Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Serkkuni osti tätimme asunnon alihintaan
30.05.2021 |
Mitä mieltä? Tätimme ~80v muuttamassa palvelutaloon. Asunto pitää myydä. Välittäjä arvioi asunnon ja asunto laitettiin myyntiin. Kuulin että serkkuni on tarjonnut asunnosta 70000€ vähemmän kuin alkuperäinen pyynti. Täti hyväksyi tarjouksen. Täti kärsii muistiongelmista ja ahdistuksesta. Pelkäsi ettei asunto mene kaupaksi. Muut ovat koittaneet rauhoitella, asunto hyvällä paikalla ja arvoasunto. Meitä serkkuja on 13. Täti lapseton. Tämä yksi joka teki tarjouksen teki sen kaikilta piilossa. Tädillä ei edunvalvojaa, mutta kohta on. Asunnon osalta myöhäistä.
Kommentit (636)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.Juu, hyödyn ihan hitokseen persaukisista sukulaisista jotka koetavat tunkea ilmaiseksi mökilleni joka kesä ja kinuavat lahjoja jälkikasvulleen, lastenhoitoa ja ilmaista asumista sijoitusasunnoissani. Onneksi sinusta on tullut noin täyspäinen...
Testamentin teko ei kuulu kenellekään muulle kuin sen tekijöille ja korkeintaan edunsaajille, joita nuo lokit eivät ole. Heillä ei ole osaa eikä arpaa minun vaurastumiseeni.
ps. Taidat odotella perintöä, toivottvasti olet yksi minun sukulaisistani.
Ekassa kappaleessa on samantyyppistä asiaa kuin mullakin on syynä siihen, että en pidä yhteyttä. Yhteyttä ei otettu koskaan muun kuin rahallisen edun saamiseen oli se sitten käteinen, asunto, lomailu tai muu vastaava. Minulle riitti raha-automaattina toimiminen, enää eivät tiedä puhelinnumeroanikaan ja perintöä ei täältä ole tulossa. Jonkinnäköistä vastavuoroisuutta pitää olla ihmissuhteissa, muutenhan se on hyväksikäyttöä pelkästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa myydä omaisuuttaan mihin hintaan haluaa, jos on oikeustpimikelpoinen. Tuo ei ole edes lahjaveron alainen kauppa, kun kyseessä ei ole ennakkoperintö.
Lahjavero menee aina alihintaisesta kaupasta, ihan riippumatta siitä mikä myyjän ja ostajan suhde on.
Väärin. Sukulaiselle saa myydä tiettyyn alihintaan ilman veroseuraamusta.
Ei riipu tai lievene sukulaisuudesta. Asunnon voi AINA myydä max 25% alle käyvän arvon veroseuraamuksitta alihinnasta.
Höpönlöpö. Lahjanluonteista kauppaa sovelletaan kuitenkin vain, kun kiinteistö myydään sukulaiselle tai muulle läheiselle henkilölle, koska lahjanluonteiseen kauppaan on liityttävä tarkoitus antaa lahja. Ostajan ei siis katsota saavan lahjaa, jos esimerkiksi myyjä myy kiinteistön hänelle erehdyksessä alihintaan.
Sä saat myydä omaisuuttasi ihan ilman verottajan puuttumista kauppoihin mihin hintaan haluat. Apn tapauksessa nyt ainut mitä myyjältä voisi kysyä on se, että oliko hinta sovittu ”lahja” vaiko ei. Tuskin edes oli.
Eihän saa. Hinta saa olla ENINTÄÄN 25% alle käyvän arvon. Jos on alempi, verottaja katsoo kaupan olleen lahja käypään arvoon erotettavan summan osalta.
No ei katso. Miksi sä luulet, että sä et saa myydä asuntoasi siihen hintaan kun se kaupaksi menee? Ei verottaja säätele asuntojen hintoja. Jos mä laitan asuntoni hinnaksi 400000 vaikka se olisi 700000 arvoinen, se ei kuulu kellekään.
Mikäli ostaja on sukulainen niin asia kuuluu verottajalle. Kyseessä on tällöin lahjaluonteinen kauppa. Toki lahjaveroa joutuu tällöin maksamaan lahjan saaja eli ostaja.
Ei ole automaattisesti. Kauppaan tulee sisältyä lahjan anto.
No ja se sisltyy, jos kauppahinta on alle 75% käyvästä arvosta.
No ei sisälly.
No sisältyyhän. Kauppa on osaltaan lahjaverotettavaa lahjaa, jos hinta on alle 75% käyvän arvon.
Ja myydessä on ollut tarkoitus antaa lahja. Se on tässä nyt oleellista. Verottaja ei ota kantaa toteutuneisiin myyntihintoihin. Jos sä teet asuntokaupat ja kaikki sopimukset virallisesti ja oikein, etkä anna lahjaa, eikä kyseessä ole pakottaminen tms., kauppaa ei katsota lahjankaltaiseksi.
Esimerkkinä minun kaksi asuntokauppaani. Minulla oli ennen neljä sijoitusasuntoa, joista yhden päätin myydä. Myin sen selvästi alihintaan, koska tiesin putkiremontin tulevan muutaman vuoden sisään ja halusin päästä siitä eroon. Ketään ei kiinnostanut ja miksi olisikaan kiinnostanut? Minä saan myydä omaisuuttani mihin hintaan vain.
Toisen asunnon myin sisarentyttärelleni. Asunnon arvo oli noussut paljon, mutta myin sen samaan hintaan kuin itse 10 vuotta sitten. Toinen sisaruksistani alkoi nillittää asiasta, jolloin ilmoitin täysin selvästi, että kyse ei ole kaupasta, joka rikkoo perinnön lakiosaa ja kauppa on tehty täysin minun hinta-arvioni mukaisesti. Kyse ei ollut lahjasta, ei rintaperillisestä, nuori ei maksanut lahjaveroa. Kahden ihmisen välillä, ilman lahjatarkoitusta tehty kauppa.
Ei se nyt näin voi mennä. Se vaan, että verottajala on suht alhaiset käyvät arvot asunnoille, se, että möit halvalla ei tarkoita, että olisit de facto myynyt 75% alle käyvän arvon.
Ei verottajaa kiinnosta se, mikä on sinun tarkoituksesi.
Esim. miten tuleva putkiremontti liittyi tähän? Mainitsit sen alentavan asunnon oikeaa hintaa, eihän sen huomioiminen hinnassa ole alihintaan myymistä.Ja täällä nimenomaan väitetään verottajan lätkäisevän automaattisesti lahjaveron, jos myy alle 75%. Ei lätkäise.
Mutku, mutku, kyllä lätkäisee, kun mä nyt niin haluan. Kukaan ei saa myydä asuntoa siihen hintaan, kun haluaa tai joku ostaa, kun musta se ei ole reilua. 😅
Myin omakotitaloni 2019. Asunto oli kalliilla alueella, toteutuneiden kauppojen mukaan käypä arvo oli 1,7 milj. Noh, 2018- 2019 ei kauppa oikein käynyt kalliimmissa kohteissa ja pyynniksi laitettiin suoraan 1,5 milj. Puoli vuotta myöhemmin, laskin hinnan 1,2 milj. Sain tarjouksen tasan miljoonasta ja myin epäröimättä. Voitolle jäin edelleen, kyseessä kun oli aikoja sitten peritty tontti. Kiinnostiko ketään? Ei kiinnostanut. Oliko lahja? Ei todellakaan ollut.
Mutta tuossakin yritit myydä korkeammalla, mutta kauppa ei käynyt. Eihän silloin hinnan laskemista voida katsoa lahjaksi. Vaan joko alueen hintataso oli laskenut tai asunto ei vastannut alueen muiden asuntojen arvoa. Ei syytä verottaa, mutta tämä ei todista sitä, että jos möisi alihinnalla, etteikö verotettaisi.
Meillä kävi niin, että mummovainaan arvoalueella kerrostalossa ollut asunto arvioitettiin välittäjällä. Tehtiin siis nimenomaan niin, että ostettiin pelkkä arvio, eikä annettu sitä välittäjälle myyntiin (sillä toimeksiannon myötä välittäjällä voisi olla motiiveja arvioida hinta epärealistisesti). Tätä arvoa käytettiin perunkirjoituksessa. Kun asunto sitten laitettiin myyntiin kyseisellä hinnalla, ei tullut puoleen vuoteen yhtään tarjousta. Vaihdettiin välittäjää, joka saman tien vaati laskemaan hintapyyntöä 100 000 €, näin myös tehtiin. Siltikin kiinnostus oli laimeaa, kaupat tuli lopulta 160 000 € alkuperäistä arviota alemmalla hinnalla. Eli käyvän arvon määritys on kyllä todella arpapeliä varsinkaan vähänkään arvokkaammissa kohteissa.
Tämä on totta. Mutta kyllä muakin v*t ut tais, jos joku suulainen menis ostamaan 160 000e alemmalla, kuin pyynti, MIKÄLI syynä olisi mummon muistisairaus.
Meillä pyydettiin mummin kodista muistaakseni ensin 750 000e mutta se meni lopulta 610 000e:lla. En ollut pesän osakas, vaan muistisairas isäni oli.
Eli iso pudotus tuossakin oli, mutta onneksi siitä ei ”hyötynyt” kukaan sukulainen. Silloin jäisi aina jossiteltavaa ihan eri lailla, kuin ulkopuolisen ostaessa
Ellei sitten ole niin, ettei asunto kertakaikkiaan mene kaupaksi.
Toki jos kaikki pesän osakkaat kaupan hyväksyvät, niin ok, mutta isänihän ei mitään pystynyt oikeasti arvioimaan. Hän odotti silloin juuri maistraatin päätöstä edunvalvonnasta ja päätös oli sittemmin myönteinen.. asianajajani mukaan tuon perinnönjaon voisi vielä avata isäni tilanteen takia uudelleen, jos siellä varsinkin epäiltäisiin häntä kusetetun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Aika harvoin asunto myydään pyyntihintaan. 10-20% alle on ihan normaali ensimmäinen tehty tarjous.
Näin ne tyhmät ajattelee. Me tosiaan saatiin unelmakohde koska muut eivät tarjonneet pyynnin vertaa! Sanoin silloin välittäjälle myös, että tarjoan enemmän, jos joku tarjoaa enemmän kuin minä , että kertoo mulle, ennen kuin hyväksyy kaupat! Mutta ei tarjonnut. Ysikymppiä kodista oli halpa. Se vaan, että ostimme sen ensin kesämökiksi, ja sellaisena se myytiin, ehkä vaikutti hintaan. Mutta päälle 100-vuotiaat hirsitalot sopvat kodeiksi myös. Varsinkin kun edellinen omistaja oli rempannut taloon suihkun ja ihanasti muuten kunnostanut vanhaa jne.
Oltiinpa tyhmiä, kun tarjosimme 15% alle pyyntihinnan ja saimme talon sillä 😁
Ette ois saaneet, jos joku ois maksanut enemmän 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.Mikä hiton velvollisuus kenelläkään on kertoa testamenttinsa sisällöstä sukulaisille???
Paremmat välit heihin. Onhan se nyt todella inhottavan ihmisen kuva, jos ajattelee, että toiset luulevat saavansa jotain, eikä oikaise asiaa. Koska eihän se toisten oletus mitään ahneutta ole, vaan hehän SAAVAT, jos testamenttia ei ole. Ja jos ollaan hyvissä väleissä, niin en ainakaan itse haluaisi aiheuttaa sisaruksilleni paha mieltä kuoltuani, että he eivät saa perinnöstäni mitään, vaan katsoisin, että he ANSAITSEVAT tietää, että varat menevät taholle X.
Inhottavina pidän ennemmin heitä, jotka edes olettavat toisten perinnöistä mitään. Ja kyllä, ovat ahneita jos olettavat saavansa.
Olettaminen ei ole varmuutta saannista, pässi. On tervettä olettaa, jos kuuluu erintökaaressa mainittuihin henkilöihin. Sairasta on ajatella, ettei saisi mitään. Paitsi jos olet luonteeltasi jotenkin tosi v i t t u m a i n e n, niin silloin onkin fiksua ajatella, ettei varmana saa mitään.
Ei ole todellakaan tervettä miettiä omaistensa kuolemista ja perintöjä.
Tuo jatkuva toisten nimittely ei anna muuten sinusta kovinkaan miellyttävää kuvaa. Jos olet samanlainen oikeassa elämässä, saatat pettyä vielä pahasti testamentinlukutilaisuudessa.En pettynyt vaan sain kaiken mitä pitikin, eli 1,4 miljoonaa euroa.olen aina REHELISTEN perijöiden puolella, koska se on oikein. Siis en perittävää vastaan, tietenkään, vaan epärehellisiä perillisiä vastaan.
Eihän tässä kukaan ole mitään perinyt, vaan asunto on ostettu sopivaksi katsotulla hinnalla. Paljon porua tyhjästä tai hyvä trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Aika harvoin asunto myydään pyyntihintaan. 10-20% alle on ihan normaali ensimmäinen tehty tarjous.
Nyt korona-aikana moni asunto myydän kuule yli pyyntihinnan.
Ja moni taas kuule ei.
Kalliilla arvoasunnoilla ei ole hirveästi ostajaehdokkaita, ja tyypillisesti ne myydään lopulta paljonkin alemmalla hinnalla kuin pyynti on. Se tietenkin otetaan pyynnissäkin huomioon.
No ap ei kertonut asunnon pyyntihintaa, eikä myyntiaikaa, joten on vaikea arvioida asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina tietää kuka on aloittaja, kun muutamassa tunnissa vängätään kymmeniä sivuja sukuriidoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Aika harvoin asunto myydään pyyntihintaan. 10-20% alle on ihan normaali ensimmäinen tehty tarjous.
Näin ne tyhmät ajattelee. Me tosiaan saatiin unelmakohde koska muut eivät tarjonneet pyynnin vertaa! Sanoin silloin välittäjälle myös, että tarjoan enemmän, jos joku tarjoaa enemmän kuin minä , että kertoo mulle, ennen kuin hyväksyy kaupat! Mutta ei tarjonnut. Ysikymppiä kodista oli halpa. Se vaan, että ostimme sen ensin kesämökiksi, ja sellaisena se myytiin, ehkä vaikutti hintaan. Mutta päälle 100-vuotiaat hirsitalot sopvat kodeiksi myös. Varsinkin kun edellinen omistaja oli rempannut taloon suihkun ja ihanasti muuten kunnostanut vanhaa jne.
Oltiinpa tyhmiä, kun tarjosimme 15% alle pyyntihinnan ja saimme talon sillä 😁
Ette ois saaneet, jos joku ois maksanut enemmän 😁
Mistäpäs senkään varmaksi tietää. Myyjä valitsee kenelle myy. Ei ole pakko myydä sille joka maksaa eniten, vaikka yleensähän tietenkin myydään.
Kaveripariskunta sai talon, vaikka tarjosivat siitä vähemmän kuin toinen pariskunta. Myyjä kun ei tykännyt toisen pariskunnan puheista.
Se on joskus pienestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Aika harvoin asunto myydään pyyntihintaan. 10-20% alle on ihan normaali ensimmäinen tehty tarjous.
Näin ne tyhmät ajattelee. Me tosiaan saatiin unelmakohde koska muut eivät tarjonneet pyynnin vertaa! Sanoin silloin välittäjälle myös, että tarjoan enemmän, jos joku tarjoaa enemmän kuin minä , että kertoo mulle, ennen kuin hyväksyy kaupat! Mutta ei tarjonnut. Ysikymppiä kodista oli halpa. Se vaan, että ostimme sen ensin kesämökiksi, ja sellaisena se myytiin, ehkä vaikutti hintaan. Mutta päälle 100-vuotiaat hirsitalot sopvat kodeiksi myös. Varsinkin kun edellinen omistaja oli rempannut taloon suihkun ja ihanasti muuten kunnostanut vanhaa jne.
Oltiinpa tyhmiä, kun tarjosimme 15% alle pyyntihinnan ja saimme talon sillä 😁
Ette ois saaneet, jos joku ois maksanut enemmän 😁
Aina joku voi tarjota vielä enemmän, vaikka itsekin tarjoaisi yli pyyntihinnan.
Ainahan voi korottaa tarjoustaan, jos tulee kilpailua. Toisinpäin hankalampaa 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.Mikä hiton velvollisuus kenelläkään on kertoa testamenttinsa sisällöstä sukulaisille???
Paremmat välit heihin. Onhan se nyt todella inhottavan ihmisen kuva, jos ajattelee, että toiset luulevat saavansa jotain, eikä oikaise asiaa. Koska eihän se toisten oletus mitään ahneutta ole, vaan hehän SAAVAT, jos testamenttia ei ole. Ja jos ollaan hyvissä väleissä, niin en ainakaan itse haluaisi aiheuttaa sisaruksilleni paha mieltä kuoltuani, että he eivät saa perinnöstäni mitään, vaan katsoisin, että he ANSAITSEVAT tietää, että varat menevät taholle X.
Inhottavina pidän ennemmin heitä, jotka edes olettavat toisten perinnöistä mitään. Ja kyllä, ovat ahneita jos olettavat saavansa.
Olettaminen ei ole varmuutta saannista, pässi. On tervettä olettaa, jos kuuluu erintökaaressa mainittuihin henkilöihin. Sairasta on ajatella, ettei saisi mitään. Paitsi jos olet luonteeltasi jotenkin tosi v i t t u m a i n e n, niin silloin onkin fiksua ajatella, ettei varmana saa mitään.
Ei ole todellakaan tervettä miettiä omaistensa kuolemista ja perintöjä.
Tuo jatkuva toisten nimittely ei anna muuten sinusta kovinkaan miellyttävää kuvaa. Jos olet samanlainen oikeassa elämässä, saatat pettyä vielä pahasti testamentinlukutilaisuudessa.En pettynyt vaan sain kaiken mitä pitikin, eli 1,4 miljoonaa euroa.olen aina REHELISTEN perijöiden puolella, koska se on oikein. Siis en perittävää vastaan, tietenkään, vaan epärehellisiä perillisiä vastaan.
Eihän tässä kukaan ole mitään perinyt, vaan asunto on ostettu sopivaksi katsotulla hinnalla. Paljon porua tyhjästä tai hyvä trolli.
Anteeksi nyt vaan, mutta yllä minä ainakin katsoin jo isäni eläessä, että HÄNEN varojaan kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti ja ettei sieltä kukaan vetele mitään välistä!!! Typeryksetantavat vanhempiensa hukata rahansa hyväksikäyttäjille! Se, mikä on perittävän paras on myös perillisen paras! Näin se vaan on. Oli toki helppoa moraalisesti, kun olen ainoa perijä.
Mutta isän kumppani esim. yritti saada isän omaisuuden hallintaansa isäni muistisairauden takia, estin sen ja oikeus määräsi mun asianajajni ehdottaman edunvalvojan isälleni. Vahdin mys sitä edunvalvojaa, minkä pystyin, mulla oli esim. asuntovahdit isän omistamissa taloissa, että jos jotain on tulossa myyntiin, niin olisin ollut kärppänä paikalla vaatimassa syytä myynnille. Että olisiko edunvalvojan laiskuus vai aito tarve.
Onneksi ev hoiti asiansa todella taitavasti ja jutui ikävä kyllä myymään omaisuutta ulkomailta (sinne mulla ei ollut vahtia 😄) mutta se oli sikäli vain hyvä asia, että se myynnin paperisota oli tosi sotkuinen, ammattilaisellekin.
Että kyllä nimenomaan ne, jotka ovat jotain saamassa ovat niitä, joiden kannattaa varoista pitää hyvä huoli! Tämä etu ei ole mitenkään ristiriidassa perittävän edun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketuttaako kun perintösi pieneni?
Luultavasti ketuttaa se että serkkua onnisti asuntokaupoissa vaikkei itse olisi millään tavalla osallisena tulevassa kuolinpesässä.
Tässä tyypillinen vastaus samanlaiselta lokkeilijalta, jonka mielestä kusetus on 'onnistamista'. Onhan näitä.
Tiedän tapauksen, missä arvoasunto myytiin siinä asuneelle vuokralaiselle alihintaan, koska iäkäs myyjä piti pariskunnasta niin paljon (eivät olleet sukua). Sukulaisille ei varmaan kerrottu asiasta, ehkä siitäkin olisi nostettu samanlainen haloo kuin tässä, jos sukulaiset olisivat tienneet.
Omalle omaisuudelleen saa tehdä ihan mitä itse haluaa ja raha-asiat kannattaa aina pitää omana tietonaan. Jokaisesta suvusta löytyy se tai ne, jotka ovat muiden raha-asioista liian kiinnostuneita ja sekaantuvat niihin mielellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Aika harvoin asunto myydään pyyntihintaan. 10-20% alle on ihan normaali ensimmäinen tehty tarjous.
Näin ne tyhmät ajattelee. Me tosiaan saatiin unelmakohde koska muut eivät tarjonneet pyynnin vertaa! Sanoin silloin välittäjälle myös, että tarjoan enemmän, jos joku tarjoaa enemmän kuin minä , että kertoo mulle, ennen kuin hyväksyy kaupat! Mutta ei tarjonnut. Ysikymppiä kodista oli halpa. Se vaan, että ostimme sen ensin kesämökiksi, ja sellaisena se myytiin, ehkä vaikutti hintaan. Mutta päälle 100-vuotiaat hirsitalot sopvat kodeiksi myös. Varsinkin kun edellinen omistaja oli rempannut taloon suihkun ja ihanasti muuten kunnostanut vanhaa jne.
Oltiinpa tyhmiä, kun tarjosimme 15% alle pyyntihinnan ja saimme talon sillä 😁
Ette ois saaneet, jos joku ois maksanut enemmän 😁
Aina joku voi tarjota vielä enemmän, vaikka itsekin tarjoaisi yli pyyntihinnan.
Ainahan voi korottaa tarjoustaan, jos tulee kilpailua. Toisinpäin hankalampaa 😄
Tietenkin. Se vaan, että ihme kyllä meidän talonostossa alle pyynnin tarjonneille ei tarjottu korotusmahidta. Ehkä se on nykyisin muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Aina tietää kuka on aloittaja, kun muutamassa tunnissa vängätään kymmeniä sivuja sukuriidoista.
Ethän tiedä.
Ap ei ole vastaillut ketjuun aloituksen jälkeen mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi pyhä jysäys. Jos se nyt oikeasti rikkoi jotain asetusta tai lakia, niin nosta juttu. Jos taas kyse oli ihan vaan kaupoista, niin anna olla. Mikään ei viittaa ensin mainittuun, jollet kerro faktaa alihinnalle ja hyväksikäytölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.Mikä hiton velvollisuus kenelläkään on kertoa testamenttinsa sisällöstä sukulaisille???
Paremmat välit heihin. Onhan se nyt todella inhottavan ihmisen kuva, jos ajattelee, että toiset luulevat saavansa jotain, eikä oikaise asiaa. Koska eihän se toisten oletus mitään ahneutta ole, vaan hehän SAAVAT, jos testamenttia ei ole. Ja jos ollaan hyvissä väleissä, niin en ainakaan itse haluaisi aiheuttaa sisaruksilleni paha mieltä kuoltuani, että he eivät saa perinnöstäni mitään, vaan katsoisin, että he ANSAITSEVAT tietää, että varat menevät taholle X.
Inhottavina pidän ennemmin heitä, jotka edes olettavat toisten perinnöistä mitään. Ja kyllä, ovat ahneita jos olettavat saavansa.
Olettaminen ei ole varmuutta saannista, pässi. On tervettä olettaa, jos kuuluu erintökaaressa mainittuihin henkilöihin. Sairasta on ajatella, ettei saisi mitään. Paitsi jos olet luonteeltasi jotenkin tosi v i t t u m a i n e n, niin silloin onkin fiksua ajatella, ettei varmana saa mitään.
Ei ole todellakaan tervettä miettiä omaistensa kuolemista ja perintöjä.
Tuo jatkuva toisten nimittely ei anna muuten sinusta kovinkaan miellyttävää kuvaa. Jos olet samanlainen oikeassa elämässä, saatat pettyä vielä pahasti testamentinlukutilaisuudessa.En pettynyt vaan sain kaiken mitä pitikin, eli 1,4 miljoonaa euroa.olen aina REHELISTEN perijöiden puolella, koska se on oikein. Siis en perittävää vastaan, tietenkään, vaan epärehellisiä perillisiä vastaan.
Eihän tässä kukaan ole mitään perinyt, vaan asunto on ostettu sopivaksi katsotulla hinnalla. Paljon porua tyhjästä tai hyvä trolli.
Anteeksi nyt vaan, mutta yllä minä ainakin katsoin jo isäni eläessä, että HÄNEN varojaan kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti ja ettei sieltä kukaan vetele mitään välistä!!! Typeryksetantavat vanhempiensa hukata rahansa hyväksikäyttäjille! Se, mikä on perittävän paras on myös perillisen paras! Näin se vaan on. Oli toki helppoa moraalisesti, kun olen ainoa perijä.
Mutta isän kumppani esim. yritti saada isän omaisuuden hallintaansa isäni muistisairauden takia, estin sen ja oikeus määräsi mun asianajajni ehdottaman edunvalvojan isälleni. Vahdin mys sitä edunvalvojaa, minkä pystyin, mulla oli esim. asuntovahdit isän omistamissa taloissa, että jos jotain on tulossa myyntiin, niin olisin ollut kärppänä paikalla vaatimassa syytä myynnille. Että olisiko edunvalvojan laiskuus vai aito tarve.
Onneksi ev hoiti asiansa todella taitavasti ja jutui ikävä kyllä myymään omaisuutta ulkomailta (sinne mulla ei ollut vahtia 😄) mutta se oli sikäli vain hyvä asia, että se myynnin paperisota oli tosi sotkuinen, ammattilaisellekin.
Että kyllä nimenomaan ne, jotka ovat jotain saamassa ovat niitä, joiden kannattaa varoista pitää hyvä huoli! Tämä etu ei ole mitenkään ristiriidassa perittävän edun kanssa.
Ihan eri tilanne, kun olit rintaperillinen ja isälläsi oli todettu muistisairaus. Ap:n tapauksessa ei ole kumpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Voihan sitä pyytää eri summaa sukulaiseltaan.
Muistisairaus my ass.
Voi, mutta on TÄYSIN NORMAALIA muuna sukulaisena pahoittaa siitä mielensä. Vain kusettajista tai epäreiluista ihmiistä kusettaminen tai suosiminen on hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Voihan sitä pyytää eri summaa sukulaiseltaan.
Muistisairaus my ass.Voi, mutta on TÄYSIN NORMAALIA muuna sukulaisena pahoittaa siitä mielensä. Vain kusettajista tai epäreiluista ihmiistä kusettaminen tai suosiminen on hienoa!
Miksi olisi normaalia pahoittaa mielensä, jos lakia ei ole rikottu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa olla hyvä keskustelu tällä palstalla sitten kun minä kuolen. Olen lapseton ja varakas ja testamentannut koko omaisuuteni eri järjestöille. En ole kertonut asiasta sisaruksilleni saati heidän lapsilleen. Tiedän että odottavat kieli pitkällä saavansa perintöni.
Miksi et kerro asiasta rehellisesti muille? Mikä sinussa on niin erityistä, että et voi omia asioitasi toisille paljasta? Tuollainen salailija ei ole ihmekään, että olet jäänyt perheettä. Kaikilla, joilla ei ole lapsia kun ei pää aivan täysillä käy.
Ai niin, mutta jos et kertoisi, et saisi hyödyttyä heistä niin mukavasti eäessäsi.Mikä hiton velvollisuus kenelläkään on kertoa testamenttinsa sisällöstä sukulaisille???
Paremmat välit heihin. Onhan se nyt todella inhottavan ihmisen kuva, jos ajattelee, että toiset luulevat saavansa jotain, eikä oikaise asiaa. Koska eihän se toisten oletus mitään ahneutta ole, vaan hehän SAAVAT, jos testamenttia ei ole. Ja jos ollaan hyvissä väleissä, niin en ainakaan itse haluaisi aiheuttaa sisaruksilleni paha mieltä kuoltuani, että he eivät saa perinnöstäni mitään, vaan katsoisin, että he ANSAITSEVAT tietää, että varat menevät taholle X.
Inhottavina pidän ennemmin heitä, jotka edes olettavat toisten perinnöistä mitään. Ja kyllä, ovat ahneita jos olettavat saavansa.
Olettaminen ei ole varmuutta saannista, pässi. On tervettä olettaa, jos kuuluu erintökaaressa mainittuihin henkilöihin. Sairasta on ajatella, ettei saisi mitään. Paitsi jos olet luonteeltasi jotenkin tosi v i t t u m a i n e n, niin silloin onkin fiksua ajatella, ettei varmana saa mitään.
Ei ole todellakaan tervettä miettiä omaistensa kuolemista ja perintöjä.
Tuo jatkuva toisten nimittely ei anna muuten sinusta kovinkaan miellyttävää kuvaa. Jos olet samanlainen oikeassa elämässä, saatat pettyä vielä pahasti testamentinlukutilaisuudessa.En pettynyt vaan sain kaiken mitä pitikin, eli 1,4 miljoonaa euroa.olen aina REHELISTEN perijöiden puolella, koska se on oikein. Siis en perittävää vastaan, tietenkään, vaan epärehellisiä perillisiä vastaan.
Eihän tässä kukaan ole mitään perinyt, vaan asunto on ostettu sopivaksi katsotulla hinnalla. Paljon porua tyhjästä tai hyvä trolli.
Anteeksi nyt vaan, mutta yllä minä ainakin katsoin jo isäni eläessä, että HÄNEN varojaan kohdellaan oikeudenmukaisesti ja reilusti ja ettei sieltä kukaan vetele mitään välistä!!! Typeryksetantavat vanhempiensa hukata rahansa hyväksikäyttäjille! Se, mikä on perittävän paras on myös perillisen paras! Näin se vaan on. Oli toki helppoa moraalisesti, kun olen ainoa perijä.
Mutta isän kumppani esim. yritti saada isän omaisuuden hallintaansa isäni muistisairauden takia, estin sen ja oikeus määräsi mun asianajajni ehdottaman edunvalvojan isälleni. Vahdin mys sitä edunvalvojaa, minkä pystyin, mulla oli esim. asuntovahdit isän omistamissa taloissa, että jos jotain on tulossa myyntiin, niin olisin ollut kärppänä paikalla vaatimassa syytä myynnille. Että olisiko edunvalvojan laiskuus vai aito tarve.
Onneksi ev hoiti asiansa todella taitavasti ja jutui ikävä kyllä myymään omaisuutta ulkomailta (sinne mulla ei ollut vahtia 😄) mutta se oli sikäli vain hyvä asia, että se myynnin paperisota oli tosi sotkuinen, ammattilaisellekin.
Että kyllä nimenomaan ne, jotka ovat jotain saamassa ovat niitä, joiden kannattaa varoista pitää hyvä huoli! Tämä etu ei ole mitenkään ristiriidassa perittävän edun kanssa.
Vahditko myös tätisi varoja?
Ja kuka vahtii sinun rahankäyttöäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella! Ap saakin nyt muutaman tuhatta euroa vähemmän kuin oli toiveikkaasti ajatellut saavansa odottaessaan kieli pitkällä tätinsä kuolemaa.
Voi hyvin olla 20-30 000:in pienemmän.
Voi hyvin olla ettei saa mitään 😄
Tietenkin voi olla, mutta jos sisaruksia oli 3-4 eikä testamenttia ole, summa on kohtalainen. Jos siis asunnosta olisi senkin voinut saada, jos joku tädin parasta ajatteleva taho olisi sen myynyt tai myynnissä auttanut.
Jospa täti ei tarvitse rahaa yllin kyllin. Ilmeisen äveriäs kun on.
Täti halusi saada asunnon myytyä, ja varmastikin halusi myös myydä sukulaiselle. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.Ei ehkä tarvitse, mutta ehkäpä ap tarvitsee. Täti hyötyi asunnon huonosta myyntihinnasta mitä? On ihan oikein ihmetellä, ettei asiassa toimittu oikeudenmukaisemmin. Esim. edunvalvonta ei saisi myydä tuolle serkulle, eikä varsinkaan alihintaan.
Mutta kun ne ei ole ap:n rahoja, vaan tädin! 😄
Alihinnasta on vain ap:n arvio, ja alihintaan saa sitäpaitsi myydä ihan laillisesti.No olikose asunto sen serkun? Ei ollut. Miksi ei maksanut asunnosta enempää?
Ei tarvinnut. Onko sulla tapana maksaa enemmän kuin myyjä pyytää?
Enemmän? Tässähän asunnosta PYYDETTIIN 70 000 enemmän, kuin tää serkku maksoi. Mulla ei ole tapana kusettaa muistisairaita ihmisiä.
Voihan sitä pyytää eri summaa sukulaiseltaan.
Muistisairaus my ass.Voi, mutta on TÄYSIN NORMAALIA muuna sukulaisena pahoittaa siitä mielensä. Vain kusettajista tai epäreiluista ihmiistä kusettaminen tai suosiminen on hienoa!
Kusettamisestahan ei ole mitään näyttöä. Ja täti saa kyllä suosia ihan ketä haluaa.
Alue: Aihe vapaa
Oltiinpa tyhmiä, kun tarjosimme 15% alle pyyntihinnan ja saimme talon sillä 😁