Lue keskustelun säännöt.
En saa yhteyttä ulkomailla opiskelevaan lapseeni :(
22.05.2021 |
On 19-vuotias ja olemme soitelleet noin kerran viikossa. Nyt puhelut ohajautuvat vastaajaan. Whatsapp-viesteissä näkyy vain yksi väkänen viime tiistaista lukien eli ei ole lukenut eikä edes vastaanottanut viestejä. Laitoin aamulla sähköpostia mutta ei mitään :( Alkaa olla vähän paniikinpoikasta..
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Toimitettu-väkänen on juuri se toinen väkänen, ja vain yksi väkänen näkyy.
Näin on, tässä yhteydessä ikävä kyllä 😔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisin todella huolissani. Meidän perheessä ei aikuisia ihmisiä kytätä eikä rajoiteta, mutta jos ei useaan päivään anneta mitään elonmerkkiä vaikka toinen kyselee niin kyllähän siinä alkaa hälytyskellot soida.
Ei kytätä eikä rajoiteta, mutta kytätään kuitenkin. Minusta tuo kuulostaa ahdistavalta. Ei kenenkään aikuisen tarvitse olla ihan joka viikko sukulaisten käytettävissä, kun on se omakin elämä, rauha ja vapaus valita. Omat nuoret asuvat kaikki ulkomailla eikä mieleenkään tulisi kytätä heitä joka viikko. Soittavat sitten, kun siltä tuntuu ja sitten jutellaan kuulumiset. Joskus ihan kuukaudenkin jutut.
mun täytyy tietää että kaikki hyvin muuten joudun meneen pyytään rauhoittavia. Onneksi poika ilmoittelee itsekin olemassaolostaan.
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä viranomaisiin! Heti. Parempi turha yhteydenotto kuin viivästynyt apu.
Monia nuoria opiskelijoita ym joutuu ihmiskaupan uhreiksi.
Poikia? Ruotsissa?
Koittakaa nyt tajuta, että jätkä on Ruotsissa. Miettikää siis reaktiot sen mukaan, kun se olisi Jyväskylässä tai Tampereella.
Jos ap on oikeasti huolissaan, menisi katsomaan.
Tuonne pääsee omin neuvoin alta 12 tunnin mistä tahansa Suomesta. Itse olisin lähtenyt viimeistään perjantaina töiden jälkeen. Lähde nyt. Aamulla olet jo perillä, vaikka ajaisit koko matkan Tornion kautta ja lähdet Hangosta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos miljoonasti kaikille hyvistä vinkeistä! Puhelin, tekstarit, sähköposti, facebook siis kaikki kokeiltu. Yritän maanantaina heti aamulla vuokranantajalle soittaa. Jos ei löydy apua niin sitten suurlähetystöön/poliisiin täytyy ottaa yhteys. Eniten ihmetyttää että viestit eivät ole menneet perille whatsapissa eikä vastaa sähköpostiin. Voiko kaikki hajota samaan aikaan? Ei ole sen kaumpana kuin Keski-Ruotsissa, mutta huoli silti vaan nousee. Kiitos paljon avusta kaikille! ❤️
puhelin jos menee rikki niin onhan sähköposti. Ahaa , ei oo vastannut sähköpostiin. Itse en ulkomailla katso sähköposteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä viranomaisiin! Heti. Parempi turha yhteydenotto kuin viivästynyt apu.
Monia nuoria opiskelijoita ym joutuu ihmiskaupan uhreiksi.
Poikia? Ruotsissa?
Koittakaa nyt tajuta, että jätkä on Ruotsissa. Miettikää siis reaktiot sen mukaan, kun se olisi Jyväskylässä tai Tampereella.
Jos ap on oikeasti huolissaan, menisi katsomaan.
Miksi, kun viranomaiset on keksitty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos miljoonasti kaikille hyvistä vinkeistä! Puhelin, tekstarit, sähköposti, facebook siis kaikki kokeiltu. Yritän maanantaina heti aamulla vuokranantajalle soittaa. Jos ei löydy apua niin sitten suurlähetystöön/poliisiin täytyy ottaa yhteys. Eniten ihmetyttää että viestit eivät ole menneet perille whatsapissa eikä vastaa sähköpostiin. Voiko kaikki hajota samaan aikaan? Ei ole sen kaumpana kuin Keski-Ruotsissa, mutta huoli silti vaan nousee. Kiitos paljon avusta kaikille! ❤️
puhelin jos menee rikki niin onhan sähköposti. Ahaa , ei oo vastannut sähköpostiin. Itse en ulkomailla katso sähköposteja.
Siis jos lähtisit ulkomaille opiskelemaan, niin et (moneen) vuoteen katsoisi sähköposteja? Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuonne pääsee omin neuvoin alta 12 tunnin mistä tahansa Suomesta. Itse olisin lähtenyt viimeistään perjantaina töiden jälkeen. Lähde nyt. Aamulla olet jo perillä, vaikka ajaisit koko matkan Tornion kautta ja lähdet Hangosta.
Ihan ohjeistus on, että ei itse lähdetä minnekään vaan ollaan yhteydessä viranomaisiin. Erityisesti nyt korona-aikaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisin todella huolissani. Meidän perheessä ei aikuisia ihmisiä kytätä eikä rajoiteta, mutta jos ei useaan päivään anneta mitään elonmerkkiä vaikka toinen kyselee niin kyllähän siinä alkaa hälytyskellot soida.
Ei kytätä eikä rajoiteta, mutta kytätään kuitenkin. Minusta tuo kuulostaa ahdistavalta. Ei kenenkään aikuisen tarvitse olla ihan joka viikko sukulaisten käytettävissä, kun on se omakin elämä, rauha ja vapaus valita. Omat nuoret asuvat kaikki ulkomailla eikä mieleenkään tulisi kytätä heitä joka viikko. Soittavat sitten, kun siltä tuntuu ja sitten jutellaan kuulumiset. Joskus ihan kuukaudenkin jutut.
Kaikissa perheissä ei kuulumisten kysely ja yhteydenpito tarkoita kyttäämistä tai rajoittamista vaan normaalia ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kyllähän minäkin jo vuosia omaa elämääni elänyt ihminen soittelen/viestittelen vanhempieni kanssa säännöllisesti. Myös aikuisten lasteni kanssa vaihdan kuulumisia lähes viikottain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minusta voisi jo ottaa yhteyttä poliisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvaa millaista oli kun lapsi opiskeli arabimaassa lankapuhelin aikaan. Asuntolassa oli yksi puhelin ja siihen vastasi kuka viitsi. Paikallisista oli hauskaa sanoa etta ei tuon nimista taalla ole ollenkaan.
Miten arabimaa liittyy asiaan?
Duh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä odottelin viikkoja yhteydenottoja, kun tyttö liftasi yksin Afrikan poikki. Kahteen kertaan. Reissut veivät vuosia. Olin niin huolissani, että jouduin menemään terapiaan käsittelemään huolta. Tytär sen sijaan sai mainetta matkabloggarina, kuvasi gorilloja ja eli unelmaansa.
Jos ei Ruotsia pidemmällä, niin lähtisin tsekkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä odottelin viikkoja yhteydenottoja, kun tyttö liftasi yksin Afrikan poikki. Kahteen kertaan. Reissut veivät vuosia. Olin niin huolissani, että jouduin menemään terapiaan käsittelemään huolta. Tytär sen sijaan sai mainetta matkabloggarina, kuvasi gorilloja ja eli unelmaansa.
Huh aika rohkee pimu kyllä sulla. Itse en kyllä uskoltais päästäs ikinä moiseen reissuun tytärtäni:D Milloin tämä tapahtui siis tyttäresi viimesin reissu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-Ruotsiin ei ole pitkä matka. Minä olisin viimeistään eilen jo ollut paikan päällä, jos kerran viestit eivät mene edes perille.
Ensin tietysti olisin tarkistanut FB:n, instan jne., koska viimeksi ollut siellä.Eipä sinne ruotsiin nyt kuule niin vain mennä.
No kuule kyllä sinne vaan mennään, jos tarve on. Antigeenitestin tulos kestää parikymmentä minuuttia ja negatiivisella testillä voi matkustaa Ruotsiin. Mikä on ongelma?
Itse olen pikapuoliin tulossa Ruotsin läpi Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuonne pääsee omin neuvoin alta 12 tunnin mistä tahansa Suomesta. Itse olisin lähtenyt viimeistään perjantaina töiden jälkeen. Lähde nyt. Aamulla olet jo perillä, vaikka ajaisit koko matkan Tornion kautta ja lähdet Hangosta.
Ihan ohjeistus on, että ei itse lähdetä minnekään vaan ollaan yhteydessä viranomaisiin. Erityisesti nyt korona-aikaan
Siinä ei yksi korona paina mitään, jos oman lapsen turvallisuus on kyseessä. Vain jos raja olisi täysin suljettu, olisi se ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Mä odottelin viikkoja yhteydenottoja, kun tyttö liftasi yksin Afrikan poikki. Kahteen kertaan. Reissut veivät vuosia. Olin niin huolissani, että jouduin menemään terapiaan käsittelemään huolta. Tytär sen sijaan sai mainetta matkabloggarina, kuvasi gorilloja ja eli unelmaansa.
Minäkin aikoinani. Oli sovittu, että laitan kortin kerran kuussa. Eli niitä piti laittaa useammin, koska ei tiennyt meneekö perille vai ei. En tiedä kuinka huolestuneita vanhemmat oli. En kyllä hirveästi liftannut, mutta kaiken maailman bussinrottosilla.
Vierailija kirjoitti:
muu
Vierailija kirjoitti:
Mä odottelin viikkoja yhteydenottoja, kun tyttö liftasi yksin Afrikan poikki. Kahteen kertaan. Reissut veivät vuosia. Olin niin huolissani, että jouduin menemään terapiaan käsittelemään huolta. Tytär sen sijaan sai mainetta matkabloggarina, kuvasi gorilloja ja eli unelmaansa.
Minäkin aikoinani. Oli sovittu, että laitan kortin kerran kuussa. Eli niitä piti laittaa useammin, koska ei tiennyt meneekö perille vai ei. En tiedä kuinka huolestuneita vanhemmat oli. En kyllä hirveästi liftannut, mutta kaiken maailman bussinrottosilla.
Jatkan vielä. Nykyaikana on eri, kun näkee ettei lapsi ole ollut paikalla puhelimessa tai sähköpostissa. Todella nopeasti nuori haluaa someen, vaikka puhelin särkyisi. On niin monta erilaista keinoa.
On siis huolestuttavaa jos ei saa yhteyttä usein.
Ap olisi saanut molemmista tiedon välittömästi. Penikkansa on Ruotsissa, ei Ulaanbaatarissa. Jossa sielläkin on kyllä puhelinlinjat ja netti.