Luojan kiitos en asu omakotitalossa

Vierailija kirjoitti:

Rivarissa oli ihan hirveetä asua, naapurien mukulat melusi heti ulko-oven takana ja naapurit kyyläs ja kyttäs sen minkä ehtivät. Nyt on ihanaa, kun pihassa saa olla rauhassa ja vaikka ajaa sitä nurmikkoa. Se on mukavaa puuhaa.

Eikö naapurit käyneet töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se mukavaa puuhailla jotain eikä vaan lojua netfliksin äärellä turpeana päivästä toiseen, enkä todellakaan tiedä tyhmempää touhua kuin auringonotto. Ihosyöpäriski on liian suuri enkä onneksi edes tykkää maata auringonpaahteessa, varjoon mieluusti hakeudun.

Se, että sinä et keksi mitään tekemistä, on surullista.

Asun itse kerrostalossa. Jos olisi piha, niin se olisi riesa. Kauniina aurinkoisina päivinä lähden pyöräilemään, rannalle, retkelle, uimaan, melomaan, kaupungille, kirpparille, kirjastoon, kahvilaan, ystävien luokse. Olen poissa kotoa tuntikausia. Tämä ei onnistuisi mitenkään, jos olisi pakollisia pihatöitä, jotka veisivät paljon aikaa. Ettekö te omakotitaloasukkaat liiku kotoa koskaan mihinkään?

Mieluiten en liiku kotoa mihinkään. Kodista voi tehdä niin kivan ettei sieltä halua poistua. Kerrostaloasunnossa asuessani oli enemmän tuota "koti on vain nukkumista varten". Ei siellä voinut oikein mitään tehdä. Nyt on isot tilat missä harrastaa.

Mikä ongelma?

Meillä on puutarhuri tuohon hommaan. Minäkin otan aurinkoa ja ihailen ruskettunutta nurmikonleikkaajaa, vieläpä ikiomalla uima-altaalla, kaukana naapureista.

Kuolisin jossain hikisessä rivarissa. 😂

Köyhien ulina on kauneinta musiikkia

Vierailija kirjoitti:

En uskaltaisi ikinä asua omakoti- tai rivitalossa. Koska vaan voi joku hullu tunkeutua sisälle ja tehdä mitä tahansa.. näitä on ollut.

Mieluummin täällä kaupungissa kerrostalon yläkerroksissa rauhassa.

Juu onneksi kerrostaloasuntoihin ei ikinä murtauduta.

Asun pienkerrostalossa, mutta meillä on myös aivan ihana aidattu piha, jota ei tarvitse itse hoitaa. Ja olen ainoa, joka tuota pihaa ylipäätänsä käyttää. 

Aina nämä keskustelut menee hirveäksi jankkaamiseksi :D köyhät asuu rivarissa ja kerrostalossa yms... monen rivari voi olla paljon arvokkaampi, kun toisen omakotitalo. Ei kaikki ole mitään lääviä.

Sit kun mä muutan omakotitaloon, niin teetän ikävät hommat ostopalveluna huoltoyhtiöllä. Ei tartte kolailla lunta, eikä leikata nurmikkoa ite, istuttelen vaan kukkasia ja luen kirjaa riippumatossa taivasalla. 😍

Vierailija kirjoitti:

Niin onhan molemmissa asumismuodoissa hyvät puolensa. Itse asun rivarissa, mutta jos olisi varaa, niin valitsisin omakotitalon. Kaipaisin enemmän omaa rauhaa ja olisin valmis leikkaamaan nurmikkoa yms sen takia. Toisaalta taas pidän siitä, kun voi vaan ilmoittaa huoltoon, jos joku hajoaa ja huoltomiehet käy maksutta hoitamassa homman.

No ensinnäkään mikään taho ei hoida maksutta yhtään mitään. Mistä ihmeestä tuommoinen väite kumpuaa?

Jos omistat osakkeen maksat kaiken, toistan kaiken, vastikkeessasi. Jos olet vuokralla vuokranantajasi maksaa vastikkeessaan ja taatusti nostaa vuokraa, jos voittoa ei ”korjaukulujen” jälkeen jää.

Minua ei saa kerrostaloon kuin kilon palasina, se asumismuoto on täysin poissuljettu. Hyi!

Nykyään omistan rivarikolmion, päätyasunto pienessä taloyhtiössä, jonka rakennutimme itse, tiedämme laadun. Olen eläkkeellä, halusin vanhuudenpäiviksi helpommat olot, pihaa on riittävästi, mutta lumitöistä, isoista korjauksista jne. huolehtii yhtiön palkkaama isännöijä. Maksan mielelläni palvelusta.

Vierailija kirjoitti:

Aina nämä keskustelut menee hirveäksi jankkaamiseksi :D köyhät asuu rivarissa ja kerrostalossa yms... monen rivari voi olla paljon arvokkaampi, kun toisen omakotitalo. Ei kaikki ole mitään lääviä.

Minäolen asunut molemmissa, omakotitaloni möin kun lapset lähti maailmalle, päätin jo silloin, että varustaudun ikääntymiseen ja eläkepäiviin ja ostin kolmion uudehkon rivarin päädystä. Olen erittäin tyytyväinen, olen nyt eläkeläinen. Vaikka kunnossa olenkin en enää jaksaisi leikata suuren omakotitalotontin nurmikkoa, taloni tontti oli sellainen, ettei päältäajettavaa tai robottia olisi voinut järkevästi käyttää. Eikä 150 neliön taloa kannata yhtä ihmistä varten lämmittää ja siivota, nämä 83 neliötä riittävät hyvin yksinäiselle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi näihin keskusteluihin aina tulee omakotitaloasujia jankkaamaan oman asumismuotonsa erinomaisuudesta? Miksi teidän on vaikea ymmärtää, että teidän unelmanne ei ole kaikkien unelma?

Jos joku hehkuttaa purjehtimista, niin en mitätöi hänen kokemustaan. En myöskään yritä vakuuttaa hänelle, että hänen pitäisi haluta ennemmin pelata golfia päivät pitkät.

Et mitätöi purjehtijan kokemusta, mutta auta armias jos joku hehkuttaa omakotitaloasumista? Miksi se menee sulle ihon alle, jos okt-asukas on onnellinen?

T. Rivariasuja

Ajattele miten onnekas olet, että olet voinut valita asumismuotosi :)

Surullista kaiken kaikkiaan, että kun ihmisellä on tilkku omaa maata, hän käyttää hirveästi energiaa sen kasvun estämiseen. Ruohonleikkurit laulaa, vaikkka nurmi ei ole kunnolla ehtinyt kasvaa. Samalla leikkaavat ihmiset ne kukan alut, joista mehiläiset ja kimalaiset saisivat ravintoa. Olette ehkä kuulleet mesipistiäiskadosta ja hyönteiskadosta yleensäkin. Mesipistiäisten katoaminen tulee köyhdyttämään ruokavaliotamme dramaattisesti, ja hyönteiskato hiljentää metsät ja pihapiirit kun linnut eivät pysty lisääntymään.

Jättäkää edes yksi kolkka tontistanne luonnontilaan, jos haluatte ajatella yhtään Luontoäitiä!

Okt paras siitä syystä että on sauna jossa voi kylpeä koska huvittaa. Lämpimästä säästä voi myös nauttia terassilla eikä tarvii varsinaisesti lähteä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Robottileikkuri hoitaa ruohonleikkuun. Itsehän en mihinkään kämyiseen rivariin tai neukkukuutioon muuttaisi ikinä. Onneksi ei tarvitsekkaan. 

Minä en vanhana jaksa siivota 180 m2 eikä minun kannata maksaa siivoojalle turhien neliöiden siivoamisesta. Siispä möin taloni isoine tontteineen ja nautin nyt ihanasta rivarikodistani, päätyhuoneisto, naapurin pihalle ei näy, järvinäköala, näköalan eteen ei tule taloja, koska tonttimme ulottuu rantaan asti.

Taloni olisi jo vaatinut monenlaista uudistamista, niihin olisi uponnut kymmeniätuhansia euroja (katon uusiminen, seinien maalaus, sisäremontti), kun lapset asuivat kotona, taloni oli ainoa oikea paikka asua, nyt yksin eläkkeellä tämä rivarikoti on on parasta mitä tiedän.

Vierailija kirjoitti:

Surullista kaiken kaikkiaan, että kun ihmisellä on tilkku omaa maata, hän käyttää hirveästi energiaa sen kasvun estämiseen. Ruohonleikkurit laulaa, vaikkka nurmi ei ole kunnolla ehtinyt kasvaa. Samalla leikkaavat ihmiset ne kukan alut, joista mehiläiset ja kimalaiset saisivat ravintoa. Olette ehkä kuulleet mesipistiäiskadosta ja hyönteiskadosta yleensäkin. Mesipistiäisten katoaminen tulee köyhdyttämään ruokavaliotamme dramaattisesti, ja hyönteiskato hiljentää metsät ja pihapiirit kun linnut eivät pysty lisääntymään.

Jättäkää edes yksi kolkka tontistanne luonnontilaan, jos haluatte ajatella yhtään Luontoäitiä!

Naapuri hoitaa tuon asian meidänkin puolesta. Pitää pihansa täysin luonnontilassa ja itse asiassa se näyttää hyvältä kesäisin. Syksyllä tekee sitten niittohommia.  Meillä on koiria, joten leikataan nurmi kuitenkin. 

Meillä on kyllä aika iso piha, mutta minusta on kiva ajaa nurmikkoa. Eihän sitä tarvitse tehdä kesällä, kuin kerran viikossa. Luurit korvaan ja äänikirja päälle ja sitten tallustelemaan edes takaisin leikkurin kanssa

Vierailija kirjoitti:

Me asutaan omakotitalossa, ollaan kyllä asuttu nuorempana niin kerros-, luhti-, kuin rivitalossakin. En enää kyllä haluaisi joutua niihin laatikoihin ihmisten laatikoiden keskelle, ei tuo nurmikon leikkaaminen nyt niin kovin hankalaa ole, istuu vain 2-3h ja kieputtaa välillä rattia. Eikä pakko ole istutella kaikkea kierrettäviä puita, pensaita ja kukkia niin aika vähällä pääsee trimmeri kanssa otettavaa, jonkun terassin tms kävelee sen kanssa ympäri, olipa vaikeeta. Ja kun osan pihaa jättää metsämaaksi niin on kiva suoja vyöhyke naapuriin.

Nyt saa otettua vaikka alasti aurinkoa ja kunneltua omaa musiikkia (eikä naapurin...)

No tietysti linnut konsertoi vieressä.

Kyllä aika korvessa saa asua, jos omakotitalon pihalle ei kuulu naapurin ulkona soittama musiikki, eikä mistään suunnasta ole mitään näköyhteyttä pihaan. Korvessa asuminen on toki asumiseen liittyvä valinta sekin.

Ne on näitä mielikuvituksettomia kotiäitimammoja, jotka elää puutarhuroinnille ja mullassa möyrinnälle. Onko mitään tylsempää kuin istutella niitä hemmetin taimia joka nurkalle ja niitä sitten selkä kyttyrällä kitkeä ja klähmiä? 

Olin yhden kesän ison omakotitalon talonvahtina ja ei ikinä enää. Olin kuolla tylsyyteen ja naapureiden kakaroiden ujellukseen - kahluuallas oli joka naapurissa. Siihen vielä oksasaksien ja ruohonleikkureiden säksätys ja koirien haukunta. Pitäkää tunkkinne, minä en kerrostalosta omakotitaloon liikahda!

Oishan se mukava kun voi selää oman aikataulun mukaan, katsoa leffoja 7.2 systeemillä öisin,pestä pyykkiä yms.