Olen vapaaehtoisesti työtön mutta minulla on hyvä selitys. Ymmärrättekö tätä?
Olen yksinhuoltaja ja saan kelan tukia ja ruokkoja yhteensä 1900 eur. kuussa. Lapsen takia en voi ottaa vuorotyötä enkä viikonlopputyötä vastaan. Minulla ei ole mitään järkevää koulutusta. Joten jos ottaisin vastaan vaikka siivoojan tai myyjän työn, palkka ei olisi sen suurempi kuin nykyiset tulot. Joten niin kauan kuin en saa tehdä unelmaduunia en ota mitään duunia vastaan. Olen pahoillani että olen tällainen luuseri, ja en ole ylpeä itsestäni. Mutta tyhmähän olisin jos menisin johonkin matalapalkkaiseen epämiellyttävään työhön. Eikö?
Kommentit (122)
Komppaan sinua Ap. Suomessa ei ole töitä edes kaikille työkykyisille ja halukkaille! Annan mielelläni työpaikan sitä enemmän tarvitsevalle.
Kateellisille sossuille ym. haistatan pas..at!
ja juuri sinun kaltaistesi takia sosiaalitukia tulisi leikata ja rankasti. Harmi kuin ne oikeat tarvitsijatkin kärsii mutta minkäs teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän sinua.
Minä teen työtä. Se ei ole miellyttävää, eikä korkeasti palkattua. Mikä säälittävää, työhöni tarvitaan silti myös AMK-koulutus, joten maksan pienestä palkastani opintolainaa. Palkkani ei mitenkään riittäisi asumiseen kasvukeskuksissa, joten maksan (onneksi maltillista) asuntolainaa asunnosta, jonka arvo tippuu joka vuosi täällä skutsissa. Yritän raapia rahaa kasaan, sillä katto- ja kylppäriremontti on pakko tehdä 3-7-vuoden sisällä. Täällä ei ole julkista liikennettä, joten maksan autolainaa halvasta autostani. Vuoden sisällä olen korjannut kotteroani 1200e arvosta, että pääsisin töihin. Maksan päivähoitomaksut kahdesta lapsestani. Uskon, että sinulle jää enemmän rahaa käyttöön tuistasi, kuin minulle palkastani kaiken edellä mainitun ja normaalin elämisen sijaan. Joskus en jaksa tehdä eväitä töihin ja sorrun työpaikan lounasravintolaan 8,40e. Silloin sätin itseäni ja yritän syödä tosi paljon, että se olisi pois loppupäivän syömisistä. Koen huonoa omaatuntoa, sillä kaikesta tästä väsyneenä en jaksa käydä niin usein iäkkäisen vanhempien luona, kuin he toivoisivat.
Mutta en usko elämään, enkä yhteiskuntaan, jossa ei tehdä työtä. Voisin ehkä lopettaa tämän kaiken, mutta miten enää kehtaan katsoa ketään silmiin. En pysty perustelemaan sitä itselleni, lapsilleni, enkä kenellekään muulle, miksi jonkun muun pitäisi minut elättää, kun en ole sairas. Olen vain väsynyt, tympääntynyt, epämotivointunut ja pienipalkkainen. Siis ihan tavallinen ihminen, millaisia tämä maa on pullollaan. Vaikka haluaisin, en pysty keksimään itselleni sellaista oikeutusta, miksi muiden pitäisi tehdä minunkin osuuteni, vaikka olenkin väsynyt ja kettuuntunut.
Enkä minä halua halua elättää sinua. Haluan, että sinä menet töihin, että minun taakkani olisi vähän pienempi. Haluaisin pari kymppiä enemmän palkkaa, että voisin syödä silloin tällöin lounasruokalassa ilman huonoa omaatuntoa. Ymmärrätkö minua, ap?
Ymmärrän. Ja yritänkin kuumeisesti keksiä mitä tekisin. En siis ole tyytyväinen työttömyyteeni. Mutta aion kuitenkin ensin yrittää tuota taulunmyymisjuttua. Unelmoija kun olen.
t. ap
Minäkin olen jo ainakin 20 vuotta yrittänyt kirjoittaa bestseller-dekkaria. Riviäkään ei vielä ole paperilla, mutta olen varma, että pärjään kirjoittamalla kun vaan aloitan.
Siihen saakka, että se vain alkaa myydä, joudun kuitenkin tekemään ihan oikeaa työtä.
Jos haluat tietyn elintason niin toki. Mutta pakko ei ole jos ei halua. Leipä ei ole leveä mutta kyllä sillä hengissä pysyy ja voi välillä hurvitellakin. Ei tarvitse olla sairas tai työkyvytön että voi nostaa tukia, kaikilla on se oikeus.
Tuet eivät todellakaan ole universaali oikeus. Ei edes Suomessa. Jos meillä on seuraavaksi oikeistohallitus, niin on ihan turha odottaa nykyisen kaltaisia tukia.
Ei pidä tuudittautua sellaiseen turvallisuuteen, että meillä olisi tulevaisuudessakin työttömyyskorvaukset, asumistuet ja toimeentulotuet. Eivät ne ole mitään pysyviä, itsestäänselviä etuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi että töistä (noh jos sellaista saa) niin eikö se toisi kuitenkin jonkun verran enemmän tuloja? Siinä mielessä kannattaisi. Kerro palkkanumerot, tuet ja silleen.
Tuo 150€ ekstraa/kk.
Soviteltu päiväraha ja toimeentulotuki, jota joutuu hakemaan joka tapauksessa. Tulee 2-3 viikkoa joka kuukausi myöhässä, koska voi hakea vasta kuun lopussa, kun palkka tulee. Tämän byrokratian ja 150€:n ekstran takia raha-asiat retuperällä ja yhtä helvettiä joka kuukausi. Toimeentulotukipäätökset yleensä joka kuukausi pielessä. Korjausta odotat taas sen 7 arkipäivää.
Yksinhuoltajana en suosittele pienipalkkaista työtä ilman säännöllistä kk-palkkaa. Mitään et saa enempää, mutta mielenterveys menee jatkuvista rahahuolista.
Ei tollasta elämää voi elää, varsinkaan totaaliyhärinä. Vähän armoa! Vai hsluatteko lapsetkin viedä?
Vierailija kirjoitti:
ja juuri sinun kaltaistesi takia sosiaalitukia tulisi leikata ja rankasti. Harmi kuin ne oikeat tarvitsijatkin kärsii mutta minkäs teet.
Minkäs teet? No ei minkään, kun ei leikata. Ja meikäläiset nauraa matkalla KELAan. Itsekin join tänään koko päivän kaljaa kun oli kaunis kesäpäivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän sinua.
Minä teen työtä. Se ei ole miellyttävää, eikä korkeasti palkattua. Mikä säälittävää, työhöni tarvitaan silti myös AMK-koulutus, joten maksan pienestä palkastani opintolainaa. Palkkani ei mitenkään riittäisi asumiseen kasvukeskuksissa, joten maksan (onneksi maltillista) asuntolainaa asunnosta, jonka arvo tippuu joka vuosi täällä skutsissa. Yritän raapia rahaa kasaan, sillä katto- ja kylppäriremontti on pakko tehdä 3-7-vuoden sisällä. Täällä ei ole julkista liikennettä, joten maksan autolainaa halvasta autostani. Vuoden sisällä olen korjannut kotteroani 1200e arvosta, että pääsisin töihin. Maksan päivähoitomaksut kahdesta lapsestani. Uskon, että sinulle jää enemmän rahaa käyttöön tuistasi, kuin minulle palkastani kaiken edellä mainitun ja normaalin elämisen sijaan. Joskus en jaksa tehdä eväitä töihin ja sorrun työpaikan lounasravintolaan 8,40e. Silloin sätin itseäni ja yritän syödä tosi paljon, että se olisi pois loppupäivän syömisistä. Koen huonoa omaatuntoa, sillä kaikesta tästä väsyneenä en jaksa käydä niin usein iäkkäisen vanhempien luona, kuin he toivoisivat.
Mutta en usko elämään, enkä yhteiskuntaan, jossa ei tehdä työtä. Voisin ehkä lopettaa tämän kaiken, mutta miten enää kehtaan katsoa ketään silmiin. En pysty perustelemaan sitä itselleni, lapsilleni, enkä kenellekään muulle, miksi jonkun muun pitäisi minut elättää, kun en ole sairas. Olen vain väsynyt, tympääntynyt, epämotivointunut ja pienipalkkainen. Siis ihan tavallinen ihminen, millaisia tämä maa on pullollaan. Vaikka haluaisin, en pysty keksimään itselleni sellaista oikeutusta, miksi muiden pitäisi tehdä minunkin osuuteni, vaikka olenkin väsynyt ja kettuuntunut.
Enkä minä halua halua elättää sinua. Haluan, että sinä menet töihin, että minun taakkani olisi vähän pienempi. Haluaisin pari kymppiä enemmän palkkaa, että voisin syödä silloin tällöin lounasruokalassa ilman huonoa omaatuntoa. Ymmärrätkö minua, ap?
Ymmärrän. Ja yritänkin kuumeisesti keksiä mitä tekisin. En siis ole tyytyväinen työttömyyteeni. Mutta aion kuitenkin ensin yrittää tuota taulunmyymisjuttua. Unelmoija kun olen.
t. ap
Minäkin olen jo ainakin 20 vuotta yrittänyt kirjoittaa bestseller-dekkaria. Riviäkään ei vielä ole paperilla, mutta olen varma, että pärjään kirjoittamalla kun vaan aloitan.
Siihen saakka, että se vain alkaa myydä, joudun kuitenkin tekemään ihan oikeaa työtä.
Jos haluat tietyn elintason niin toki. Mutta pakko ei ole jos ei halua. Leipä ei ole leveä mutta kyllä sillä hengissä pysyy ja voi välillä hurvitellakin. Ei tarvitse olla sairas tai työkyvytön että voi nostaa tukia, kaikilla on se oikeus.
Tuet eivät todellakaan ole universaali oikeus. Ei edes Suomessa. Jos meillä on seuraavaksi oikeistohallitus, niin on ihan turha odottaa nykyisen kaltaisia tukia.
Ei pidä tuudittautua sellaiseen turvallisuuteen, että meillä olisi tulevaisuudessakin työttömyyskorvaukset, asumistuet ja toimeentulotuet. Eivät ne ole mitään pysyviä, itsestäänselviä etuuksia.
Sossun märkä päiväuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja juuri sinun kaltaistesi takia sosiaalitukia tulisi leikata ja rankasti. Harmi kuin ne oikeat tarvitsijatkin kärsii mutta minkäs teet.
Minkäs teet? No ei minkään, kun ei leikata. Ja meikäläiset nauraa matkalla KELAan. Itsekin join tänään koko päivän kaljaa kun oli kaunis kesäpäivä.
Joo, sama täällä! Ihanat pussikaljat auringossa.
Lainarahalla tässä eletään, kaikkien tuet maksetaan kohta lainarahalla, työttömäksi kaikki vaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän sinua.
Minä teen työtä. Se ei ole miellyttävää, eikä korkeasti palkattua. Mikä säälittävää, työhöni tarvitaan silti myös AMK-koulutus, joten maksan pienestä palkastani opintolainaa. Palkkani ei mitenkään riittäisi asumiseen kasvukeskuksissa, joten maksan (onneksi maltillista) asuntolainaa asunnosta, jonka arvo tippuu joka vuosi täällä skutsissa. Yritän raapia rahaa kasaan, sillä katto- ja kylppäriremontti on pakko tehdä 3-7-vuoden sisällä. Täällä ei ole julkista liikennettä, joten maksan autolainaa halvasta autostani. Vuoden sisällä olen korjannut kotteroani 1200e arvosta, että pääsisin töihin. Maksan päivähoitomaksut kahdesta lapsestani. Uskon, että sinulle jää enemmän rahaa käyttöön tuistasi, kuin minulle palkastani kaiken edellä mainitun ja normaalin elämisen sijaan. Joskus en jaksa tehdä eväitä töihin ja sorrun työpaikan lounasravintolaan 8,40e. Silloin sätin itseäni ja yritän syödä tosi paljon, että se olisi pois loppupäivän syömisistä. Koen huonoa omaatuntoa, sillä kaikesta tästä väsyneenä en jaksa käydä niin usein iäkkäisen vanhempien luona, kuin he toivoisivat.
Mutta en usko elämään, enkä yhteiskuntaan, jossa ei tehdä työtä. Voisin ehkä lopettaa tämän kaiken, mutta miten enää kehtaan katsoa ketään silmiin. En pysty perustelemaan sitä itselleni, lapsilleni, enkä kenellekään muulle, miksi jonkun muun pitäisi minut elättää, kun en ole sairas. Olen vain väsynyt, tympääntynyt, epämotivointunut ja pienipalkkainen. Siis ihan tavallinen ihminen, millaisia tämä maa on pullollaan. Vaikka haluaisin, en pysty keksimään itselleni sellaista oikeutusta, miksi muiden pitäisi tehdä minunkin osuuteni, vaikka olenkin väsynyt ja kettuuntunut.
Enkä minä halua halua elättää sinua. Haluan, että sinä menet töihin, että minun taakkani olisi vähän pienempi. Haluaisin pari kymppiä enemmän palkkaa, että voisin syödä silloin tällöin lounasruokalassa ilman huonoa omaatuntoa. Ymmärrätkö minua, ap?
Ymmärrän. Ja yritänkin kuumeisesti keksiä mitä tekisin. En siis ole tyytyväinen työttömyyteeni. Mutta aion kuitenkin ensin yrittää tuota taulunmyymisjuttua. Unelmoija kun olen.
t. ap
Minäkin olen jo ainakin 20 vuotta yrittänyt kirjoittaa bestseller-dekkaria. Riviäkään ei vielä ole paperilla, mutta olen varma, että pärjään kirjoittamalla kun vaan aloitan.
Siihen saakka, että se vain alkaa myydä, joudun kuitenkin tekemään ihan oikeaa työtä.
Jos haluat tietyn elintason niin toki. Mutta pakko ei ole jos ei halua. Leipä ei ole leveä mutta kyllä sillä hengissä pysyy ja voi välillä hurvitellakin. Ei tarvitse olla sairas tai työkyvytön että voi nostaa tukia, kaikilla on se oikeus.
Tuet eivät todellakaan ole universaali oikeus. Ei edes Suomessa. Jos meillä on seuraavaksi oikeistohallitus, niin on ihan turha odottaa nykyisen kaltaisia tukia.
Ei pidä tuudittautua sellaiseen turvallisuuteen, että meillä olisi tulevaisuudessakin työttömyyskorvaukset, asumistuet ja toimeentulotuet. Eivät ne ole mitään pysyviä, itsestäänselviä etuuksia.
Aika vähän ovat tuet muuttuneet, melko samalla lailla on saanut olla vaikka on ollut mitä hallituksia. Ei se kokoomuskaan ole saanut mitään suurta lovea elintasooni vaikka olivat suurin puolue.
Ja tuet - perustoimeentulo - on todellakin Suomessa universaali oikeus ja kuuluu kaikille. Itse kyllä nostan työttömyysetuutta, vaikka en hae töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ja juuri sinun kaltaistesi takia sosiaalitukia tulisi leikata ja rankasti. Harmi kuin ne oikeat tarvitsijatkin kärsii mutta minkäs teet.
Minkäs teet? No ei minkään, kun ei leikata. Ja meikäläiset nauraa matkalla KELAan. Itsekin join tänään koko päivän kaljaa kun oli kaunis kesäpäivä.
Joo, sama täällä! Ihanat pussikaljat auringossa.
Harmi kun lapset ovat pian kesälomalla: ei voi koko päivää kaljotella!
No opiskele se unelmaduuni sit. Kivan esimerkin annat lapselle tommosella elämällä mitä elät nyt.
Miten luulette, että voidaan lakkauttaa työttömyystuki, toimeentulotuki tai eläke? Herätkää pahvit! Ehkä asumistukea leikataan, mut sitten voidaan muuttaa asuntoautoon ja matkata talveksi etelään.
Vierailija kirjoitti:
No opiskele se unelmaduuni sit. Kivan esimerkin annat lapselle tommosella elämällä mitä elät nyt.
Lapset tekevät aina just päinvastoin kuin vanhempansa, joten näin kasvatan heistä menestyjiä :)
Vierailija kirjoitti:
No opiskele se unelmaduuni sit. Kivan esimerkin annat lapselle tommosella elämällä mitä elät nyt.
Kaikille ei riitä unelmaduuneja tai hyväpalkkaisia duuneja.
T. Eri, joka vasta vähän aikaa sitten pääsi opintolainasta eroon eikä todellakaan aijo enää velkaantua uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Itse elin tuilla kunnes kyllästyin Suomeen ja lähdin opiskelemaan ulkomaille. Sain opintotukea ja opintolainaa. Valmistuttuani jäin tänne töihin, eikä ole aikomusta palata Suomeen, kun täällä minulla on parempi ostovoima. Lainan maksan ehkä joskus takaisin, ehkä en.
Nerokasta. Pitää itsekin harkita.
Minulla tuet menee yleensä huumeisiin. Mutta häpeä on homojen hommaa.
Tuo 150€ ekstraa/kk.
Soviteltu päiväraha ja toimeentulotuki, jota joutuu hakemaan joka tapauksessa. Tulee 2-3 viikkoa joka kuukausi myöhässä, koska voi hakea vasta kuun lopussa, kun palkka tulee. Tämän byrokratian ja 150€:n ekstran takia raha-asiat retuperällä ja yhtä helvettiä joka kuukausi. Toimeentulotukipäätökset yleensä joka kuukausi pielessä. Korjausta odotat taas sen 7 arkipäivää.
Yksinhuoltajana en suosittele pienipalkkaista työtä ilman säännöllistä kk-palkkaa. Mitään et saa enempää, mutta mielenterveys menee jatkuvista rahahuolista.