Lapsi sai 9 todistuksen vaikka kokeista tuli kymppejä

Vierailija kirjoitti:

Nuo arviointimenetelmät ovat siinä mielessä erikoisia ettei tuollaisilla ole yliopistossa mitään merkitystä. Vain koe / tentti ratkaisee sekä joissain aineissa harjoitustyöt.

Miten opetusala perustelee arvioinnin, jolla ei ole ammattiin valmistavan koulutuksen kanssa yhtenevää arviointimenetelmää? Esimerkiksi matemaattisen osaamisen kannalta jollain aktiivisella tuntiosallistumisella ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kanssa.

Ööööööööö.

Me siellä peruskoulun puolella teemme ihan kasvatustyötä. Toki siellä on niitä aineita, akateemisia aina jotakin on. Mutta kyllä se on kasvatusta. Kasvatusta tätä yhteiskuntaa varten, eikä kasvatusta jotakin matikan kaavoja varten, tulevat siinä sivussa.

Minusta on turhauttavaa ja huolestuttavaa, että jotkut aikuiset todellakin pitävät lapsia käveleviä päin. Ihan kun heillä ei olisi muuta tarkoitusta kuin jatko opinnot. Antakaa lasten elää. Tätä elämää olisi kiva saada elää, eikä jotakin hemmetin numeroita, arvosanoja.

Ja sille Aapeelle. Se äidinkielen numero ei todellakaan ole se ainenumero tai koenumero. Lue Ops. Sieltä saat tietoa. Yliopistossa toki on eri tavoitteet kuin tuolla alakoulussa. Anna lapsesi olla lapsi, äläkä nysvää niitten arvosanojen perässä sinä aikuinen. Tartutat lapseesikin tuon pelkään suorittamisen.

Veikkaan, että lapsesi on ihan tyytyväinen, ja onnellinen. Minusta todella ikävä että sinä sinä sinä olet hieman pettynyt, kun lapsesi ei tuo 10:iä kotiin äitille.

Mikä lapsesi arvo sinun silmissäsi oikein on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo arviointimenetelmät ovat siinä mielessä erikoisia ettei tuollaisilla ole yliopistossa mitään merkitystä. Vain koe / tentti ratkaisee sekä joissain aineissa harjoitustyöt.

Miten opetusala perustelee arvioinnin, jolla ei ole ammattiin valmistavan koulutuksen kanssa yhtenevää arviointimenetelmää? Esimerkiksi matemaattisen osaamisen kannalta jollain aktiivisella tuntiosallistumisella ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kanssa.

No onhan sillä numeroa pudottava vaikutus jos tunnilla on omissa maailmoissaan tai naama norsun v:llä... kumpikaan ei ole positiivista tuntiaktiivisuutta.

Jos oppilas on tunnilla omissa maailmoissa niin paljon, että se vaikuttaa arvosanaan, siihen tulisi puuttua. Tällainen oppilaan tulisi olla tehostetun tuen oppilas, ja opettajan tehtävä on "herättää" oppilas omista ajatuksistaan ja suoriutumaan osaamisensa tasolla.

Missä maailmassa opettajalla on aikaa jatkuvasti kannatella kaikkia 20+ oppilasta suoriutumaan omalla tasollaan kaikin mahdollisin tavoin (kirjallisesti, suullisesti, yksin, pienryhmissä, isossa ryhmässä...) vailla mitään vastuuta oppilaalla?

Ja yläkoulussa niitä oppilaita voi kaiken lisäksi olla 500-600 yhdellä opettajalla...

Onneksi ei sentään samaan aikaan luokassa. 🤭

Mä jäin kyllä miettimään, että aika harvassa aineessa (onneksi) taitaa näin olla, että oppilaita on kokonaisuudessaan näin iso joukko opetettavana.

Mun lukiolainen poika on lahjakas matikassa ja myös fysiikka sujuu hyvin. Fysiikan kokeista sai lähes täydet pisteet mutta numeron muodostumissa suuri painoarvo on ryhmätöillä! Ei ole niihin halunnut osallistua, kun suurin osa muka vaan tuijottaa kännyköitä. No tämä arvosteluperuste oli tiedossa mutta poika on itsepäinen niin siitä nyt sit kärsiköön. Onneks yo-kokeessa ei oo ryhmätöitä

Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.

Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä vanhempia, jotka täällä pitävät ihan ok asiana, että lapsi saa todistukseen ansaitsemaansa huonomman numeron. Että kyse olisi muka vanhemman nipoilusta, eikä lasta asia kiinnostaisi. Olen 34-vuotias ja viimeksi lenkillä eilen keskustelimme mieheni kanssa epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja muistelin muun muassa juurikin kouluarvosanoissa kokemiani vääryyksiä. Vanhempani eivät ikinä painostaneet ja kehuivat hyvästä todistuksesta, mutta itseäni kirveli kovastikin parit arvosanat. Kun tekee aivan hulluna töitä, että saa sen 9+ kokeesta ja tunneilla skarppaa joka sekunti ja sitten opettaja antaa numeroksi 8 niin kyllä se tuntui pahalta. Kaikkensa teki, eikä sekään riittänyt. Olin siis köyhästä perheestä, eivätkä vanhempani osallistuneet kylän yhteiseen toimintaan niin olin automaattisesti huonompi oppilas osalle opettajista kuin parempien sukujen lapset. Ja siksi en ansainnut ysejä. Onneksi yo-kokeet antoivat reilumman jatkon elämään...

Kylän yhteiseen toimintaan osallistunattomuus on asiaton ja epäreilu arviointikriteeri. Se, että saa todistukseen kasin vaikka sai kokeesta ysin voi johtua monestakin eri syystä, joista valtaosa täysin asiallisia ja reiluja (esim. se, että muu näyttö osaamisesta ei tue kuin sitä kasia, joka siis on arvosana, jonka saa, kun hallitsee opsin vaatimat asiat hyvin).

Vierailija kirjoitti:

Mun lukiolainen poika on lahjaka

s matikassa ja myös fysiikka sujuu hyvin. Fysiikan kokeista sai lähes täydet pisteet mutta numeron muodostumissa suuri painoarvo on ryhmätöillä! Ei ole niihin halunnut osallistua, kun suurin osa muka vaan tuijottaa kännyköitä. No tämä arvosteluperuste oli tiedossa mutta poika on itsepäinen niin siitä nyt sit kärsiköön. Onneks yo-kokeessa ei oo ryhmätöitä

Siis unohtui oleellinen eli seiskan todistukseen kurssista

Lapsi sai kasin musiikista, vaikka käy 5 vuotta konservatoriota ja osaa taatusti teorian ja on erittäin musikaalinen ja lahjakas.

Kertoi että musiikkitunneilla muut vain riehuu eikä ole mitään työrauhaa tai järkeä tekemisessä muutenkaan. Ei tunnu reilulta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi sai kasin musiikista, vaikka käy 5 vuotta konservatoriota ja osaa taatusti teorian ja on erittäin musikaalinen ja lahjakas.

Kertoi että musiikkitunneilla muut vain riehuu eikä ole mitään työrauhaa tai järkeä tekemisessä muutenkaan. Ei tunnu reilulta.

Jälleen: numero 8 on arvosanana ”hyvä”. Siitä eteenpäin tarvitaan jo jotakin ekstraa. Eikä ekstraa ole se, mitä vapaa-ajalla harrastetaan, vaan jotain mikä näkyy ja kuuluu siellä koulussakin.

Ysin oppilas saattaisi esimerkiksi tarjoutua soittamaan koulun teemapäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut pojalla sama juttu 8 vuotta! Jos kokeista saa 9 tai 10 ja lasketaan kaikki kokeiden keskiarvot yhteen, niin todistuksessa on aina vähintään yhtä numeroa alempi. Kaiken huippu on englanti, jossa on saanut kuunteluiden ja kokeiden keskiarvoksi kevätkaudella 9,5. Todistuksessa numero tänään 8. Opettaja oli suullisesti perustellut, että tuntiaktiivisuus jättänyt toivomisen varaa, ei viittaa usein yms. Tekisi mieli laittaa opettajalle viesti, että miksi rankaiset ujoa poikaa persoonallisuudenpiirteestä, jolle hän ei voi mitään. Hän ei tahallaan ole passiivinen vaan siksi, kun ujostuttaa osallistua.

Kaikkina vuosina sama juttu kielissä. Liikunnasta on ollut aina 8, vaikka on erittäin liikunnallinen poika. Luokan toiseksi nopein juoksija, hyvä hiihtämään ja luistelemaan ja uintitaitokin hengenpelastusmerkin tasoa, luokan paras uimari. Mutta kun on ujo, ei tuo itseään esille esim. pallopeleissä riittävästi. Käsittämätöntä, että luokkakaveri, joka on laiska ja huonossa kunnossa, sai saman numeron, koska opettajan mukaan yrittää aina parhaansa. Eli jos et jaksa juosta, hiihtää tai luistella, uimataidosta puhumattakaan, saat ”tsemppikasin”, koska viitsit yrittää.

Oletko todella tuota mieltä, että hyvä numero liikunnasta kuuluu niille jotka ovat liikunnallisesti lahjakkaita, aivan kuten joskus 80-luvulla toimittiin? Tällä tavalla saadaan aikaan iso joukko lapsia, joille liikunta on inhottava pakollinen kouluaine joissa vain muutamat pärjäävät?

Ei liikuntatunti ole mikään kilpailu missä mitataan tai pisteytetään osaamista ja sen mukaan sitten jaetaan palkintoja, se kuuluu ihan muihin piireihin kuin perusopetukseen.

Luulisi jokaisen aikuisen tämän ymmärtävän!

Aivan aivan, kaikissa aineissa pitäisi antaa paras numero niille, jotka ymmärtävät - ei opiskella itse, vaan ryhtyä jonkun luuserin sponsoriksi ja järjestää niin, että kummankin taitotaso näyttää aivan samalta.

Jos lapsesi on yhtään sinuun tullut, on helppo ymmärtää että liikunnasta ei tullut parempaa arvosanaa. Taidoilla ei voi paikata käytöksen puutteita.

No tuota, itse asiassa lapseni käytös on äärimmäisen hyvää. Alakoulussa käytös ja liikunta olivat koko ajan 10 (niin kauan kun numeroita sai). Nyt on kyse yläkoulun numeroista. Yläkoulun ajan koko ajan käytöksestä 9 ja liikunnasta 8. Ei tarpeeksi näkyvää open nuoleskelua. Olen muuten ope itsekin, samassa yläkoulussa XD

Vierailija kirjoitti:

Lapsi sai kasin musiikista, vaikka käy 5 vuotta konservatoriota ja osaa taatusti teorian ja on erittäin musikaalinen ja lahjakas.

Kertoi että musiikkitunneilla muut vain riehuu eikä ole mitään työrauhaa tai järkeä tekemisessä muutenkaan. Ei tunnu reilulta.

'

Niin katsos ysin saadakseen hänen pitäisi koota sieltä luokasta vähintään porukka, jonka saa työskentelemään tavoitteitten mukaisesti niin että myös ope sen huomaa.

Kympin saadakseen hänen pitäisi rauhoittaa koko luokka asettumalla johtajaksi ja malliesimerkiksi kaikille. Ja tietysti pitää myös soittaa kaikissa koulun juhlissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti lapsi ei vaan kerro kaikkea siitä miten todellisuudessa käyttäytyy tunneilla.

Jos lapsi perseilee tunnilla, niin siitä tulisi Wilma-viestiä.

Ei tule, muuta kuin erityisen kamalista tapauksista. Opettajat eivät nimittäin jaksa niitä vanhempia, jotka hyökkäävät opettajan kimppuun, että tämä "kiusaa" lapsukaista, kun on niin negatiivinen, että pistää koko ajan punaista Wilmaan. Moni pahakin häirikkö saa paljon vihreitä Wilmaan, koska se "kannustusvihreä" tulee aina silloin, kun möykkää vähän vähemmän kun tavallisesti.

Kyseinen opettaja ei koskaan anna positiivista palautetta Wilmassa. Negatiivista on kyllä antanut.

Ilmeisesti lapsesi siis on oikeasti aika kamala, koska about 80% negoista jää kyllä antamatta.

Negaa tullut ehkä kaksi kertaa, ihan tavallinen lapsi kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Tieteellinen tutkimus ei ole välttämättä yhtään tätä tutkimustani parempi :D T. tutkijatohtorien vaimo ja sisko

Kuten sanottua, taattua av-mammaa.

T. Professori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä poika?

Taas pojan äiti yrittää selittää itselleen miksi oma poika ei saanut hyviä numeroita. Olisko aika jo herätä todellisuuteen ja myöntää että se poika ei vaan osaa.

Äikän numerot 10+, 8 1/2 ja 9-. Eikö muka osaa?

Tytöt saavat tutkitusti parempia arvosanoja kuin pojat samalla tai jopa heikommalla osaamisella.

Tutkimukset ovat usein aika pintapuolisia ja perustuvat numeroihin ja keskiarvoihin. Onko oikeasti tutkittu kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

Oma pienimuotoinen tutkimukseni opettamieni seiskaluokkien kanssa:

Luokka 1:

Keskiarvo pojat: 8,64 Keskiarvo tytöt: 9,00 Kymppejä kuusi, kolme pojille ja kolme tytöille. Viidestä ysistä yksi oli pojalla. 

Luokka 2:

Keskiarvo tytöt: 8,44 Keskiarvo pojat: 8,25. Kymppejä kaksi, kummatkin pojalla. Ysejä viisi ja kaksi niistä pojilla.

Luokka 3: 

Keskiarvo tytöt: 8,20 Keskiarvo pojat: 7,70. Yksi kymppi, pojalla. Kuusi ysiä, kaksi niistä pojilla.

Luokka 4:

Keskiarvo tytöt: 6,80 Keskiarvo pojat: 6,00. Ei lainkaan kiitettäviä. Parhaat arvosanat kaseja ja ne jakautuivat tasaisesti tytöille ja pojille.

Eli tästä näemme, että tytöillä on kyllä parempi keskiarvo, mutta parhaista parhaat ovat kyllä poikia. Kympin saajistakin pojat olivat selvästi aktiivisempia ja tekivät enemmän ylimääräistä kuin tytöt. Monille "kympin pojista" kuuluisi oikeastaan arvosana 11. Mutta pojissa on myös ne pahimmat "dropoutit".  Keskiarvoista näkyy myös luokan opiskeluilmapiirin vaikutus opintomenestykseen... paskapuhetta, että hyvä pärjäisi missä vaan.

Av:tä parhaimmillaan. Oma pienimuotoinen tutkimus kumoaa tieteellisen tutkimuksen.

Tieteellinen tutkimus ei ole välttämättä yhtään tätä tutkimustani parempi :D T. tutkijatohtorien vaimo ja sisko

Jatkan vielä, että minuakin aikanaan graduani ohjannut professori suositteli jatko-opintoja, mutta ei kiinnostanut, koska koin tieteellisen tutkimuksen olevan enimmäkseen niin suurta paskaa. Kollegoita täytyy miellyttää tuloksissa, tai muuten käy uran huonosti. Sitä paitsi mieheni työtä seuranneena täytyy sanoa, että vain niitä asiaan vaikuttavia tekijöitä voi tutkia, joista joku maksaa. Joten mitään oikeaa kokonaiskuvaa ei synny yhtään mistään. Ihan turha luottaa johonkin "tieteeseen" nykypäivänä. Ihmiset kuvittelevat, että tiede on jokin ratkaisuautomaatti, koska teknisiä leluja kyllä keksitään - niistähän maksetaan...

Sellainen qanonilainen siellä.

Vierailija kirjoitti:

Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.

Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.

Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?

Vierailija kirjoitti:

Meillä poika sai köksän kokeista kympit molemmista ja todistukseen tuli 8. Poika on luonteeltaan hiljainen ja ujo eikä häiriköi ikinä eli ei ole varmaan puhunut juurikaan mitään tunnilla.

Oman lapsen köksän arvosanaan vaikutti myös ns. oma aktiivisuus eli piti tehdä tunnilla asioita oma-aloitteellisesti ilman opettajan pyyntöä (esim. tyhjentää astianpesukone jne.) Nämä kyllä kerrottiin arviointikeskustelussa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä näitä vanhempia, jotka täällä pitävät ihan ok asiana, että lapsi saa todistukseen ansaitsemaansa huonomman numeron. Että kyse olisi muka vanhemman nipoilusta, eikä lasta asia kiinnostaisi. Olen 34-vuotias ja viimeksi lenkillä eilen keskustelimme mieheni kanssa epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja muistelin muun muassa juurikin kouluarvosanoissa kokemiani vääryyksiä. Vanhempani eivät ikinä painostaneet ja kehuivat hyvästä todistuksesta, mutta itseäni kirveli kovastikin parit arvosanat. Kun tekee aivan hulluna töitä, että saa sen 9+ kokeesta ja tunneilla skarppaa joka sekunti ja sitten opettaja antaa numeroksi 8 niin kyllä se tuntui pahalta. Kaikkensa teki, eikä sekään riittänyt. Olin siis köyhästä perheestä, eivätkä vanhempani osallistuneet kylän yhteiseen toimintaan niin olin automaattisesti huonompi oppilas osalle opettajista kuin parempien sukujen lapset. Ja siksi en ansainnut ysejä. Onneksi yo-kokeet antoivat reilumman jatkon elämään...

Kylän yhteiseen toimintaan osallistunattomuus on asiaton ja epäreilu arviointikriteeri. Se, että saa todistukseen kasin vaikka sai kokeesta ysin voi johtua monestakin eri syystä, joista valtaosa täysin asiallisia ja reiluja (esim. se, että muu näyttö osaamisesta ei tue kuin sitä kasia, joka siis on arvosana, jonka saa, kun hallitsee opsin vaatimat asiat hyvin).

Enköhän itse tiedä, oliko jotain muita syitä, jotka olisivat olleet reilu syy tiputtaa numeroa alaspäin... Tein extratehtäviä (esim. matikassa aina vaikeat tähtitehtävät, jotka olivat vapaaehtoisia ja soveltavia), olin erittäin aktiivinen, kuuntelin kiltisti tunneilla ja muut esitelmät, sanakokeet jne. näissä tapauksessa olivat myös 9-10 väliltä. Nämä opettajat, jotka antoivat huonompia numeroita, olivat samoja, jotka kommentoivat luokkatovereistani: "sinähän oletkin varmaan Kosken Antin tyttö?" tai "eipä sinulta olisi voinut kymppiä huonompaa odottaakaan, kun molemmat veljesi ovat olleet samanlaisia matikkaneroja". Ja pointtini tekstissä oli se, että on hyvä, että vanhemmat puolustavat lapsen oikeuksia. Ei opettaja ole jumalasta seuraava erehtymätön ihminen, jonka antama numero olisi välttämättä se oikea. Ja silloin lapsen ei pidä joutua kärsimään epäoikeudenmukaisuudesta. Se syö motivaatiota...

Eikö teidän kouluissa pidetä ollenkaan arviointikeskusteluja? 

Kyllä meillä ainakin oli näitä joka vuosi alakoulussa (oppilas, opettaja, vanhempi) ja nyt yläkoulussa (oppilas+opettaja).

Se mitä oma lapsi on kotona puhunut, niin kyllä yläkoulun opettajat ovat perusteelleet hyvinkin tarkasti miksi ovat antaneet minkäkin arvosanan. Osa on sanonut suoraan olleensa nyt aika tiukkoja 8:n keväällä. Haluavat, että oppilaat tsemppaavat vielä 9.luokan ja korottavat sitten mieluummin numeroita, kun laskevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.

Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.

Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?

No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin.  Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa. 

Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ysin saa sillä, että osaa ja tekee kaiken, mitä opettaja pyytää. Siinä pitää olla jo tunnillakin ihan aktiivinen, vaikka kokeista saisi täysiä pisteitä.

Kymppiin pitää osoittaa osaavansa muutakin kuin OPS:n mukaiset asiat.

Tämä seikka on tullut monta kertaa esiin. Eli kerrotko, miten tämä opsin ulkopuolinen osaaminen todennetaan, arvioidaan ja dokumentoidaan?

No minä ainakin tarjoan lisätehtäviä, joista saa pisteitä kymppiin.  Tai vaikeampia tehtäviä, jotka voi valita tehtäväkseen niiden kaikille tarkoitettujen asemasta. Ovat laajempia ja soveltavampia, vaativat omaa kannanottoa. 

Tuntiaktiivisuus taas todentuu sillä, että laitan aina vihreää, kun joku on viitannut ja vastannut järkevästi yli 10 kertaa oppitunnin aikana.

Miten todennat tuon viittaamisen? Jos jokainen viittaa 10 kertaa, niin tunnin aikana viitataan jopa yli 200 kertaa.

Mitäs jos haastavampia ja vaikeampia tehtäviä ei ole tarjolla? Voiko jättää kiitettävän antamatta, jos ei anneta edes mahdollisuutta sen saavuttamiseen? Mikä on opettajan vastuu?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut pojalla sama juttu 8 vuotta! Jos kokeista saa 9 tai 10 ja lasketaan kaikki kokeiden keskiarvot yhteen, niin todistuksessa on aina vähintään yhtä numeroa alempi. Kaiken huippu on englanti, jossa on saanut kuunteluiden ja kokeiden keskiarvoksi kevätkaudella 9,5. Todistuksessa numero tänään 8. Opettaja oli suullisesti perustellut, että tuntiaktiivisuus jättänyt toivomisen varaa, ei viittaa usein yms. Tekisi mieli laittaa opettajalle viesti, että miksi rankaiset ujoa poikaa persoonallisuudenpiirteestä, jolle hän ei voi mitään. Hän ei tahallaan ole passiivinen vaan siksi, kun ujostuttaa osallistua.

Kaikkina vuosina sama juttu kielissä. Liikunnasta on ollut aina 8, vaikka on erittäin liikunnallinen poika. Luokan toiseksi nopein juoksija, hyvä hiihtämään ja luistelemaan ja uintitaitokin hengenpelastusmerkin tasoa, luokan paras uimari. Mutta kun on ujo, ei tuo itseään esille esim. pallopeleissä riittävästi. Käsittämätöntä, että luokkakaveri, joka on laiska ja huonossa kunnossa, sai saman numeron, koska opettajan mukaan yrittää aina parhaansa. Eli jos et jaksa juosta, hiihtää tai luistella, uimataidosta puhumattakaan, saat ”tsemppikasin”, koska viitsit yrittää.

Liikunta on ainut taideaine, jossa nykyään ei tunnu olevan mitään väliä, osaako ja jaksaako liikkua.

Jos tämä sama arviointi ulotettaisiin muihin aineisiin, niin se joka kotitaloustunnilla tekee hyvää pullaa, saa saman arvosanan kuin se, joka laittaa väärät aineet ja polttaa pullat syömäkelvottomaksi, mutta kannustaa muita hienosti, että hyvä te muut, kyllä te osaatte. Tai kuviksessa: joku osaa piirtää ja maalata jotenkuten, mutta ei jaksa tehdä yhtään työtä loppuun, niin tokihan pitää saada kasi, kun kuitenkin jaksoi yrittää.