Lue keskustelun säännöt.
Paras ystävä suuttui tyttäreni nimestä, olenko tehnyt väärin?
21.05.2021 |
Kerroin tänään parhaalle ystävälleni/tyttäreni tulevalle sylikummille tytölle annettavan nimen, ja ystävä suuttui todella paljon. Kyseessä on nimi, josta pidämme molemmat todella paljon, ja jota olemme molemmat pitäneet ns. "jos sitten joskus saan lapsen"-nimilistalla, joskin ystäväni on ollut äänekkäämpi omalla listallaan olevista nimistä.
Mä satuin saamaan tyttären ensin, ystävä ei ole raskaana eikä hänellä lasten hankinta ei ole vielä mitenkään ajankohtaisena, hän on viime vuosina pohdiskellut paljon ääneen myös sitä, ettei välttämättä tule lapsia koskaan saamaan (ei ole parisuhteessa ja omien sanojensa mukaan "biologinen kello tikittää"). Hänen mielestään olen kuitenkin varastanut hänen valitsemansa nimen.
Tilanne tuntuu tosi ikävältä, en haluaisi väliemme menevän tällaisen takia. Samalla kuitenkin ärsyttää, koska olen itsekin miettinyt nimeä pitkään, valitsimme tämän tytölle kuukausia sitten ja siihen on jo totuttu ja se tuntuu ns. "omalta" ja oikealta. Selvennyksenä siis, että kyseessä on meidän molempien rakastamasta kirjasarjasta erään sivuhahmon nimi, ei kai mikään yleisin Suomessa, mutta ei erityisen harvinainenkaan (2020 alusta syntynyt 135 tämännimistä tyttöä).
Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa? Mitä teitte? Pitäisikö mun mielestänne valita tytölle joku toinen nimi?
Kommentit (387)
Vierailija kirjoitti:
Nimilistat ja varatut nimet :D Oletteko te jotain teinejä?
Ei tietenkään olla!
Sen lisäx me warataan werhojen wäri (mun on waaleanpunainen), keittiön pöytä (mä ehdin eka sanoo et walkone). Ja sit kans automerkki. Mä sanoin ekax et mull tulee sit beemu eli woitin senki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että tiesit tilanteen ja osaat nyt analysoida miksi ystäväsi on loukkaantunut, mutta ei tullut muka mieleen keskustella reilusti ystäväsi kanssa asiasta? Jos sama tilanne itsellä olisin jutellut ystäväni kanssa, että sopiiko minun käyttää tämä nimi, jonka molemmat olemme yhdessä valinneet mahdollisen tulevan lapsemme nimeksi.
Meillä on ystäväpiirissä ihminen, joka tekee samoin. Meni ensimmäisenä naimisiin ja päätti käyttää häämarssin, jonka yksi ystävistämme oli sanonut lempparikseen jo 10 vuotta sitten, harvinainen kappale. Tämä ystävä ei ollut ikinä ennen kuullut tästä ja kuukausi ennen vaihtoi omansa tähän kun tämä toinen ystävä oli puhunut asiasta ohi mennen omia häitään ajatellen. Tämä ystäväni ihmetteli, miksi asiasta ei voinut reilusti sanoa, vaan se ”varastaminen” tuli ilmi tilaisuudessa.
Ongelma ei siis varmaan ole se, että käytit nimen ensin, vaan se, miten tilanteen hoidit, kun tiesit, että olitte yhdessä miettineet asiaa. Kannattaa aina lähestyä asioita ystävällisesti ja armollisesti, eikä olla noin inhottava.
Mitäs sitten teet, jos ystäväsi tuumaa, että ei, et saa antaa lapsellesi sitä hänen suosikkinimeään? Reilusti otettu asiaan keskusteluun, mutta onko riita ja ongelma sittenkään vältetty?
Entä tuo häämarssi, olisiko asia sujunut kovinkaan paljon paremmin, jos tuttunne olisi kysynyt lupaa, että voiko käyttää samaa biisiä? Ja nyt kun kirjoitin tuon, eikö nyt ole ihan naurettavaa, että pitäisi kysellä johonkin häämarssi-biisin käyttöön erikseen lupia kavereilta. Kamoon!
Niinpä. Ja se sama kaveri varmaan "käytti" myös valkoisen hääpuvun, 6.5cm korkeat korot, hääkakun ja lisäksi ne kaikki häissä soitetut biisit. Mitään noista ei enää voi kukaan ottaa omiin häihinsä, kun kaveri ehti jo "käyttää" ne.
Ei voi enää muuta kuin mennä naimisiin myrkynvihreässä mekossa ja soittaa pelkkää Klamydiaa häissä, muut on jo "käytetty".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että tiesit tilanteen ja osaat nyt analysoida miksi ystäväsi on loukkaantunut, mutta ei tullut muka mieleen keskustella reilusti ystäväsi kanssa asiasta? Jos sama tilanne itsellä olisin jutellut ystäväni kanssa, että sopiiko minun käyttää tämä nimi, jonka molemmat olemme yhdessä valinneet mahdollisen tulevan lapsemme nimeksi.
Meillä on ystäväpiirissä ihminen, joka tekee samoin. Meni ensimmäisenä naimisiin ja päätti käyttää häämarssin, jonka yksi ystävistämme oli sanonut lempparikseen jo 10 vuotta sitten, harvinainen kappale. Tämä ystävä ei ollut ikinä ennen kuullut tästä ja kuukausi ennen vaihtoi omansa tähän kun tämä toinen ystävä oli puhunut asiasta ohi mennen omia häitään ajatellen. Tämä ystäväni ihmetteli, miksi asiasta ei voinut reilusti sanoa, vaan se ”varastaminen” tuli ilmi tilaisuudessa.
Ongelma ei siis varmaan ole se, että käytit nimen ensin, vaan se, miten tilanteen hoidit, kun tiesit, että olitte yhdessä miettineet asiaa. Kannattaa aina lähestyä asioita ystävällisesti ja armollisesti, eikä olla noin inhottava.
Tulkitsin, että nimi oli molempien listalla. (Teinilistat...)
Tällaisia listoja kannattaa laatia vain lapsen toisen vanhemman kanssa, ei muiden. Mitä on lapsena aateltu ja meinailtu, ei oikein päde 10 . 20 vuoden kuluttua.
Julkisia vuosilistauksia kandee silmäillä siinä mielessä, että voi halutessaan etsiä nimet listojen ulkopuolelta. Ei sitten ole samalla luokalla kuutta Vihtoria ja viittä Klaaraa, jos sillä on merkitystä.
Älä nyt. Tottakai ne teinilistat pitää muistaa ja niitä pitää kunnioittaa vielä 15-20 vuoden kuluttua. Kun silloin se toinen on ihan selkeesti ekaksi "varannut" jotkut nimet.
Ei hitto en pysty kirjoittamaan loppuun kun tämä on niin saakelin naurettava ajatus.. ja jotkut on ihan tosissaan noiden "varausten" kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa välit pitää kunnossa, niin on ainakin otettava toisen kanta asiaan huomioon. Samoin kun edellä, niin mun sympatiat on kyllä sen lapsettoman puolella. Varmasti kokee että unelma valuu viemäriin. Siis näissä asioissa muutenkaan kun ei ole oikeata ja väärää. Kyllä pitäisi ainakin kuunnella ja yrittää ymmärtää. Aina ystävyyssuhteissa semmonen jyrääminen, että asia nyt on näin eikä sun tunteet vaikuta siihen mitenkään on todella itsekästä.
Jos tuota ajattelua vie tarpeeksi pitkälle, niin oikeastaan se tyttären hankkiminenkin ja varsinkin siitä puhuminen on tosi itsekästä, kun sille lapsettomalle kaverille voi tulla paha mieli.
Pitää muistaa, että vain se kaveri, joka on ensin sanonut haluavansa lapsia, voi hankkia niitä.
Hän on ihan selvästi silloin varannut itselleen lasten hankkimisen, eikä sitä saa varastaa tai kopioida.
Ihmetyttää Luna-nimen suosio, koska itselle tulee siitä suoraan mieleen lunatic ja looney. Suomenkielisille lapsille ei niitä mielleyhtymiä tule, jos vanhemmat eivät sellaisia syötä heille, kiusaamistilanteita ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että tiesit tilanteen ja osaat nyt analysoida miksi ystäväsi on loukkaantunut, mutta ei tullut muka mieleen keskustella reilusti ystäväsi kanssa asiasta? Jos sama tilanne itsellä olisin jutellut ystäväni kanssa, että sopiiko minun käyttää tämä nimi, jonka molemmat olemme yhdessä valinneet mahdollisen tulevan lapsemme nimeksi.
Meillä on ystäväpiirissä ihminen, joka tekee samoin. Meni ensimmäisenä naimisiin ja päätti käyttää häämarssin, jonka yksi ystävistämme oli sanonut lempparikseen jo 10 vuotta sitten, harvinainen kappale. Tämä ystävä ei ollut ikinä ennen kuullut tästä ja kuukausi ennen vaihtoi omansa tähän kun tämä toinen ystävä oli puhunut asiasta ohi mennen omia häitään ajatellen. Tämä ystäväni ihmetteli, miksi asiasta ei voinut reilusti sanoa, vaan se ”varastaminen” tuli ilmi tilaisuudessa.
Ongelma ei siis varmaan ole se, että käytit nimen ensin, vaan se, miten tilanteen hoidit, kun tiesit, että olitte yhdessä miettineet asiaa. Kannattaa aina lähestyä asioita ystävällisesti ja armollisesti, eikä olla noin inhottava.
Inhottava? Jos minä olisin puhunut jonkun kaverin kanssa 15 vuotta sitten, että Lunahan olisi kiva nimi, en kyllä odottaisi että pitää kaverilta lupaa kysyä, saako antaa sen nimen, kun kaverilla ei ole lapsia lähiaikoina tulossa.
Ja tuo häämarssijuttu. Suurin osa vieraista ei varmaan ollut molemmissa häissä, eikä kukaan omista mitään kappaletta, vaikka olisi harvinainen.
Sulla taitaa olla sama harha kuin ap:n kaverilla, että ihminen "omistaa" nimen, jos on sen ekaksi maininnut. Ainakin tämän ketjun perusteella suurin osa on kanssasi eri mieltä.
-ei ap
Mistä revit tuon, että ap:n ja kaverin nimikeskustelut on käyty 15 vuotta sitten? Entä jos se olisi käyty 2 viikkoa sitten, olisiko asia eri?
Toi tulee aika selväksi jos on jonkinlainen lukutaito. Ap kertoi, että keskustelut käyty teininä, ja että hän on nyt noin kolmekymppinen.
Mistä itse revit, että se olisi 2 viikkoa sitten?
Vierailija kirjoitti:
Provo ap ketjua lukee, mutta ei vastaa mm.,
-milloin keskusteluja on viimeksi käyty,
-onko kaverilla kuinka monta tytön nimeä listalla ja onko Luna niistä tärkein,
-mitä ap alunperin sanoi kun kaveri tämän nimen keskustelussa varasi,
-onko ap siis asennoitunut niin että kaveri jää lapsettomaksi
Just näin!! Ja nyt vasta joku sanoi!
PROOOOVOOOOOO, PORLOTTOROOOOO!!
PÖRLÖTTIRIII, PORVOOOO!
0 / 52 500!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jos olisit oikein hyvällä sydämellä ajatellut ystävääsi, niin olisit jättänyt tuon mysteerinimen hänelle. Sinullahan on jo konkreettinen lapsi, eli aika paljon enemmän kuin hänellä. Jos hän ei koskaan tulisi saamaan lasta, olisitte silti aina voineet leikillisesti viitata hänen "tulevaisuuden lapseensa" tuolla nimellä.
Eli säälistä annetaan lapsettoman ystäväparan pantata nimi itselleen? No näkökulma tämäkin. Entäs vaatimus lapsettoman ystävän hyvästä sydämestä? Ei tarvitse, kun häntä pitää sääliä, vai?
Suomalaisia ei syyttä moitita epäempaattisiksi... Mieti nyt vaikka amerikkalaisen "etuoikeutettu" -käsitteen avulla. Silloin kun sinulla on toisiin nähden selkeästi enemmän, niin tasoitat tilannetta antamalla muille.
= Epäitsekkyyttä.
Ystävyyssuhteessa tuon pitäisi olla itsestään selvää.
Nyt täytyy sanoa, että vaikka luin tämän parikin kertaa, en ymmärtänyt mitä tarkoitat tilanteen tasoittamisella ja epäitsekkyydellä.
AP ei voi antaa lasta ystävälleen, eikä sille voi tässä tilanteessa mitään, jos ystävä on kateellinen lapsesta. Ei tuota tilannetta pysty tasoittamaan, vaikka miten tuntisi empatiaa.
Kirjoittaja on pahasti pielessä tuon "entitlement" -käsitteen kanssa muutenkin. Juuri nuo "entitled"-mammat eivät todellakaan tasoita tilannetta, vaan vaativat aina lisää ja lisää itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että tiesit tilanteen ja osaat nyt analysoida miksi ystäväsi on loukkaantunut, mutta ei tullut muka mieleen keskustella reilusti ystäväsi kanssa asiasta? Jos sama tilanne itsellä olisin jutellut ystäväni kanssa, että sopiiko minun käyttää tämä nimi, jonka molemmat olemme yhdessä valinneet mahdollisen tulevan lapsemme nimeksi.
Meillä on ystäväpiirissä ihminen, joka tekee samoin. Meni ensimmäisenä naimisiin ja päätti käyttää häämarssin, jonka yksi ystävistämme oli sanonut lempparikseen jo 10 vuotta sitten, harvinainen kappale. Tämä ystävä ei ollut ikinä ennen kuullut tästä ja kuukausi ennen vaihtoi omansa tähän kun tämä toinen ystävä oli puhunut asiasta ohi mennen omia häitään ajatellen. Tämä ystäväni ihmetteli, miksi asiasta ei voinut reilusti sanoa, vaan se ”varastaminen” tuli ilmi tilaisuudessa.
Ongelma ei siis varmaan ole se, että käytit nimen ensin, vaan se, miten tilanteen hoidit, kun tiesit, että olitte yhdessä miettineet asiaa. Kannattaa aina lähestyä asioita ystävällisesti ja armollisesti, eikä olla noin inhottava.
Inhottava? Jos minä olisin puhunut jonkun kaverin kanssa 15 vuotta sitten, että Lunahan olisi kiva nimi, en kyllä odottaisi että pitää kaverilta lupaa kysyä, saako antaa sen nimen, kun kaverilla ei ole lapsia lähiaikoina tulossa.
Ja tuo häämarssijuttu. Suurin osa vieraista ei varmaan ollut molemmissa häissä, eikä kukaan omista mitään kappaletta, vaikka olisi harvinainen.
Sulla taitaa olla sama harha kuin ap:n kaverilla, että ihminen "omistaa" nimen, jos on sen ekaksi maininnut. Ainakin tämän ketjun perusteella suurin osa on kanssasi eri mieltä.
-ei ap
Mistä revit tuon, että ap:n ja kaverin nimikeskustelut on käyty 15 vuotta sitten? Entä jos se olisi käyty 2 viikkoa sitten, olisiko asia eri?
No eikös tässä puhuttu jostain teini-iän ideoista ja Harry Potterista? Ne kirjat ei ole enää mitään uusia.
Minusta asia olisi eri, jos keskustelu olisi käyty vastikään ja ystävä olisi selkeästi sanonut että aikoo nimetä tyttärensä Lunaksi. Siinä tilanteessa nimen käyttämisen voisi arvioida "varastamiseksi", vaikka nimi ei olekaan täysin uniikki.
Mullakin oli jotain suosikkinimiä teininä/parikymppisenä, joita en enää antaisi. Jos saisin nyt tytön, hänestä tulisi Emilia tai Magdaleena. Teininä suosikki oli Isabella, sitten jossain vaiheessa Kerttu Kaarina.
Ei ap välttämättä ole tiennyt, että ystävällä on vieläkin Luna mielessä, pitkän ajan jälkeen.
No itse ainakin ymmärsin että nimi-ja lapsikeskustelua on käyty myös hiljattain, ainakin teini-iän jälkeen. Ja ystävä on pitänyt meteliä omista suosikeistaan, ap ei.
Kuka edes muistaisi jotain 15 vuotta vanhoja juttuja.
Ymmärsit ihan omiasi. Kannattaa harkita, josko lukisit aiemmat viestit ihan ajatuksella ennenkuin kommentoit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm… Tulee mieleen Sinkkuelämää ja Frendit -jaksot. Molemmissa sympatiat olivat enemmän sen lapsettoman puolella.
Onhan se niin, että jäljempänä tulevaa pidettäisiin outona, perässähiihtäjänä tai matkijana jos hän nimeäisi lapsensa samannimiseksi. Siksi jos on esim. menossa häihin, ei pidä kertoa mitään omista suunnitelmistaan, tai muuten joku tekee täsmälleen ne samat jutut omissa häissään ennen sinua, vaikka ideat olisivat alun perin sinun.
Antaisin kuitenkin sen nimen lapsellesi, kerta se hänelle sopii. Voihan olla, että ystäväsi tajuaisi oman lapsen saatuaan, että joku toinen nimi sopii vauvalle paremmin.
En ole noita sinkkuelämää- ja frendit-jaksoja nähnyt, mutta tuliko niissäkin typerää draamaa asiasta, kun jäljessä tuleva alkoi haastaa riitaa?
Minusta on hölmöä pantata jotakin tytön nimeä kaverille, kun ei tosiaan ole mitään takeita siitä, että kaveri edes saa ikinä tytärtä. Toki kaveria voi harmittaa, mutta voisi koittaa etsiä itsestään sen verran kypsyyttä, että kestää asian kuin aikuinen ihminen.Sinkkuelämää -jaksossa Charlotte meni vanhan ystävänsä baby showerille. Paljastui, että ystävä oli antanut tulevalle vauvalleen nimen, jonka Charlotte oli keksinyt nuorena ja vannottanut muita, että he eivät saa käyttää nimeä. Ystävä valehteli, ettei muistanut asiaa. Se näytettiin ilkeänä tekona, ystävä oli varastanut vauvan nimen Charlottelta, jolle se oli iso asia. Charlotte ei voinut enää käyttää nimeä.
Frendeissä Rachel ei millään meinannut keksiä vauvalleen nimeä. Rachelin kinuamisen jälkeen Monica paljasti minkä nimen haluaa joskus antaa lapselleen Rachelin vannottuaan, ettei ottaisi nimeä. Rachel tietysti rakastui nimeen. Loppu viimein Monica antoi siunauksensa sille, että Rachel saa käyttää nimeä. Vauvasta tuli Emma.
Vähän sama kuin jos kerrot kaverille, että haluat vaikka tietynmerkkisen, mallisen ja värisen auton ja sitten kaveri ostaa tismalleen samanlaisen ennen sinua. Varmaan tulisi tunne, että kaveri ”varasti” idean, joka on siten pilattu etkä sinä voi enää ottaa samaa autoa.
No just. Nyt todistellaan, että nimiä voi varata ja varastaa, koska sillain kävi Sinkkuelämässä ja sit kävi vielä Frendeissäkin! Eli KAKSI kertaa telkkarissa jo käynyt näin! Onhan sen oltava totta!
Eiköhän pointti ollut enemmän se, miten hölmöä nimien varaaminen on. Sinkkuelämässä oli täysin sama tilanne kuin tässä ketjussa, teininä "varattu" nimi joka on muka niin uniikki vaikkei oikeasti olekaan. Frendeissä Rachelin ja Monican lapset ovat serkuksia, joten siinä kohtaa oli vähän eri tilanne.
Siis joskus teinixinä kaverisi innostui nimestä Luna.
Nyt aikuisena hän on puhunut, ettei hänelle ehkä tulekaan lapsia.
Ilmoitat tyttäresi nimen ja hän suuttuu verisesti, vaikka ei ole tytärtä tiedossa ehkä koskaan.
Jos olisitte molemmat tällä hetkellä raskaana ja odottaisitte tyttöä, voisi ehkä jotenkin ymmärtää tuon reaktion. Mutta ei sun nyt oikeasti tarvitse varata nimeä jollekin hypoteettiselle tyttövauvalle, joka ei ehkä koskaan synnykään.
Pidä puolesi, jos nimi on sulle tärkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, minullekin kävi noin. Keksin joskus teininä tulevalle tytölleni nimen (etu + toinen nimi), ei muotinimiä, yhdistelmä kahdesta itselleni merkityksellistä jutusta. Kun kaverini oli raskaana juteltiin nimistä ja kerroin hänelle tästä omasta haaveestani. Tällöin hän suunnitteli nimeävänsä tyttönsä Lumiksi. Myöhemmin sain kuulla miksi tyttönen ristitään ja yllätys, yllätys - onkin täsmälleen tuo minun nimeni. Kyselin asiasta ja kaverini sanoi että nimi oli jäänyt hänelle mieleen pyörimään ja että hän tykästyi siihen. Tuli aika kökkö fiilis koska olin nimenomaan hänelle kertonut että tämä oli ollut minun mietteissäni jo vuosia.
Tiedän että voin edelleen nimetä oman lapseni samalla nimellä mutta se tuntuu menneen nyt vähän pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää Luna-nimen suosio, koska itselle tulee siitä suoraan mieleen lunatic ja looney. Suomenkielisille lapsille ei niitä mielleyhtymiä tule, jos vanhemmat eivät sellaisia syötä heille, kiusaamistilanteita ajatellen.
Miten Lunasta tulee mieleen lunatic.. mitä väliä mitä siitä sulle tukee mieleen, jos tuolla tavalla ajattelee niin silloin ei voi antaa mitään nimeä. Luna on oikein kaunis nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep, minullekin kävi noin. Keksin joskus teininä tulevalle tytölleni nimen (etu + toinen nimi), ei muotinimiä, yhdistelmä kahdesta itselleni merkityksellistä jutusta. Kun kaverini oli raskaana juteltiin nimistä ja kerroin hänelle tästä omasta haaveestani. Tällöin hän suunnitteli nimeävänsä tyttönsä Lumiksi. Myöhemmin sain kuulla miksi tyttönen ristitään ja yllätys, yllätys - onkin täsmälleen tuo minun nimeni. Kyselin asiasta ja kaverini sanoi että nimi oli jäänyt hänelle mieleen pyörimään ja että hän tykästyi siihen. Tuli aika kökkö fiilis koska olin nimenomaan hänelle kertonut että tämä oli ollut minun mietteissäni jo vuosia.
Tiedän että voin edelleen nimetä oman lapseni samalla nimellä mutta se tuntuu menneen nyt vähän pilalle.
Siis ette ole kuitenkaan niin läheisiä, että kaveri olisi kutsunut sinut ristiäisiin/nimiäisiin?
Siitä voisi päätellä, että ette ole kauhean paljon tekemisissä toistenne perheiden kanssa. Eli se samannimisyys ei olisi ongelma arjessa millään tavalla.
Olen kuitenkin tässä enemmän sun puolella kuin tuossa ap:n esimerkissä, koska olitte jutelleet asiasta aikuisena ja kaverisi ei ollut alun perin keksinyt samaa nimeä.
Mutta ei se nimi minusta pilalle mene, vaikka sen olisi joku muukin käyttänyt. On erittäin vähän nimiä, joita olisi olemassa vain yksi, edes Suomen kokoisessa maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää Luna-nimen suosio, koska itselle tulee siitä suoraan mieleen lunatic ja looney. Suomenkielisille lapsille ei niitä mielleyhtymiä tule, jos vanhemmat eivät sellaisia syötä heille, kiusaamistilanteita ajatellen.
Miten Lunasta tulee mieleen lunatic.. mitä väliä mitä siitä sulle tukee mieleen, jos tuolla tavalla ajattelee niin silloin ei voi antaa mitään nimeä. Luna on oikein kaunis nimi.
Ihmettelen ehkä sitä, etteikö muilla englantia ja suomea sekaisin puhuvilla suomenkielisillä ole samoja mielleyhtymiä, kun nimi on niin suosittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä, että tiesit tilanteen ja osaat nyt analysoida miksi ystäväsi on loukkaantunut, mutta ei tullut muka mieleen keskustella reilusti ystäväsi kanssa asiasta? Jos sama tilanne itsellä olisin jutellut ystäväni kanssa, että sopiiko minun käyttää tämä nimi, jonka molemmat olemme yhdessä valinneet mahdollisen tulevan lapsemme nimeksi.
Meillä on ystäväpiirissä ihminen, joka tekee samoin. Meni ensimmäisenä naimisiin ja päätti käyttää häämarssin, jonka yksi ystävistämme oli sanonut lempparikseen jo 10 vuotta sitten, harvinainen kappale. Tämä ystävä ei ollut ikinä ennen kuullut tästä ja kuukausi ennen vaihtoi omansa tähän kun tämä toinen ystävä oli puhunut asiasta ohi mennen omia häitään ajatellen. Tämä ystäväni ihmetteli, miksi asiasta ei voinut reilusti sanoa, vaan se ”varastaminen” tuli ilmi tilaisuudessa.
Ongelma ei siis varmaan ole se, että käytit nimen ensin, vaan se, miten tilanteen hoidit, kun tiesit, että olitte yhdessä miettineet asiaa. Kannattaa aina lähestyä asioita ystävällisesti ja armollisesti, eikä olla noin inhottava.
Inhottava? Jos minä olisin puhunut jonkun kaverin kanssa 15 vuotta sitten, että Lunahan olisi kiva nimi, en kyllä odottaisi että pitää kaverilta lupaa kysyä, saako antaa sen nimen, kun kaverilla ei ole lapsia lähiaikoina tulossa.
Ja tuo häämarssijuttu. Suurin osa vieraista ei varmaan ollut molemmissa häissä, eikä kukaan omista mitään kappaletta, vaikka olisi harvinainen.
Sulla taitaa olla sama harha kuin ap:n kaverilla, että ihminen "omistaa" nimen, jos on sen ekaksi maininnut. Ainakin tämän ketjun perusteella suurin osa on kanssasi eri mieltä.
-ei ap
Mistä revit tuon, että ap:n ja kaverin nimikeskustelut on käyty 15 vuotta sitten? Entä jos se olisi käyty 2 viikkoa sitten, olisiko asia eri?
Toi tulee aika selväksi jos on jonkinlainen lukutaito. Ap kertoi, että keskustelut käyty teininä, ja että hän on nyt noin kolmekymppinen.
Mistä itse revit, että se olisi 2 viikkoa sitten?
Ap kirjoitti "Jutellessamme muistutin, että tämähän on nimi johon olemme molemmat olleet mieltyneitä niin pitkään kuin olemme tunteneet"
Jos asia olisi mainittu viimeksi 15 vuotta sitten, hän ei tietäisi että jatkuvasti ovat olleet mieltyneet siihen. Nimihaavekeskusteluita heillä on siis tapana käydä, tai ainakin ystävällä.
Kirjat lukivat teininä, mutta se on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää Luna-nimen suosio, koska itselle tulee siitä suoraan mieleen lunatic ja looney. Suomenkielisille lapsille ei niitä mielleyhtymiä tule, jos vanhemmat eivät sellaisia syötä heille, kiusaamistilanteita ajatellen.
Miten Lunasta tulee mieleen lunatic.. mitä väliä mitä siitä sulle tukee mieleen, jos tuolla tavalla ajattelee niin silloin ei voi antaa mitään nimeä. Luna on oikein kaunis nimi.
Ihmettelen ehkä sitä, etteikö muilla englantia ja suomea sekaisin puhuvilla suomenkielisillä ole samoja mielleyhtymiä, kun nimi on niin suosittu.
Ei mulla ainakaan, poikakaveri on USA:sta.
Luna tarkoittaa kuuta. Lunatic-sana on johdettu siitä, Suomessakin on puhuttu "kuuhulluudesta".
Tuo sana ei kuulu mun sanavarastoon, sehän on aika loukkaavakin. Itse sanon "mentally ill" jos puhutaan mielisairaudesta.
Kyseenalaistan myös sen, tunteeko suomalaiset koululapset "lunatic"-sanaa ollenkaan. Todennäköisesti ei. Helpompi olisi sanoa Muna, mutta luulen että Luna lähtee yleistymään kovaa vauhtia, ja silloin siitä tulee myös normaali.
Ap: "Tämä ei ole ainoa nimi, jota ystävä on miettinyt, noita nimiä on kerääntynyt vuosien varrella todella iso läjä"
Nimikeskustelut siis tapana heillä.
No just. Nyt todistellaan, että nimiä voi varata ja varastaa, koska sillain kävi Sinkkuelämässä ja sit kävi vielä Frendeissäkin! Eli KAKSI kertaa telkkarissa jo käynyt näin! Onhan sen oltava totta!