osoittaa. Itse opettajana inhoan numeroarviointeja yli kaiken, koska oikeasti ne ei kerro yhtään mitään, eikä ne koskaan voi olla reiluja melkeinpä ketään kohtaan. Käytäntö kuitenkin on, että tällaisella helposti vertailtavalla, yksinkertaistavalla tavalla ilmaistaan, miten kukakin oppilas keskimäärin kunkin aineen opsin hallitsee.

Vierailija kirjoitti:

"Toivoisin, että huoltajatkin muistaisivat, ettei kouluarvosana ole kuin kouluarvosana"

Täyttä pskaa. 9. luokan päättötodistuksella haetaan jatko-opintoihin ja parhaimmat menevät parhaimpiin lukioihin, joista taas on parempi mahdollisuus päästä hyvään korkeakouluun.

Miksi ihmeessä kommenttia on alapeukutettu? En ole edellisen kommentin kirjoittaja, mutta asia on juuri näin! Lukioihin voi vaikuttaa keskiarvon sadasosat.

Ja teille, joiden lapselle on tullut omasta mielestänne väärä arvosana: Totta kai pitää kysyä, mistä se johtuu. Jotkut opettajat kirjoittavat arvosanoja sadoille oppilaille. Kyllä siellä joskus joku avosana voi tulla todistukseen väärin ihan vahingossakin. Opettajatkin ovat ihmisiä. Arvosana pitää pystyä perustelemaan.

Meillä on ollut pojalla sama juttu 8 vuotta! Jos kokeista saa 9 tai 10 ja lasketaan kaikki kokeiden keskiarvot yhteen, niin todistuksessa on aina vähintään yhtä numeroa alempi. Kaiken huippu on englanti, jossa on saanut kuunteluiden ja kokeiden keskiarvoksi kevätkaudella 9,5. Todistuksessa numero tänään 8. Opettaja oli suullisesti perustellut, että tuntiaktiivisuus jättänyt toivomisen varaa, ei viittaa usein yms. Tekisi mieli laittaa opettajalle viesti, että miksi rankaiset ujoa poikaa persoonallisuudenpiirteestä, jolle hän ei voi mitään. Hän ei tahallaan ole passiivinen vaan siksi, kun ujostuttaa osallistua.

Kaikkina vuosina sama juttu kielissä. Liikunnasta on ollut aina 8, vaikka on erittäin liikunnallinen poika. Luokan toiseksi nopein juoksija, hyvä hiihtämään ja luistelemaan ja uintitaitokin hengenpelastusmerkin tasoa, luokan paras uimari. Mutta kun on ujo, ei tuo itseään esille esim. pallopeleissä riittävästi. Käsittämätöntä, että luokkakaveri, joka on laiska ja huonossa kunnossa, sai saman numeron, koska opettajan mukaan yrittää aina parhaansa. Eli jos et jaksa juosta, hiihtää tai luistella, uimataidosta puhumattakaan, saat ”tsemppikasin”, koska viitsit yrittää.

Joskus tuntuu, että joidenkin mielestä jokaisella oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus kymppiin aivan riippumatta oppilaan ominaisuuksista. Todellisuudessa koulussa mitataan monissa asioissa taitoja, joissa suurin osa ei koskaan saavuta kymppiä. Minusta tärkeää on oppia omat vahvuutensa ja ymmärtää myös, että jossain asiassa on itsellä vaikeuksia, mutta silti on hyvä tyyppi ja yhtä arvokas kuin kaikki muutkin. 

Jos oppiaineessa arvioidaan puheviestintätaitoja, ne eivät voi olla hyvät, jos ei uskalla sanoa mitään. Sitten lähdetään siitä lähtötilanteesta niitä kehittämään. Itse en esimerkiksi olisi ikinä voinut saada liikunnasta kiitettävää, mutta en koskaan ajatellut, että minun pitäisikään. Moni ei voi kielellisten vaikeuksien vuoksi saada kieliaineista kymppejä. Harvalla on musiikissa mahdollisuuksia kymppiin, vaikka tekisi mitä.

Jostain syystä siitä kuitenkin syyllistetään, jos oppilaalta vaaditaan, että hän ilmaisisi esim. oman mielipiteensä puhumalla. Sekin voi tapahtua monella tavalla. Tunnin kulkuun voi osallistua esim. pienissä ryhmissä keskustelemalla, kertomalla oman näkemyksensä, jos opettaja kysyy sitä. Viittaaminen ei ole ainoa tapa. Minusta on hyvä oppia uskaltamaan ilmaisemaan itseään puhumalla vähintään sen verran, etteivät toiset pääse jyräämään. Toisaalta on hyvä muistaa, ettei suuna päänä aina esillä oleva oppilaskaan ole välttämättä taitava puheviestijä. 

Jotenkin tuntuu surkealta lukea kommentteja, joissa ollaan vain numeroiden perässä aivan kuin se, että opitaan taitoja, joita tarvitaan elämässä, olisi aivan turhaa. Itse opettajana uskon siihen, että oppilas voi rohkaistua sanomaan oman näkemyksensä. Pitäisikö minun luopua tästä uskosta ja todeta, että kun on hiljaa niin olkoon hiljaa? Entä miten ratkaisen sen, että oppiaineeseen kuuluu puheviestintä ja puheviestintätaitojen arviointi, mutta hiljaa oleminen ei saisi vaikuttaa mitenkään aineen arvosanaan? Jos mikään oppilaan ominaisuus ei saa vaikuttaa millään lailla arvosanaan, on kaikille annettava kaikista aineista kymppi. Oppilas itse kaikkine ominaisuuksineen vaikuttaa siihen, mitä arvosanoja hänelle tulee. Vai tulevatko tehtävien ja kokeiden suoritukset jostain oppilaan ulkopuolelta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kaikkia täytyisi arvioida vain niiden omien vahvuuksien näkökulmasta? Kirjallisesti lahjakkaan, mutta hiljaisen oppilaan pitäisi saada kymppi, kuten myös suullisesti lahjakkaan, mutta kirjallisissa töissä heikompaa osaamista osoittavan oppilaan?

Jokaisella täytyy tietysti olla mahdollisuus osoittaa sisältöjen osaaminen itselleen sopivalla tavalla. Mutta kyllä mun mielestäni on luontevaa, että arvosanassa peilautuu kaikki osaamisen osa-alueet.

Kouluarvosana ei tosiaan ole mikään ihmisarvon merkki, vaan hyvin yksiulotteinen arviointi siitä, millaista osaamista oppilas tai opiskelija oppiaineessa osoittaa. Itse opettajana inhoan numeroarviointeja yli kaiken, koska oikeasti ne ei kerro yhtään mitään, eikä ne koskaan voi olla reiluja melkeinpä ketään kohtaan. Käytäntö kuitenkin on, että tällaisella helposti vertailtavalla, yksinkertaistavalla tavalla ilmaistaan, miten kukakin oppilas keskimäärin kunkin aineen opsin hallitsee.

Tuli vielä mieleeni, että koska opettaminen ja arviointi on inhimillistä toimintaa (mitä opetetaan, miten opetetaan, mitä pidetään tärkeänä, miten osaaminen osoitetaan), se ei ole koskaan objektiivista vaikka siihen kuinka pyrittäisiin, ja sen takia arviointi ei koskaan ole täysin tasamittaista.

Tarkoitan siis, että vaikka kaikki tekisivät samaan kokeen, jos he tekevät sen eri opettajien opetuksen jälkeen, heillä on tarkasti analysoituna epätasaiset mahdollisuudet menestyä kokeessa vaikka se olisi kolmannen osapuolen tekemä. Lisäksi jokainen opettaja tekee arvioidessaan jatkuvasti tulkintoja siitä, mikä milloinkin on merkityksellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut pojalla sama juttu 8 vuotta! Jos kokeista saa 9 tai 10 ja lasketaan kaikki kokeiden keskiarvot yhteen, niin todistuksessa on aina vähintään yhtä numeroa alempi. Kaiken huippu on englanti, jossa on saanut kuunteluiden ja kokeiden keskiarvoksi kevätkaudella 9,5. Todistuksessa numero tänään 8. Opettaja oli suullisesti perustellut, että tuntiaktiivisuus jättänyt toivomisen varaa, ei viittaa usein yms. Tekisi mieli laittaa opettajalle viesti, että miksi rankaiset ujoa poikaa persoonallisuudenpiirteestä, jolle hän ei voi mitään. Hän ei tahallaan ole passiivinen vaan siksi, kun ujostuttaa osallistua.

Kaikkina vuosina sama juttu kielissä. Liikunnasta on ollut aina 8, vaikka on erittäin liikunnallinen poika. Luokan toiseksi nopein juoksija, hyvä hiihtämään ja luistelemaan ja uintitaitokin hengenpelastusmerkin tasoa, luokan paras uimari. Mutta kun on ujo, ei tuo itseään esille esim. pallopeleissä riittävästi. Käsittämätöntä, että luokkakaveri, joka on laiska ja huonossa kunnossa, sai saman numeron, koska opettajan mukaan yrittää aina parhaansa. Eli jos et jaksa juosta, hiihtää tai luistella, uimataidosta puhumattakaan, saat ”tsemppikasin”, koska viitsit yrittää.

Kyllä sinun kannattaisi olla yhteydessä opettajiin. Liikunnan numeroa ei enää anetaa osaamisesta vaan pikemminkin aktiivisuudesta. Meidän lapsella on vähän sama tilanne. Liikunnallisesti huippu kaikissa yksilölajeissa, mutta ryhmälajeissa arkailee. Hän ei osaa tsempata ja olla ryhmähenkinen. Mutta nuo kielten numerot teillä edellyttäisi kyllä selitystä. Sinun kannattaisi alkusyksystä soittaa ja kysyä (jo ihan v...tuilun vuoksi), että miten opettaja voisi tukea lasta tuntiaktiivisuuden kehittymisessä. Itse olen huomannut, että varsinkin virkaiältään nuoret opettajat eivät osaa arviointia eli juurikaan ei osata erottaa persoonan piirteitä tuntiaktiivisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti lapsi ei vaan kerro kaikkea siitä miten todellisuudessa käyttäytyy tunneilla.

Jos lapsi perseilee tunnilla, niin siitä tulisi Wilma-viestiä.

Ei tule, muuta kuin erityisen kamalista tapauksista. Opettajat eivät nimittäin jaksa niitä vanhempia, jotka hyökkäävät opettajan kimppuun, että tämä "kiusaa" lapsukaista, kun on niin negatiivinen, että pistää koko ajan punaista Wilmaan. Moni pahakin häirikkö saa paljon vihreitä Wilmaan, koska se "kannustusvihreä" tulee aina silloin, kun möykkää vähän vähemmän kun tavallisesti.

Kyseinen opettaja ei koskaan anna positiivista palautetta Wilmassa. Negatiivista on kyllä antanut.

Ilmeisesti lapsesi siis on oikeasti aika kamala, koska about 80% negoista jää kyllä antamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Tieteellinen tutkimus ei ole välttämättä yhtään tätä tutkimustani parempi :D T. tutkijatohtorien vaimo ja sisko

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee.

Ihan randomilla tulee joistakin aineista ysejä, vaikka kaikki kokeet kymppejä.

t. introvertin kympin lapsen introvertti vanhempi

Onko randomia, jos kokeet ei ole ainoa merkitsevä seikka?