Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei halua käyttää rahaa mihinkään, oikeasti ärsyttää!
20.05.2021 |
Mies ei halua harrastaa tai tehdä mitään (maksullista). Me ei käydä ravintoloissa, konserteissa (koronaa ennen siis jo), ei matkoilla. Ja kyse ei ole siitä, että olisin loinen loinen, voisin itse oman osuuteni matkasta maksaa. Mua vähän ihmetyttää sekin, että asun miehen omistamassa kämpässä ja maksan hänelle 500€/kk vuokraa siitä. Okei, jos asuisin itsekseni täällä Helsingissä, niin saisin maksaa lähes tuplat tuohon nähden. Mutta kuka oikeasti kumppaniltaan vaatii vuokraa? Varsinkin kun asunto on lähes velaton. Kun kysyn mieheltä, että mihin sinä rahaa sitten haluat käyttää, niin selitys on aina: sijoitukset ja pahan päivän varalle. Ymmärrän osittain, mutta kun elämä menee ihan ohi. Ei tämä ole mitään elämää, että töissä käydään ja muuten istutaan kotona kaikki lomat ja viikonloput! Pitääkö tässä eroa harkita?
Kommentit (430)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai pitää maksaa vuokraa. Miksi pitäisi lokkeilla toisen asunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Et todellakaan maksa miehelle vuokraa! Lopeta heti. Puolet vastikkeesta, vesi-, sähkö -ja vakuutusmaksusta, muuta ei tarvitse maksaa.
Eli on ok kerryttää omaa varallisuuttaan puolison kustannuksella?
No sitähän ap ja kanssasisarensa yrittävät: Kerryttää omaa varallisuuttaan, kun haluavat asua ilmaiseksi toisen omistamassa asunnossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihit ihmiset on loisia. He ovat sairaita. Miehesi on loinen. Haän nyhtää sulta vuokraa velattomasta asunnosta ja hyödyntää sua täysillä. Avaa nyt silmät. Mitä iloa tuollaisesta kumppanista on, jota ei saa edes matkoille, ravintolaan tai harrastukseen.
Eihän asunto ollut velaton, vaan ap:n mukaan "lähes velaton". Mitä tuokin sitten tarkoittaa, kun on Helsingissä sijaitsevasta asunnosta kyse. Onko Helsingissä 350 000 euron kämppä lähes velaton, jos velkaa on enää esim 10%, eli 35 000€? Silti tuossa on vielä paljon maksettavaa.
Kyllä minua ainakin vituttaisi, jos maksaisin asuntolainaa vaikkapa 650€/kk ja päälle olisi esim 300 euron yhtiövastike, eikä toinen haluaisi osallistua asumiseen kuin maksamalla esim korkeintaan puolet vastikkeesta, eli 150 euroa.
Sinun asuntosihan se on, sinähän sitä itsellesi maksat.
Ja toinen saa kuluttaa sitä ilmaiseksi? Kumma logiikka, jos ennemmin maksaa vieraalle vuokranantajalle asumisesta esim 700€ vuokraa kuin omalle kumppanille maksaisi 300€ asumiskuluja.
Miksi minä omalle kumppanille maksaisin vuokraa lainkaan? Yhteistalous on vähimmäismuoto yhdessäelämisestä minulle. Toki voidaan panna se sinun asuntosi myyntin ja ostaa yhdessä isompi.
Ja tässä tulee ongelmaksi se, että pitäisi ostaa yhteinen asunto, mutta toisella ei todennäköisesti ole yhtään pääomaa pohjilla. Ainakaan minä en ole koskaan vielä törmännyt vuokralla asuvaan naiseen, jolla olisi ollut tilillä juurikaan rahaa. Kaikki menee mitä tienaavat. Rupea sitten semmoisen kanssa suunnittelemaan yhteisen asunnon hankkimista.
Sittenhän kyse on siitä, että ei ole niitä yhteisiä tavoitteita ja kykyjä ja suhde ei ehkä ole onnistuakseen. Minä omistin kaksion kun tapasin mieheni. Hän asui vuokralla. Muutti minun luokseni siitä. En perinyt tietenkään omalta rakkaaltani mitään vuokria, eihän minun asumiseni hänen muutostaan kallistunut eikä halventunut. Edelleen lyhennys ja vastike oli saman verran. Kun lapsi oli tulossa ostimme ison perheasunnon. Minun käsirahani oli se kaksi, hänen äitinsä perintö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihit ihmiset on loisia. He ovat sairaita. Miehesi on loinen. Haän nyhtää sulta vuokraa velattomasta asunnosta ja hyödyntää sua täysillä. Avaa nyt silmät. Mitä iloa tuollaisesta kumppanista on, jota ei saa edes matkoille, ravintolaan tai harrastukseen.
Eihän asunto ollut velaton, vaan ap:n mukaan "lähes velaton". Mitä tuokin sitten tarkoittaa, kun on Helsingissä sijaitsevasta asunnosta kyse. Onko Helsingissä 350 000 euron kämppä lähes velaton, jos velkaa on enää esim 10%, eli 35 000€? Silti tuossa on vielä paljon maksettavaa.
Kyllä minua ainakin vituttaisi, jos maksaisin asuntolainaa vaikkapa 650€/kk ja päälle olisi esim 300 euron yhtiövastike, eikä toinen haluaisi osallistua asumiseen kuin maksamalla esim korkeintaan puolet vastikkeesta, eli 150 euroa.
Sinun asuntosihan se on, sinähän sitä itsellesi maksat.
Ja toinen saa kuluttaa sitä ilmaiseksi? Kumma logiikka, jos ennemmin maksaa vieraalle vuokranantajalle asumisesta esim 700€ vuokraa kuin omalle kumppanille maksaisi 300€ asumiskuluja.
Miksi minä omalle kumppanille maksaisin vuokraa lainkaan? Yhteistalous on vähimmäismuoto yhdessäelämisestä minulle. Toki voidaan panna se sinun asuntosi myyntin ja ostaa yhdessä isompi.
Ja tässä tulee ongelmaksi se, että pitäisi ostaa yhteinen asunto, mutta toisella ei todennäköisesti ole yhtään pääomaa pohjilla. Ainakaan minä en ole koskaan vielä törmännyt vuokralla asuvaan naiseen, jolla olisi ollut tilillä juurikaan rahaa. Kaikki menee mitä tienaavat. Rupea sitten semmoisen kanssa suunnittelemaan yhteisen asunnon hankkimista.
Siihen näyttävään ulkonäköön menee ihan hirveän paljon rahaa. Etsi seuraavaksi sellainen, joka ei meikkaa ja jonka vaatteet on arkisia marketista ostettuja.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihanko oikeasti osa porukasta on täällä sitä mieltä, että kumppanin pitäisi maksaa alueen hintatason mukaista vuokraa?? Puolet asuinkustannuksista tietenkin ja jos tätä haluaa "vuokraksi" kutsua niin miksei, mutta mikäli vuokra on suurempi summa kuin puolet asunnon kustannuksista, niin silloin käytännössä lyhentää toisen lainaa ja kerryttää varallisuutta toiselle. 5 vuoden päästä tulee ero ja asunnon omistaja voi olla tyytyväinen, kun yhdessä on makseltu hänen lainaansa pois.
Suurin osa näistä rahalässyttäjistä on miespuolisia u leja joilla ei ole mitään kokemusta parisuhteista puhumattakaan yhdessä asumisesta. Koska eivät tiedä miten parisuhteissa ollaan kuvittelevat naisen vain rahasampoksi tai kämppikseksi, näkeehän sen jutuista.
Itse en pystyisi olemaan minkään omaa etuaan ajavan pihin äijän kanssa, siinä menee elämä hukkaan.
Me kun muutimme yhteen, niin ratkaisimme tämän ongelman siten, että vuokrasimme asunnon, ja laitoimme kulut puoluksi.
Minulla oli omistusasunto, jonka laitoin vuokralle. Vuokratuotolla maksoin oman osuuteni omasta vuokrasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju pitäisi näyttää kaikille pojille esimerkkinä millaisia lokkeja naiset on.
Ihan kaikki naiset öliööööö
Ei täällä ole naisia, jotka olisivat olleet miehen kannalla.
Niin, moni on sanonut, että he perivät vain puolet vastikkeesta ja käyttökuluista.
No ei se varmaan riitä jos toisella velat niskassa, ja toinen sit vaan halvalla haluu asuu
Lainan lyhentäminen on omaa säästämistä. Toisen maksama summa voi olla satasia kuussa. Sen lisäksi tulee muita etuja mitä yhdessä asuessa saa. Voihan se toinen olla hyvä kokki ja leipuri, siitä on iloa toisellekin.
Eikä ole, jos toinen siinä samaan aikaan asuu. Ei kai se yksinkään voisi pelkällä vastikkeella asua, jos velkaa asunnosta. Kulut tasan, alle euron leipä ei siinä auta.
En suostuisi kuuntelemaan tuollaista naisen ulinaa, ellei nainen ole todella kaunis. Kerran tapailunainen alkoi ulista vaatimattomasta asunnon sisustuksesta. Pidin tyylini ja hommasin uuden naisen, joka ei välittänyt asunnon sisustuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tahtoisinpa nähdä kuka täällä saa vuokrattua omasta yksiöstään/kaksiostaan "tilan" 500 eurolla kuussa. Omaa huonetta vuokralaosella ei vissiin ole ja pitää maksaa lisäksi puolet asunnossa olevan enemmän syövän ruuista yms kuluista. Itse en lähtisi tuohon diiliin, mutta voihan se olla että joku siihen suostuu. Romantiikkaa en tähän sotkenut. Se mitä yritän sanoa on, että asunnostaan vuokraa avovaimoltaan perivä mies saa häneltä tuloa, jota ei muuten saisi. En kyllä kannata ilmaista asumistakaan toisen nurkissa, mutta reilumpia vaihtoehtoja löytynee.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi kuuntelemaan tuollaista naisen ulinaa, ellei nainen ole todella kaunis. Kerran tapailunainen alkoi ulista vaatimattomasta asunnon sisustuksesta. Pidin tyylini ja hommasin uuden naisen, joka ei välittänyt asunnon sisustuksesta.
Huh. Kuinka paljon näin lyhyt testi kertookaan sanojan arvomaailmasta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtökohtaisesti ajattelisin, että kun yhteen muutetaan aletaan rakentamaan sitä yhteistaä kotia hyvin pitkälti alusta. Eli mietitään paikka missä asutaan ja miten asutaan. Sisustuspuoli tietenkin on hyvin oleellinen. Ei kukaan halua muuttaa toisen yksin sisustamaan asuntoon ja miettiä saisiko jostain pienen hyllynpätkän omille tavaroilleen. Jos haluaa pitää aunnon juuri sellaisena kuin siinä yksin asui, silloin toki maksaa sen kokonaan. Puolisohan on vain vierailulla. Ei kannata kuvitella sitten osuuksia myöskään siivouksiin tai ruuanlaittoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihit ihmiset on loisia. He ovat sairaita. Miehesi on loinen. Haän nyhtää sulta vuokraa velattomasta asunnosta ja hyödyntää sua täysillä. Avaa nyt silmät. Mitä iloa tuollaisesta kumppanista on, jota ei saa edes matkoille, ravintolaan tai harrastukseen.
Eihän asunto ollut velaton, vaan ap:n mukaan "lähes velaton". Mitä tuokin sitten tarkoittaa, kun on Helsingissä sijaitsevasta asunnosta kyse. Onko Helsingissä 350 000 euron kämppä lähes velaton, jos velkaa on enää esim 10%, eli 35 000€? Silti tuossa on vielä paljon maksettavaa.
Kyllä minua ainakin vituttaisi, jos maksaisin asuntolainaa vaikkapa 650€/kk ja päälle olisi esim 300 euron yhtiövastike, eikä toinen haluaisi osallistua asumiseen kuin maksamalla esim korkeintaan puolet vastikkeesta, eli 150 euroa.
Sinun asuntosihan se on, sinähän sitä itsellesi maksat.
Ja toinen saa kuluttaa sitä ilmaiseksi? Kumma logiikka, jos ennemmin maksaa vieraalle vuokranantajalle asumisesta esim 700€ vuokraa kuin omalle kumppanille maksaisi 300€ asumiskuluja.
Miksi minä omalle kumppanille maksaisin vuokraa lainkaan? Yhteistalous on vähimmäismuoto yhdessäelämisestä minulle. Toki voidaan panna se sinun asuntosi myyntin ja ostaa yhdessä isompi.
Ja tässä tulee ongelmaksi se, että pitäisi ostaa yhteinen asunto, mutta toisella ei todennäköisesti ole yhtään pääomaa pohjilla. Ainakaan minä en ole koskaan vielä törmännyt vuokralla asuvaan naiseen, jolla olisi ollut tilillä juurikaan rahaa. Kaikki menee mitä tienaavat. Rupea sitten semmoisen kanssa suunnittelemaan yhteisen asunnon hankkimista.
Tämäpä juuri.
Naiset joilla on pääomaa, ovat jo hankkineet omistusasunnon. Jäljellä on "elämä on tässä ja nyt"-tapaukset joilla pääomaa ei ole. Kaikki on käytetty matkusteluun ja kalliiseen vuokrakämppään ison kaupungin keskustan sykkeessä.
No, nyt tullaankin siihen että jos myyn oman kämppäni, minun ei luultavasti tarvitse ottaa lainaa. Naisen täytyy.
Vaikka naisella on vähemmän rahaa, yleensä nainen on se joka haluaa enemmän unelma-asunnon kuin mies. Ja kalusteet vaihtoon koska värisävyt.
Kaiken tämän jälkeen minulla olisi velaton puolisko asunnosta ja olisin kuitannut puolet mööpeleistä käteisellä. Nainen taas olisi korviaan myöten veloissa, toki vanhempiensa takauksella.
Lopulta tästä tullaankin takaisin siihen elämiseen. Jos tulot ovat samat, minulla on reippaasti enemmän käytettävissä olevaa rahaa, koska ei ole velkoja ja korkoja niskassa. Mutta nainen onkin se joka haluaa kuluttaa enemmän, mistä todisteena juurikin mainittu säästöjen puute. Nyt se "lämä on tässä ja nyt"-asenne kostautuukin, niin kuin yleensä käy lopulta. Ei se elämä loppunutkaan kolmekymppisenä.
Mitäs nyt tehdään? Kuittaanko herrasmiehenä tuhlaajatytön vuosien törsäämisen sillä etä maksan isoman osan arjen kuluista "kun minulla on enemmän käytettävissä olevaa rahaakin"? Sitäkö te naiset ehdotatte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihit ihmiset on loisia. He ovat sairaita. Miehesi on loinen. Haän nyhtää sulta vuokraa velattomasta asunnosta ja hyödyntää sua täysillä. Avaa nyt silmät. Mitä iloa tuollaisesta kumppanista on, jota ei saa edes matkoille, ravintolaan tai harrastukseen.
Eihän asunto ollut velaton, vaan ap:n mukaan "lähes velaton". Mitä tuokin sitten tarkoittaa, kun on Helsingissä sijaitsevasta asunnosta kyse. Onko Helsingissä 350 000 euron kämppä lähes velaton, jos velkaa on enää esim 10%, eli 35 000€? Silti tuossa on vielä paljon maksettavaa.
Kyllä minua ainakin vituttaisi, jos maksaisin asuntolainaa vaikkapa 650€/kk ja päälle olisi esim 300 euron yhtiövastike, eikä toinen haluaisi osallistua asumiseen kuin maksamalla esim korkeintaan puolet vastikkeesta, eli 150 euroa.
Sinun asuntosihan se on, sinähän sitä itsellesi maksat.
Ja toinen saa kuluttaa sitä ilmaiseksi? Kumma logiikka, jos ennemmin maksaa vieraalle vuokranantajalle asumisesta esim 700€ vuokraa kuin omalle kumppanille maksaisi 300€ asumiskuluja.
Miksi minä omalle kumppanille maksaisin vuokraa lainkaan? Yhteistalous on vähimmäismuoto yhdessäelämisestä minulle. Toki voidaan panna se sinun asuntosi myyntin ja ostaa yhdessä isompi.
Ja tässä tulee ongelmaksi se, että pitäisi ostaa yhteinen asunto, mutta toisella ei todennäköisesti ole yhtään pääomaa pohjilla. Ainakaan minä en ole koskaan vielä törmännyt vuokralla asuvaan naiseen, jolla olisi ollut tilillä juurikaan rahaa. Kaikki menee mitä tienaavat. Rupea sitten semmoisen kanssa suunnittelemaan yhteisen asunnon hankkimista.
Tämäpä juuri.
Naiset joilla on pääomaa, ovat jo hankkineet omistusasunnon. Jäljellä on "elämä on tässä ja nyt"-tapaukset joilla pääomaa ei ole. Kaikki on käytetty matkusteluun ja kalliiseen vuokrakämppään ison kaupungin keskustan sykkeessä.
No, nyt tullaankin siihen että jos myyn oman kämppäni, minun ei luultavasti tarvitse ottaa lainaa. Naisen täytyy.
Vaikka naisella on vähemmän rahaa, yleensä nainen on se joka haluaa enemmän unelma-asunnon kuin mies. Ja kalusteet vaihtoon koska värisävyt.
Kaiken tämän jälkeen minulla olisi velaton puolisko asunnosta ja olisin kuitannut puolet mööpeleistä käteisellä. Nainen taas olisi korviaan myöten veloissa, toki vanhempiensa takauksella.
Lopulta tästä tullaankin takaisin siihen elämiseen. Jos tulot ovat samat, minulla on reippaasti enemmän käytettävissä olevaa rahaa, koska ei ole velkoja ja korkoja niskassa. Mutta nainen onkin se joka haluaa kuluttaa enemmän, mistä todisteena juurikin mainittu säästöjen puute. Nyt se "lämä on tässä ja nyt"-asenne kostautuukin, niin kuin yleensä käy lopulta. Ei se elämä loppunutkaan kolmekymppisenä.
Mitäs nyt tehdään? Kuittaanko herrasmiehenä tuhlaajatytön vuosien törsäämisen sillä etä maksan isoman osan arjen kuluista "kun minulla on enemmän käytettävissä olevaa rahaakin"? Sitäkö te naiset ehdotatte?
Sinulle raha on keskiössä elämässä.. Ei parisuhteita voi mitata rahassa. Ehkä sinun on parempi yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihit ihmiset on loisia. He ovat sairaita. Miehesi on loinen. Haän nyhtää sulta vuokraa velattomasta asunnosta ja hyödyntää sua täysillä. Avaa nyt silmät. Mitä iloa tuollaisesta kumppanista on, jota ei saa edes matkoille, ravintolaan tai harrastukseen.
Eihän asunto ollut velaton, vaan ap:n mukaan "lähes velaton". Mitä tuokin sitten tarkoittaa, kun on Helsingissä sijaitsevasta asunnosta kyse. Onko Helsingissä 350 000 euron kämppä lähes velaton, jos velkaa on enää esim 10%, eli 35 000€? Silti tuossa on vielä paljon maksettavaa.
Kyllä minua ainakin vituttaisi, jos maksaisin asuntolainaa vaikkapa 650€/kk ja päälle olisi esim 300 euron yhtiövastike, eikä toinen haluaisi osallistua asumiseen kuin maksamalla esim korkeintaan puolet vastikkeesta, eli 150 euroa.
Sinun asuntosihan se on, sinähän sitä itsellesi maksat.
Ja toinen saa kuluttaa sitä ilmaiseksi? Kumma logiikka, jos ennemmin maksaa vieraalle vuokranantajalle asumisesta esim 700€ vuokraa kuin omalle kumppanille maksaisi 300€ asumiskuluja.
Miksi minä omalle kumppanille maksaisin vuokraa lainkaan? Yhteistalous on vähimmäismuoto yhdessäelämisestä minulle. Toki voidaan panna se sinun asuntosi myyntin ja ostaa yhdessä isompi.
Ja tässä tulee ongelmaksi se, että pitäisi ostaa yhteinen asunto, mutta toisella ei todennäköisesti ole yhtään pääomaa pohjilla. Ainakaan minä en ole koskaan vielä törmännyt vuokralla asuvaan naiseen, jolla olisi ollut tilillä juurikaan rahaa. Kaikki menee mitä tienaavat. Rupea sitten semmoisen kanssa suunnittelemaan yhteisen asunnon hankkimista.
Tämäpä juuri.
Naiset joilla on pääomaa, ovat jo hankkineet omistusasunnon. Jäljellä on "elämä on tässä ja nyt"-tapaukset joilla pääomaa ei ole. Kaikki on käytetty matkusteluun ja kalliiseen vuokrakämppään ison kaupungin keskustan sykkeessä.
No, nyt tullaankin siihen että jos myyn oman kämppäni, minun ei luultavasti tarvitse ottaa lainaa. Naisen täytyy.
Vaikka naisella on vähemmän rahaa, yleensä nainen on se joka haluaa enemmän unelma-asunnon kuin mies. Ja kalusteet vaihtoon koska värisävyt.
Kaiken tämän jälkeen minulla olisi velaton puolisko asunnosta ja olisin kuitannut puolet mööpeleistä käteisellä. Nainen taas olisi korviaan myöten veloissa, toki vanhempiensa takauksella.
Lopulta tästä tullaankin takaisin siihen elämiseen. Jos tulot ovat samat, minulla on reippaasti enemmän käytettävissä olevaa rahaa, koska ei ole velkoja ja korkoja niskassa. Mutta nainen onkin se joka haluaa kuluttaa enemmän, mistä todisteena juurikin mainittu säästöjen puute. Nyt se "lämä on tässä ja nyt"-asenne kostautuukin, niin kuin yleensä käy lopulta. Ei se elämä loppunutkaan kolmekymppisenä.
Mitäs nyt tehdään? Kuittaanko herrasmiehenä tuhlaajatytön vuosien törsäämisen sillä etä maksan isoman osan arjen kuluista "kun minulla on enemmän käytettävissä olevaa rahaakin"? Sitäkö te naiset ehdotatte?
Sinulta puuttuu asenne, että me olemme ”me”. Asenne, että Kaikki mitä minä teen, tekee hyvää ”meille” ja meidän parisuhteelle. Jos ajattelisit näin, niin viimeinen päätelmäsi olisi ”’minä maksan ilomielin suurimman osan kuluista, koska haluan rakkaani voivan hyvin, ja kun hän voi hyvin, niin minäkin voin hyvin”.
Sinä näet parisuhteen sellaisena, jossa on minä ja sinä. Ja siinä tapauksessa päättelyketjusI on oikea.
Tästä tulikin mieleen, että aloitan nyt imuroimaan, vaikka minä imuroin viimeksi, ja sitäkin ennen. Ihan vain sen vuoksi, että se on minun tapani kantaa kekoon yhteistä hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahaa on mutta arvojakin on kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihit ihmiset on loisia. He ovat sairaita. Miehesi on loinen. Haän nyhtää sulta vuokraa velattomasta asunnosta ja hyödyntää sua täysillä. Avaa nyt silmät. Mitä iloa tuollaisesta kumppanista on, jota ei saa edes matkoille, ravintolaan tai harrastukseen.
Eihän asunto ollut velaton, vaan ap:n mukaan "lähes velaton". Mitä tuokin sitten tarkoittaa, kun on Helsingissä sijaitsevasta asunnosta kyse. Onko Helsingissä 350 000 euron kämppä lähes velaton, jos velkaa on enää esim 10%, eli 35 000€? Silti tuossa on vielä paljon maksettavaa.
Kyllä minua ainakin vituttaisi, jos maksaisin asuntolainaa vaikkapa 650€/kk ja päälle olisi esim 300 euron yhtiövastike, eikä toinen haluaisi osallistua asumiseen kuin maksamalla esim korkeintaan puolet vastikkeesta, eli 150 euroa.
Sinun asuntosihan se on, sinähän sitä itsellesi maksat.
Ja toinen saa kuluttaa sitä ilmaiseksi? Kumma logiikka, jos ennemmin maksaa vieraalle vuokranantajalle asumisesta esim 700€ vuokraa kuin omalle kumppanille maksaisi 300€ asumiskuluja.
Miksi minä omalle kumppanille maksaisin vuokraa lainkaan? Yhteistalous on vähimmäismuoto yhdessäelämisestä minulle. Toki voidaan panna se sinun asuntosi myyntin ja ostaa yhdessä isompi.
Ja tässä tulee ongelmaksi se, että pitäisi ostaa yhteinen asunto, mutta toisella ei todennäköisesti ole yhtään pääomaa pohjilla. Ainakaan minä en ole koskaan vielä törmännyt vuokralla asuvaan naiseen, jolla olisi ollut tilillä juurikaan rahaa. Kaikki menee mitä tienaavat. Rupea sitten semmoisen kanssa suunnittelemaan yhteisen asunnon hankkimista.
Tämäpä juuri.
Naiset joilla on pääomaa, ovat jo hankkineet omistusasunnon. Jäljellä on "elämä on tässä ja nyt"-tapaukset joilla pääomaa ei ole. Kaikki on käytetty matkusteluun ja kalliiseen vuokrakämppään ison kaupungin keskustan sykkeessä.
No, nyt tullaankin siihen että jos myyn oman kämppäni, minun ei luultavasti tarvitse ottaa lainaa. Naisen täytyy.
Vaikka naisella on vähemmän rahaa, yleensä nainen on se joka haluaa enemmän unelma-asunnon kuin mies. Ja kalusteet vaihtoon koska värisävyt.
Kaiken tämän jälkeen minulla olisi velaton puolisko asunnosta ja olisin kuitannut puolet mööpeleistä käteisellä. Nainen taas olisi korviaan myöten veloissa, toki vanhempiensa takauksella.
Lopulta tästä tullaankin takaisin siihen elämiseen. Jos tulot ovat samat, minulla on reippaasti enemmän käytettävissä olevaa rahaa, koska ei ole velkoja ja korkoja niskassa. Mutta nainen onkin se joka haluaa kuluttaa enemmän, mistä todisteena juurikin mainittu säästöjen puute. Nyt se "lämä on tässä ja nyt"-asenne kostautuukin, niin kuin yleensä käy lopulta. Ei se elämä loppunutkaan kolmekymppisenä.
Mitäs nyt tehdään? Kuittaanko herrasmiehenä tuhlaajatytön vuosien törsäämisen sillä etä maksan isoman osan arjen kuluista "kun minulla on enemmän käytettävissä olevaa rahaakin"? Sitäkö te naiset ehdotatte?
Sinulle raha on keskiössä elämässä.. Ei parisuhteita voi mitata rahassa. Ehkä sinun on parempi yksin?
Perustelut?
Nainenhan tuossa on se joka kokee ongelmaksi kun ei ole rahaa. Pitäisi olla enemmän, vaan kun ei ole.
"Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen"
Onko miehesi töissä
(jatkuu)
"Kommenttisi julkaistaan hyväksynnän jälkeen"
(jatkoa)
Sillä aikaa kun sinä olet kotona?
Mikähän tuossa aiheutti sensuurin?
Onko mies töissä/nainen kotona kielletty puheenaihe?
Vastaus edelliselle: kukapa ei ajattelisi niin ettei rahalla ole väliä kun elää toisen kustannuksella (tosin kyllä sillä vaikuttaa olevan völiä, kun pitää saada toiselta lisää...).
Mitä sitä laskemaan, jaetaan kaikki. Sun säästöt, mun velat.
"Mikä on minun on minun, mikä on sinun on meidän".
Alue: Aihe vapaa
Lainan lyhentäminen on omaa säästämistä. Toisen maksama summa voi olla satasia kuussa. Sen lisäksi tulee muita etuja mitä yhdessä asuessa saa. Voihan se toinen olla hyvä kokki ja leipuri, siitä on iloa toisellekin.